78096 osumaa

Bioteknologiayritys – tieteen käenpoika vai rahasampo? (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Kehityksestä on myös ilmeistä hyötyä. Säätiöiden, muiden organisaatioiden, jopa valtioidenkin, tutkimukseen osoittamat varat ovat pennosia verrattuna reippaammin riskinottoonkin tottuneiden suursijoittajien panostukseen (1,2). Niinpä yhä kalliimmaksi käyvä biologinen tutkimus toteutuu helpommin. Rahapelin hengen mukaisesti epävarmakin mutta mahdollisesti hyvin laajasti hyödyllinen tutkimus saa aiempaa paremman rahoituksen (1). Samalla pienetkin bioteknologiayritykset vapautuvat tekemään sitä, mitä ne parhaiten osaavat: tutkimusta ja keksintöjä. Usein konservatiivisemmat maailmanlaajuiset jättiyhtiöt uskaltavat tulla mukaan tuotantoon, jakeluun ja markkinointiin; nämähän ovat taas niiden ominta toimintaa. Tällaisesta symbioosista hyötyvät molemmat (1). Bioteknologiayritysten näköalat ovat aina maailmanlaajuisia. Vuolaiden rahoituslähteiden ohella sen on katsottu myös edistävän tutkijoiden kansainvälistymistä ja siten tieteen leviämistä (1).

Uusi hoitosuositus pyrkii tehostamaan nuoruustyypin diabeteksen hoitoa (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Lääketieteellinen tieto uusiutuu nopeasti, ja siksi hoitosuositukset vanhenevat uuden tiedon myötä. Näin on käynyt myös edelliselle Diabetesliiton julkaisemalle nuoruustyypin diabeteksen hoitosuositukselle vuodelta 1995 (2). Tänä päivänä tiedon valtateiden ollessa kaikkien käytettävissä tautikohtaisten hoitosuositusten tarpeellisuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Asiantuntijoiden tiivistämälle Suomen oloihin soveltuville ohjeille on kuitenkin mielestäni edelleen tarvetta. Uusi hoitosuositus on julkaistu paitsi kierrelehtiönä, myös Diabetesliiton verkkosivuilta (www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/tyyppi1) ja siitä on linkit muihin Diabetesliiton suosituksiin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat