Verisuonet astman hoidon kohteeksi?

Kardiologit lienevät innoissaan, kun lopulta alkaa paljastua entistä selvemmin, että astmapotilaidenkin verisuonissa taitaa olla perustavaa laatua olevaa poikkeavuutta. Lisääntynyttä verisuonitusta on löydetty jo varsin lievää astmaa sairastavien keuhkoputkien submukoosasta. Tuoreesta huippulehdestä löytyy aiheesta pääkirjoitus ja uusi tutkimus.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rituksimabia AIHAan

Lasten - ja aikuistenkin - autoimmuunihemolyyttinen anemia on joskus vaikeasti hoidettavissa eikä plasmanvaihdolla, immuunisupressiolla tai suoneen annettavalla gammaglobuliinilla aina saada riittävää tulosta. Äärimmäisenä keinona voidaan kokeilla luuytimensiirtoa. Kuusi lasta, joilla oli kaikelle hoidolle resistentti AIHA, sai viikon välein 4-8 rituksimabi-infuusiota. Ajatuksena oli, että B-solujen depleetiolla saataisiin vastetta, sillä autoreaktiiviset B-lymfosyytit ovat ilmeisesti oleellisia taudin patofysiologiassa. Ja vastettahan saatiin: retikulosyyttiluku pieneni, hemoglobiiniarvo normaalistui ja steroidiannos käytännössä lopetettiin kaikilta. Vaste ilmaantui nopeasti ja säilyi ainakin puolitoista vuotta ilman lisäinfuusioita. Uusi vaihtoehto vaikeaan sairauteen on löytynyt.

Robert Paul

Lyhyesti: Aivojen serotoniinireseptorien heikko aktiivisuus altistaa ahdistuneisuudelle?

Kaksostutkimusten mukaan puolet ahdistuneisuusherkkyydestä selittyy perimällä, mutta sitä, mikä periytyy, ei tiedetä. 19 terveelle vapaaehtoiselle tehdyssä PET-tutkimuksessa kävi ilmi, että useilla aivoalueilla serotoniinireseptorien (5-HT1A) kyky sitoa serotoniinia oli kääntäen verrannollinen koetun ahdistuneisuuden määrään. Näyttääkin mahdolliselta, että aivojen serotoniinireseptorien heikko aktiivisuus herkistää ihmistä ahdistuneisuuden kokemiselle. Eläinkokeet samoin kuin se, että buspironi (5-HT1A-agonisti) vähentää ahdistusta, tukevat myös näkemystä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Yöllinen ja kuiva yskä naisilla tavallisempaa kuin miehillä

Laajassa 16:n Euroopan maan 18 277 henkilön (ikä 20-48 v) tutkimuksessa kartoitettiin yskän esiintyvyyttä väestötasolla. Selvitys perustui haastatteluun ja osalle tehtyihin IgE-määrityksiin ja spiromet-rioihin. Yskä luokiteltiin yölliseksi, kuivaksi (limaa tuottamattomaksi) tai limaiseksi. Yöllinen yskä oli melko tavallista, sitä esiintyi 30,7 %:lla, kun taas kuivaa tai limaista yskää oli kumpaakin 10,2 %:lla. Naisten osuus korostui sekä yöllä yskivien (OR 2,08) että kuivasta yskästä kärsivien (OR 1,27) joukossa. Yöyskä ja limainen yskä olivat yhteydessä nuhaan. Kaikki yskätyypit korreloivat astmaan, tupakointiin (omaan tai passiiviseen altistumiseen) sekä ylipainoon. Tutkijat pohtivat naisten yskäreseptorien herkkyyden hormonaalisia syitä (epäilty mm. ACE:n estäjien yhteydessä) sekä toisaalta ylipainon ja gastroesofageaalisen refluksin yhteyden vaikutusta tuloksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Erytromysiinistä pylorusstenoosia

