Mielenterveyspotilaan B-lausunto: Kuvaile oireiden vaikeus ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään yhä enemmän mielenterveyshäiriöiden perusteella. Mielenterveyspotilaan työkyvyn arviointi ja B-lausuntojen laatiminen on otettu aiheeksi myös Lääkäripäivillä.

Suvi Sariola

Kirjallisuus opettaa lääkäriä ymmärtämään ihmiskohtaloita Mahdollisuus elää monta elämää yhden ihmisiän aikana

Claes Andersson on luonut useita uria vuosien varrella: lääkärin, kirjailijan, poliitikon ja jazz-muusikon työt ovat menneet monesti toistensa kanssa limittäin. Lukuisten töiden takana on sekä uteliaisuus että jatkuva halu oppia uutta: Ettei tarvitsisi sitten vanhana katua, että ei ole kokeillut kaikenlaista.

Ulla Toikkanen

Kirjailija Matti Mäkelä: Ohitusleikkauksesta alkoi uusi elämä

Matti Mäkelä sai sydäninfarktin loppiaisena 1995. Oireet olivat alkaneet kotona televisiota katsellessa ja pahenivat niin, että lopulta hän pystyi tuskin hengittämään. Mäkelä oli sairaalassa kymmenen päivää ja alkoi kotona opiskella innokkaasti uusia elämäntapoja. Vuonna 1996 tuli toinen infarkti, ja meno pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen oli väistämättä edessä. Mäkelälle tehtiin ohitusleikkaus, jonka hän koki portiksi uuteen elämään. Kokemukset saivat myöhemmin myös esseen muodon.

Ulla Toikkanen

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on uusittu

Lääketieteellisen tiedon julkaiseminen on saanut viime vuosina uusia, erityisesti elektronisia muotoja. Samalla tutkimuseettisiä pelisääntöjä on hiottu. Esimerkiksi tutkimukseen altistettavien potilaiden määrä tulee arvioida ennakolta tilastollisen voiman analyysien perusteella: määrä ei saa liian suuri eikä liian pieni, jotta asetettuun hypoteesiin saadaan luotettava vastaus. Toisaalta merkittävä eettinen kannanotto saatiin tuoreimmassa Helsingin julistuksessa (1): lääketutkimuksessa vertailukohteena voidaan käyttää lumehoitoa vain silloin, kun sairauteen ei ole näyttöön perustuvaa hoitomuotoa, muulloin uutta hoitoa on verrattava parhaaseen ennestään käytössä olevaan hoitoon. Lumehoidon eettinen käytäntö vaatii lisäksi myös, että tutkimushenkilö todella tietää, että hän saattaakin joutua lumelääkeryhmään (1). Riippumattoman eettisen toimikunnan on hyväksyttävä tutkimusasetelma (1). Suomen Lääkärilehti edellyttää, että alkuperäistutkimusten on noudatettava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsingin julistuksen ohjeita (2,3).

Pekka Leinonen

Avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien lääkeresistenssi Suomessa 1997-2000 FINRES 2001 -raportti

Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien maailmanlaajuinen leviäminen on merkittävä uhka terveydenhuollolle. Suomessa resistenssitilanteen seuranta perustuu alueellisten kliinisen mikrobiologian laboratorioiden FiRe-verkostolle. Meillä avohoidon potilaista eristettyjen bakteerien resistenssitilanne on vielä kohtuullisen hyvä, mutta koska bakteerit eivät tunne rajoja, kansainvälinen kehitys heijastuu vääjäämättä meillekin. Erityisen tarkkailun kohteena ovat tällä hetkellä pneumokokkien makrolidiresistenssi ja gonokokkien fluorokinoloniresistenssi.

Pentti Huovinen, Heikki Kaukoranta, Marja-Leena Katila, Antti Nissinen, Martti Vaara, Fire-Verkosto

Pernaruton tahallisen levittämisen uhka Suomessa

Pernarutto eli antraks on Bacillus anthracis -bakteerin aiheuttama harvinainen infektiotauti. Se tunnetaan perinteisesti nautakarjan, lampaiden, vuohien ja muiden kasvissyöjäeläinten sairautena. Ihmisten luonnolliset tartunnat ovat erittäin harvinaisia ja yleisimmin seurausta kontaktista sairaisiin eläimiin tai niistä peräisin oleviin tuotteisiin. Tahallisesti aiheutetuissa sairaustapauksissa tartunnat ovat tapahtuneet joko hengittämällä aerosolimuodossa olevia pernaruttoitiöitä tai suorassa ihokosketuksessa itiöihin. Käytännössä kliinikot ja mikrobiologit ovat avainasemassa mahdollisten tautitapausten nopeassa havaitsemisessa, mikrobilääkityksen aloituksessa ja raportoinnissa.

Pekka Nuorti, Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Peter Klemets, Tarja Heiskanen-Kosma, Katri Jalava, Heli Siikamäki, Martti Vaara, Matti Viljanen, Petri Ruutu

Nivelrikon lääkehoito

Nivelrikko on yleisin nivelkipua aiheuttava sairaus. Kipujen lisäksi se aiheuttaa toimintakyvyn heikentymistä ja huonontaa elämän laatua. Nivelrikon syytä ei tiedetä, mutta sairauden edetessä nivelrusto hajoaa ja nivel rappeutuu ennen aikojaan. Nivelrikon lääkehoito perustuu rustovaurion etenemisen hidastamiseen, nivelkalvon tulehduksen rauhoittamiseen ja kivun hoitoon.

Riitta Myllykangas-Luosujärvi

Yleisimmät luuston kasvaimet

Luukasvaimet muodostavat hyvin epäyhtenäisen ryhmän. Yleisin hyvänlaatuinen luussa tavattava muutos on enkondrooma, johon ei useimmiten tarvita mitään hoitoa. Hyvänlaatuisetkin muutokset voivat kuitenkin paikallisesti käyttäytyä aggressiivisesti ja aiheuttaa huomattavan luupuutoksen. Lasten yleisin pahanlaatuinen primaarinen luukasvain on herkästi metastasoiva osteosarkooma, aikuisilla taas myelooma, joka on hematologisesti hoidettava tauti. Patologis-anatominen diagnoosi luubiopsiasta tai leikkausmateriaalista määrittelee luumuutosten hoidon lopulliset suuntaviivat. - Kolmiosainen artikkelisarja luuston kasvaimista jatkuu Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Olli Tähtinen, Martti Hirn, Riitta Karikoski

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa lääkärin työssä

Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa siirretään huomio ongelmista ja niiden perimmäisten syiden ymmärtämisestä potilaan toiveisiin ja tavoitteisiin sekä keinoihin, joiden avulla tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämän lähestymistavan avulla saadaan usein tuloksia lyhyemmässä ajassa tai vähemmillä käyntikerroilla kuin perinteisemmässä terapiassa, jossa lähdetään siitä, että ongelmia ei voida voittaa, ellei niiden perimmäisiä syitä ymmärretä.

Ben Furman

Gluteeniton kasvisruokavalio lievittää reuman oireita

Nivelreumapotilaat ovat vaivojaan lievittääkseen kokeilleet aikojen kuluessa mitä moninaisimpia dieettejä. Näistä kasvisruokavaliot ovat eniten kokeiltuja, ja moni on niistä apua saanutkin. Tieteellinen näyttö ruokavalion tehosta nivelreuman hoidossa on kuitenkin melko vähäistä.

Matti Viljanen