Narrative Based Medicine

Cambridgen Cam-joella puttailtiin perinteitä kunnioittaen, kun runsaat 200 ihmistä kokoontui toiseen tieteiden väliseen konferenssiin Narrative Based Medicine: reseach, teaching and practise 3.-4. 9.2001. Narratiivi on suomeksi kertomus, joten olemme nyt tekemisissä kertomuksiin perustuvan lääketieteen kanssa.

Martina Torppa

Salakirjoituksen lyhyt historia

Kuka tahansa Internetin käyttäjä voi salakirjoittaa sähköpostinsa tavalla, jota voimakkaimmatkaan tietokoneet eivät pysty murtamaan. Tämä tosiasia ei miellytä hallituksia.

Erkki Karjalainen

Suomi-neidon kiinnostavat geenit

Suomalaisten alkuperä ja suomalaiset geenit herättävät aina suurta kiinnostusta myös maallikoissa eikä vain alan harvoissa asiantuntijoissa. Yksi harvoista, professori Reijo Norio, on koonnut pitkän työnsä tulokset monenlaisille lukijoille helposti aukeavaan kirjaan. Norion kokemus ja näkemys suomalaisten geeneistä välittyy kirjassa myös tekijänsä näköisesti: hän kertoo tarinaa, jonka juoni on tukevaa faktaa eikä fiktiota. Hänen kaltaisiaan tieteen esseistejä meillä on muutenkin liian harvassa, joten tämä kirja on mitä mainioin lahja jokaisen tutkijan maallikkosukulaisille ja ystäville. Ensin on kuitenkin hyvä lukea kirja itsekin, jotta sen kiinnostavasta sisällöstä osaa sitten keskustella.

Juha Kere

Tutkimus sotainvalideista, heidän huollostaan ja järjestöstään

FM Markku Honkasalon kirjoittama tutkimus ilmestyi viime vuonna Sotainvalidien Veljesliiton 60-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi. Teos painottuu sosiaalipoliittiseen tarkasteluun sekä vammais- ja järjestöhistoriaan. Kirjoittaja luonnehtii tutkimuksensa aihetta suomalaisen sotainvalidin koskettavaksi menestystarinaksi.

Veli Matti Huittinen

Lääkärien eliniästä

Suomen Lääkärilehden numerossa 24/2001 esitettiin tilastotietoa Suomen lääkärien eliniästä (1). Puutun sinänsä mielenkiintoisen artikkelin taulukkoon 1, joka pää- ja alaotsikkojen mukaan esittää mies- ja naislääkärien keskimääräistä elinikää eri tarkastelukausina viime vuosisadalla. Asiayhteydestä selviää kuitenkin, että kyse on itse asiassa tietyillä aikaväleillä kuolleiden lääkärien saavuttamasta keskieliniästä.

Matti Saarni

Opiksi kollegat!

Allekirjoittanut pyydettiin luennoimaan lääkinnällisestä valmiussuunnittelusta Pelastusopiston ja Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämälle kurssille. Itse asun Helsingissä, kurssi pidettiin Tammisaaressa. Puhelimessa sovittiin suullisesti, että luentokorvaus olisi parempi kuin Pelastusopiston ns. tuntiopettajataksa. Otin sitten vapaata työstäni, ajoin tunnin Tammisaareen, luennoin reilun tunnin (vieläpä ruotsinkielellä) ja ajoin tunnin takaisin. Lähetin laskun viitaten mm. liiton luentopalkkiosuosituksiin. Lopputulos: luentopalkkio 350 mk, ei palkkiota matka-ajalta eikä luennon valmistelusta. Matkakorvaus ja päiväraha. Näin ollen luennointimatkani maksoi minulle useita satoja markkoja. Asiaa ei ilmeisestikään kannata riitauttaa, kun ei ole kirjallista sopimusta. Suullisen sopimuksen sitovuus on selkeästi harhaa.

Elias Orvomaa

Miten inkontinenssista kärsivien hoitoon hakeutumisen kynnystä voisi madaltaa?

Esiintyvyystutkimusten mukaan inkontinenssi on yleinen vaiva eri ikäisillä suomalaisilla. Kuitenkin monet lääkärit väittävät, ettei ongelmaa juurikaan esiinny heidän vastaanotoillaan. Mistä tämä ristiriita voi johtua? Lääkäristä vai asiakkaasta? Vai eikö vain ole olemassa selkeitä hoitoon ohjaamis- tai ohjautumiskäytäntöjä?

Vuokko Jernfors

Syväjuristeriaa

Virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta on muotoutunut kaplakka, joka voisi olla mielenkiintoinen seurattava, ellei se olisi niin selkeä osoitus vastapuolen moraalista. Ulkopuolinen tarkkailijakin voisi päätyä epämiellyttävän kafkamaiseen tunteeseen siitä, mitä tapahtuu todella, ja kuka asiat lopulta päättää.

Outi Aikio

Hallituksen kokous 29.11.2001: Lääkärisopimuksen tulkintariitaa ratkottu paikallisesti

Hallitus sai kuulla ajankohtaisen selonteon tilanteesta, joka koskee lääkärisopimuksen tulkintaerimielisyyksiä. Kyse on KT:n antamista ohjeista henkilökohtaisten lisien ja vuosisidonnaisten osien maksamisessa. Liitossa asiasta on tehty juridista selvitystä. Jatkossa käydään keskusteluja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja valtakunnansovittelijan kanssa.

Mika Vehkasaari

Pääluottamusmies Martti Lalla: Palkkarakenne-ratkaisuun palataan varmasti

- Nyt on ryhdytty toteuttamaan ratkaisua, jonka HUS:n hallitus hyväksyi marraskuun lopussa. Kyseessä oli yksipuolinen päätös, jonka tehtiin sen takia, että palkkojen haluttiin tulevan 1.9. lähtien maksuun. Kyllä tämä yksipuolinen ratkaisu on paikallisen neuvottelutoiminnan vaikeuttamista, toteaa HUS:n pääluottamusmies Martti Lalla ajankohtaisesta tilanteesta.

Mika Vehkasaari