Tapaturmavakuutukseen liittyvä oikeuskäytäntö tavallisimmissa nivel- ja jännevammoissa

Akillesjänteen, olkanivelen kiertäjäkalvosimen ja polven nivelkierukan repeämät ovat tavallisia tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia vammoja. Vakuutettu voi kuitenkin jäädä ilman korvausta jos katsotaan, että vamman syynä ovat esim. rappeumamuutokset. Kirjoittaja on tutkinut korvauspäätöksistä tehtyjä valituksia ja niiden ratkaisuja eri oikeusasteissa. Artikkelin tiedot perustuvat ensimmäiseen lakimieskoulutuksen saaneen henkilön suorittamaan vakuutuslääketieteelliseen tutkimukseen Suomessa.

Jarmo Kinnunen

Suomalainen fysiatria - erikoislääkäreistä joka kolmas on tehnyt väitöskirjan

Ensimmäinen fysiatrian alan väitöskirja tehtiin maassamme 1930-luvulla. Väitöstutkimusten tahti oli aluksi melko verkkainen, mutta 1980-luvulla fysiatrian erikoislääkärit alkoivat suuntautua yhä selvemmin tieteelliseen tutkimukseen. Väitöstutkimukset ovat käsitelleet tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia tai neurologisia sairauksia. Kirjoittajat toivovat lisää alan professuureja yliopistoihimme, koska tällä hetkellä niitä on vain yksi.

Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Olavi Airaksinen, Jouko J. Salminen

Synnytystavan valinta potilasvahinkona

Synnyttämään tuleva nainen toivoo varsin usein keisarileikkauksen suorittamista, vaikkei siihen olisi selkeitä lääketieteellisiä indikaatioita. Toiveen syynä saattaa olla synnytyspelko, taikka se saattaa perustua virheellisiin käsityksiin keisarileikkauksen helppoudesta ja riskittömyydestä alatiesynnytykseen nähden. Mikäli synnytystavaksi on valittu alatiesynnytys ja siihen liittyy komplikaatioita, saattaa synnyttäjä jälkikäteen esittää vaatimuksia niiden korvaamisesta potilasvakuutuksesta. Korvattavaksi saatetaan vaatia myös ns. aineettomia vahinkoja eli henkistä kärsimystä sekä kipua ja särkyä, mutta näistä vain kipu ja särky voivat tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Korvauksen edellytyksenä on potilasvahinkolautakunnan käytännössä kuitenkin, että keisarileikkaus olisi tilanteessa ollut lääketieteellisesti perusteltu synnytystapa, jolla komplikaatiot olisi voitu välttää.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tehokas elämä - medikalisaatiota uupumukseen

Länsimaiset yhteiskunnat ovat valikoivia ja syrjäyttäviä. Työmarkkinat arvostavat tehokkuutta ja nuorekkuutta: työn rytmi ja teho ovat moninkertaistuneet. Suorittamisesta on tullut narsistinen avainsana paitsi työelämässä myös vapaa-ajan harrasteissa, kiireen epidemia on levinnyt. Ihminen on medikalisoituneessa kulttuurissamme oppinut lääkitsemään oireitaan, myös modernin ihmisen perusoireistoa: uupumusta. Lääketiede ei ole terveellinen perusta, johon modernin elämän väsyttämän tulisi nojata. Ihmisille olisi hyväksi nähdä itsensä osaksi suurempaa kokonaisuutta ja uskoa johonkin positiiviseen, vaikka harmittomiin uskomuksiin, joista kumpuaa voimaa ja uskallusta.

Raimo Tuomainen

Suomalaisjohtoista rokotustutkimusta Filippiineillä - yhteistyön haasteita ja hedelmiä

Filippiinien saarivaltiossa Läntisellä Tyynellämerellä satsataan lasten terveydenhuollon kehittämiseen. Lasten yleisin kuolinsyy niin Filippiineillä kuin muissakin kehitysmaissa on keuhkokuume. Mikäli Boholin saarella meneillään olevan suomalaisjohtoisen pneumokokkirokotteen tehotutkimus osoittautuu menestyksekkääksi, voi rokotteen käyttöönotolla kehitysmaiden neuvoloiden rokotusohjelmissa olla hyvinkin kauaskantoisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Seppo Suomela

P.A. Owren - pohjoismaisen hematologian suurnimiä

Emme ehkä tule ajatelleeksi, että merkittävä osa veren hyytymiseen liittyvästä tutkimuksesta on tehty Pohjoismaissa aina von Willebrandista ja Jorpesista lähtien. 1900-luvun alkupuolella päämielenkiinto kiinnittyi hemofilian ja muiden vuototautien tutkimiseen. Sota-ajan jälkeen huomio siirtyi hemostaasimekanismien yksityiskohtien ja hieman myöhemmin tromboositaipumuksen selvittelyyn. Tämän tutkimusalan uranuurtaja ja suurnimi oli norjalainen Paul Arnor Owren.

Robert Paul, Gunnar Myllylä

Hyvää uutta vuotta!

V iime vuoden aikana tuotiin esille paljon lääkäreiden työhön liittyviä epäkohtia. Lakolla vaikutettiin palkkoihin, ja lakon seurauksena perustettu terveydenhuollon kehitysprojekti pureutuu terveydenhuoltomme ongelmiin, joihin väistämättä kuuluvat myös lääkäreiden työolot ja koulutusmahdollisuudet. Jos mennyt vuosi onkin nostanut esiin paljon epäkohtia, niin toki lääkäreiden työhön liittyy paljon myös myönteistä. Uuden vuoden voikin aloittaa optimistisesti muistuttamalla myös siitä, mistä voimme olla tyytyväisiä.

Heikki Pälve

Mahdollisuus täydennyskoulutukseen

Kinkut ja laatikot ovat täyttäneet mielemme ja ruumiimme kuluneiden viikkojen aikana. Nyt on aika kohdata alkaneen vuoden haasteet. Tuliko tehtyä yhtään uudenvuoden lupausta? Voisiko yksi lupaus olla se, että aikoo jatkossakin osallistua oman alansa täydennyskoulutukseen? Lääkärit ovat perinteisesti pitäneet kunnia-asianaan hyvää ammattitaitoa, ja ehdoton edellytys sen säilymiseen on säännöllinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutusta täytyy olla myös oman työpaikan ulkopuolella. Kursseja järjestetään runsaasti ympäri Suomea ja suositeltavaa olisi osallistua myös alan kansainvälisiin koulutustapahtumiin.

Harri Hyppölä

Lääkärien täydennyskoulutuksen rahoitus - Lääkäriliiton kannanotto

Lääkärien täydennyskoulutus on ajankohtainen asia monella tavalla. Se on esillä lääkärijärjestöjen täydennyskoulutuksen arviointisuunnitelmissa ja kansallisessa terveysprojektissa. Täydennyskoulutus on merkittävä tekijä ammattitaidon ylläpitämisen ohella myös työssä jaksamiseen liittyen.

Lääketieteen opiskelijat tarvitsevat tukea ammatti-identiteettinsä rakentamiseen

Yleisesti on ajateltu, että lääkärin ammatti-identiteetti kehittyy tiedostamattomasti oppimisen sivutuotteena. Katja Ryynänen on selvittänyt lääkärin ammatti-identiteetin rakentumista lääketieteellisen peruskoulutuksen aikana väitöskirjatutkimuksessaan.

Mika Vehkasaari