Ennakkotietoja vuoden 2001 työolobarometristä: Työelämässä muutoksia enemmän kuin vuosiin, tilapäisiä työntekijöitä syrjitään

Vuoden 2001 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan palkansaajien ensi vuotta koskevat odotukset eivät ole järin valoisia. Moninkertainen määrä viime vuosiin verrattuna odottaa työllisyystilanteen synkentyvän. Työttömyyden kasvuun uskovien määrä on noussut 7 prosentista noin 40 prosenttiin.

Mika Vehkasaari

Puhelinreseptipalkkioiden tilitysten seurantajärjestelmä PuhTi avataan Lääkäripäivillä FiMnetiin

Lääkärijärjestöjen ja apteekkien yhteinen puhelinreseptipalkkioiden tilitysjärjestelmä kehittyy merkittävästi. Lääkäripäivillä 2002 avataan uusi FiMnet-palvelu, jonka avulla lääkäri voi seurata henkilökohtaista tilitystilannettaan verkosta. Palvelu löytyy FiMnetin jäsenalueelta www.fimnet.fi/cl/

Lauri Parikka

Lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen (pääkirjoitus SLL 1/2002)

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 27.9.2001 kannanoton täydennyskoulutuksen rahoituksesta (s. 96). Liitto on aiemmin vuonna 1999 antanut laajemman täydennyskoulutusta koskevan kannanottonsa. Keskeisenä periaatteena molemmissa on se, että täydennyskoulutuksen rahoituksen tulee perustua pääosin työnantajien panostukseen. Niin ikään kannatetaan edelleen vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelmiä. Monet kansainväliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että lääkärien työssä esiintyviin laatuongelmiin ei vaikuteta pakollisilla täydennyskoulutusjärjestelmillä. Suomessa ei tämäntyyppisiä hankkeita ole olemassa, eikä lääkärijärjestöjen mielestä niihin ole tarvettakaan. Tästä huolimatta täydennyskoulutus kaipaa uudistamista paitsi rahoituksen, myös koulutustilaisuuksien laadun, oppimismenetelmien ja kattavuuden osalta. Lääkäriliiton aiemmassa suosituksessa todetaan, että jokaisen lääkärin tulee voida osallistua työnantajan kustantamana vähintään kaksi viikkoa vuodessa työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Maaliskuussa 2001 tehdyn Lääkärikyselyn mukaan kymmenen päivän suosituksesta ollaan selvästi jäljessä. Keskiarvo palkallisen virkavapaan osalta ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa oli sairaaloissa 6,9 ja terveyskeskuksissa 4,8 päivää.

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on uusittu (pääkirjoitus SLL 1/2002)

Lääkärilehden uusituissa kirjoitusohjeissa toinen merkittävä periaatteellinen uudistus on siinä, että kirjoittajien tulee ilmoittaa merkittävät taloudelliset kytkökset ja eturistiriidat (tässä vaiheessa vain) toimitukselle. Vastikään monet johtavat lääketieteen lehdet esittivät huolensa kaupallisten yhteyksien vaikutuksista tutkimustuloksien tulkintoihin (4,5). Ilmiö on hyvin laaja-alainen, se koskee mm. lääkkeitä, hoitokeinoja, diagnostiikkaa, laitteita, jopa kirja-arvioita. Ongelmia voidaan ainakin jossain määrin vähentää käsikirjoitusten vertaisarvioinnilla, ja niinpä Suomen Lääkärilehtikin lähettää systemaattisesti ainakin kaikki alkuperäistutkimukset ja valtaosan katsauksista toimituksen ulkopuolisille asiantuntijoille. Edellytämme nyt myös, että toimituksen tietoon ilmoitetaan merkittävät sidonnaisuudet ja eturistiriidat; näitä ovat käsitelleet lehdessämme vastikään mm. Juhana Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka (5). On selvää, että sidoksia on lähes mahdotonta välttää missään ammatinharjoittamisessa, mutta ne eivät saisi murentaa luottamusta tieteellisen tutkimustyön raportointiin.

Lääketieteen opiskelijat tarvitsevat tukea ammatti-identiteettinsä rakentamiseen

Tutkimuksen mukaan erityisesti ne opiskelijat, joiden suuntautuminen poikkeaa perinteisestä lääkärin ammattiroolista, toivovat opettajilta lisää tukea ammatilliseen kehittymiseensä opintojen aikana.

Lääkäripäivät 2002: Bioaseiden uhasta rakkauteen

Lääkäripäivien näyttely on suurempi kuin koskaan. 175 terveydenhuollon osaajaa esittäytyy ennätyksellisellä, 4 500 neliömetrin näyttelyalueella. Lääkeuutuuksista esitellään mm. yhdistelmävalmiste astman hoitoon, estrogeeniton minipilleri raskauden ehkäisyyn ja lääke migreenikohtauksen päänsärkyvaiheen hoitoon. Näyttely on avoinna maanantaina koko illan ja tiistaista torstaihin kello 9.00–17.00.

Puhelinreseptipalkkioiden tilitysten seurantajärjestelmä

Lisätietoja tilitysjärjestelmästä Lääkärilehden nrosta 1/2002, s. 104-105 ja Lääkäripäivien aikana Fennomedin ständiltä Lääkäritorilla.

Pelastusta odotellessa

Lääkärilakon nostattama kohu oli tuskin ohi syyskesällä, kun sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti päätöksestään perustaa Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Kankea nimi muuntui nopeasti terveydenhuollon pelastusprojektiksi. Monet älähtivät aidosti päätöksestä kuultuaan, notkuvathan näitä asioita seuraavien työpöydät jo ennestään lukuisista viime vuosien projektiraporteista, joilla ei näyttäisi olleen mihinkään asiaan mitään todellista vaikutusta. Sama touhuilu jatkuu siis taas seuraavat puoli vuotta?

Taito Pekkarinen

I väntan på räddningen

Dammet efter läkarstrejken hade knappt lagt sig då social- och hälsovårdsministeriet meddelade att det startat ett nytt nationellt projekt för att trygga hälso- och sjukvårdens framtid. Det dröjde inte länge innan projektet allmänt kallades vårdens räddningsprojekt. Många reagerade häftigt på det nya initiativet eftersom deras arbetsbord redan dignade under de senaste årens många projektrapporter som inte tycks ha påverkat något som helst i någon som helst riktning. Skulle samma visa nu fortsätta igen under det närmaste halvåret?

Taito Pekkarinen

Evoluutio ja lihominen

Jouluinen - tai jopa ympärivuotinen - pulma meistä useilla on vähittäinen kilojen karttuminen. Laajemmasta näkökulmasta kyse näyttää olevan ihmiskunnan ongelmasta ylipäätään, silloin kun ruokaa on yllin kyllin saatavilla. Lihomista pidetäänkin laajimpana epidemiana, jos tila katsotaan sairaudeksi. Painon karttuminen saattaa kuitenkin olla ihmisen luontainen tila eikä sairaus. Liikapaino sinänsä ei ilmeisestikään ole vaarallista. Lihavuuteen liittyvien sairauksien kehittyminen näyttää vaativan jonkin muun vaaratekijän joko ympäristössä, elämäntavoissa tai ihmisen psykologiassa (1). Ruotsalainen Per Björntorp on kiinnostavassa katsauksessaan pohtinut, onko ihmisen lihomistaipumus ollutkin evoluution aikana lajiamme jalostavaa (1).

Pekka Leinonen