Kantasolututkijat varoittavat liiallisesta innostuksesta

Kantasolujen tutkimus on edennyt suurin harppauksin parin viime vuoden aikana. - Silti ollaan vasta ihan alussa; se on hyvä muistaa, kun nousee kohu esimerkiksi ihmisalkion kloonauksesta, korostavat tutkijat Olli Lassila ja Irma Thesleff. Heitä suorastaan harmittaa, että kaikki kantasolututkijat ja kloonaajat laitetaan julkisuudessa helposti samaan kastiin. Suurin uhkahan on se, että ihmisen kloonaamisen pelossa poliittiset päättäjät sulkevat kantasolututkimukseen liittyvän perustutkimuksenkin.

Ulla Järvi

Ammattiauttajien roolit samanlaiset itsemurhien ehkäisyssä

Psykiatreille, psykologeille, sosiaalityöntekijöille, hoitotyön edustajille ja kirkon ammattihenkilöille ei ole muotoutunut itsemurhien ehkäisyssä omia toimintaprofiileja. Heidän toimintasuunnitelmansa keskittyvät yhtäältä akuutin itsemurhavaaran ja kriisitilanteen tunnistamiseen sekä toisaalta ehkäisevän mielenterveystyön yleiseen kehittämiseen sekä ammattitaidon parantamiseen. Kehittämispäällikkö Maila Upanne jäsensi ehkäisevän työn periaatteet kehittämänsä käsitteellisen mallin avulla Stakesin julkaisemassa väitöstutkimuksessa. Tämä tutkimus liittyy Upanteen vuosina 1987-1996 vetämään valtakunnalliseen Itsemurhien ehkäisyprojektiin.

Pitkäaikaissairaille palveluopas Internetissä

Pitkäaikaissairaille aikuisille on uusi palveluopas Internetissä. Osoitteesta http://www.sairaanhyvaopas.net löytyvä palveluopas on tarkoitettu ennen kaikkea äskettäin sairastuneille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista.

Tyrnimarjan vaikutuksia atopiaan tutkittu Turussa Tulokset ristiriitaisia, mutta innostavia

Turun yliopiston elintarvikekemian laitoksella on valmistunut ensimmäinen tyrnimarjan (Hippophae rhamnoides L.) koostumusta ja vaikutuksia käsittelevä väitös. Kiinalaissyntyisen Yang Baorun väitöstutkimus kuuluu yliopistossa jo pitkään käynnissä olleeseen projektiin, jonka tarkoituksena on selvittää tyrnin kemiallisia komponentteja, eri aineosien määrällisiä suhteita ja fysiologisia vaikutuksia.

Ulla Järvi

Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle.

Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen

Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa

Uusista ryhmän III rytmihäiriölääkkeistä laskimoon annettavan ibutilidin ainoa virallinen käyttöaihe on eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirto. Dofetilidia puolestaan voidaan käyttää myös eteisperäisten rytmihäiriöiden estohoitoon. Nämä lääkkeet pidentävät sydänlihassolujen repolarisaatio- ja refraktaariaikaa, mutta eivät juurikaan vaikuta sydämen supistuvuuteen ja verenpaineeseen. Proarytmian (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) vaaran takia hoidon on syytä olla rytmihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin vastuulla.

M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren

Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 2 Tahdistimet, happeuttamislaitteet ja sydäntä avustavat laitteet

Hemodynamiikkaa avustavia laitteita on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Ensimmäinen implantoitu sydämentahdistin asennettiin vuonna 1958. Veren happeuttamislaitetta eli sydän-keuhkokonetta käytettiin sydänleikkauksessa ensi kertaa viisi vuotta aiemmin. Sydämen pumppaustoiminnan tueksi on saatu laitteita, nykyään jo kokonaisia tekosydämiäkin. - Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen artikkelikokonaisuuden kardiologian alan biomateriaaleista.

Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen

Salmonelloosi perusterveydenhuollossa

Valtaosa Suomessa todetuista salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta. Bakteeri välittyy yleensä elintarvikkeista, joiden käsittelyssä tai säilytyksessä on ollut puutteita. Salmonelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, josta on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Hoidon kulmakiviä ovat taudin mikrobiologinen varmistaminen ja tartunnan leviämisen estäminen. Joissakin ammateissa on työntekijän pidättäydyttävä määräajaksi työnteosta salmonellan tai sen epäilyn vuoksi. Salmonellaenteriitti paranee yleensä spontaanisti, mutta tautiryhmän vaikeimmat muodot, lavantauti ja pikkulavantauti, on aina hoidettava antibiootein.

Pekka Kirstilä

Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje

Epilepsiakohtaukset ovat syynä vain murto-osaan liikenneonnettomuuksista, eikä epilepsian perusteella ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten autoilua. Epilepsiaa sairastavan kuljettajan riski aiheuttaa onnettomuus voidaan nykytiedolla melko tarkasti arvioida. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto ovat yhdessä valmistelleet menettelyohjeet lääkäreille epilepsiapotilaan ajokyvyn arvioimiseksi. Ohjeessa noudatetaan EU:n mukaista tiukkaa kantaa ammattimaisen ajon kieltämisestä jo yhdenkin kohtauksen jälkeen, kun taas yksityisajossa linjaus on sallivampi.

Mikael Ojala, Leena Hyvärinen, Juhani Juntunen, Tapani Keränen, Reetta Kälviäinen, Kiti Müller, Aulikki Wallin

Miehet Marsista, naiset Venuksesta - uniapneankin suhteen

Chestin pääkirjoittaja käsittelee John Grayn kuuluisaa kirjaa siteeraten miesten ja naisten eroja uniapnean suhteen, samasta numerosta löytyvän artikkelin tuoman uudenlaisenkin tiedon valossa. Miesten suuremmalle obstruktiivisen uniapnean riskille on etsitty syitä eri seikoista.

Hannu Puolijoki