Isossa amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa on osoitettu, mitä jo aikaisemminkin epäiltiin: vauvalle annettu erytromysiini lisää pylorusstenoosin riskiä. Tiedot diagnooseista ja lääkityksistä retrospektiivisesti varsin kattavalta kuulostavasta alueellisesta ATK-rekisteristä vuosina 1993-99. Suun kautta alle kahden viikon iässä nautittu erytromysiini lisäsi pylorus-stenoosiriskin kymmenkertaiseksi, alle kolmen kuukauden iässä nautittu kuuri lisäsi riskin viisinkertaiseksi. Erytromysiinisilmätippahoito ei ollut yhteydessä pylorusstenoosiin. Uudempia makrolideja vauvat eivät juuri saaneet, joten niistä päätelmiä ei voitu tehdä.

Marjo Renko

aVR - aliarvostettu EKG-kytkentä valokeilaan

EKG:n tulkinnassa aVR-kytkennän muutoksia on usein väheksytty ja niiden on katsottu vain heijastavan vasemman puolen kytkentöjä. Rytmihäiriöiden diagnostiikassa aVR-kytkennän P-aaltoa on kuitenkin jo pitkään käytetty hyväksi varsinkin eteisperäisten rytmihäiriöiden erottelussa. Vähemmän tunnettua on, että aVR antaa arvokasta tietoa myös äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa ja riskin arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

Depression lääkehoidon laatua voidaan parantaa

Depression hoitoon on olemassa tehokkaita lääkkeitä, mutta tarpeelliseksi arvioiden lääkehoidon keskeyttäminen on yleinen syy hoidon epäonnistumiseen. Amerikkalaisessa perusterveydehuollon potilaita koskevassa tutkimuksessa vertailtiin depression tavanomaisen hoidon saaneiden ryhmää kahteen hoidon laadun parantamiseen tähtäävään interventioryhmään. Molemmissa laadunparannusryhmissä toimi lääkärin kanssa yhteistyössä paikallinen depressiohoitaja, joka antoi potilaille depressioon liittyvää koulutusta, arvioi heidän tilaansa ja seurasi heidän lääkehoitoaan (ryhmä 1) tai ohjasi heidät psykoterapeutin hoitoon (ryhmä 2).

Raimo Kr Salokangas

Mitä uusia lääkeaineita on Pharmaca Fennica 2002:ssa?

Vuoden 2001 aikana tuli Suomen markkinoille 30 uutta lääkeainetta. Niiden joukossa on useita neurofarmakologian alueelle kuuluvia valmisteita, ja myös syövän ja infektioiden hoitoon on saatu uutuuksia. Kansantaudeista mm. diabetes ja allergiat ovat saaneet lisää hoitovaihtoehtoja, ja akuuttiin sydämen vajaatoimintaan on tullut kotimainen lääke.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Mari Renlund

Vaihda optiosi sosiaaliseen pääomaan!

Kansanterveyden edistäjät tarjoavat sosiaalista pääomaa ylhäältä vaadittujen elämäntapamuutosten korvikkeeksi. Vaihtoehdoista on huutava pula, sillä nykyinen puulta maistuva terveysvalistus ei tehoa. Maailman talous- ja terveysjärjestöt ovat jonkin aikaa markkinoineet sosiaalista pääomaa kansojen terveyden turvaksi. Näkemys on kuin toiselta tähdeltä, jos sitä vertaa lääkärikunnan ja median odotuksiin, jotka perustuvat kantasolujen ja geenimanipulaation tulevaisuuden lupauksiin. Kumpaan sijoitamme, sosiaaliseen pääomaan vai geenimanipulaatioon, kun kyse on kansalaisten terveydestä?

Markku T. Hyyppä

Kustannuslaskennan kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskenta on viime vuosina ollut keskeinen kuntien ja kuntayhtyminen laskentatoimen kehittämisalue. Taustalla ovat mm. niukkenevat resurssit, joiden kohdentaminen järkevällä tavalla edellyttää entistä parempaa kustannustietoisuutta sekä vertailutietoa muiden kuntien toimintatavoista ja palvelujen kustannuksista.

Juha Heino, Lasse Kärki, Anneli Ermes