78096 osumaa

Varfariini vai ASA iskeemiseen aivohalvaukseen?

Yhä useammassa tutkimuksessa on osoitettu, että aivohalvauksen estossa varfariini päihittää asetyylisalisyylihapon. Tulokset on saatu potilailla, joilla on ollut sydäninfarkti, ja eteisvärinäpotilailla. Sen sijaan ei ole varmuutta, mikä on paras iskeemisen aivohalvauksen sekundaaripreventiolääke. Varsinkaan ei ole verrattu antikoagulantteja trombosyyttiaggregaatiota hillitseviin lääkkeisiin. Vastaus rohkeaan kysymykseen, kumpi on parempi iskeemisen aivohalvauksen estossa, varfariini vai ASA, on poikinut ajatuksia herättävän tuloksen.

Robert Paul

Lyhyesti: Laskevatko statiinit verenpainettakin?

Eräät kliinikot ovat havainneet potilastyössään, että statiinilääkityksen aloittamisen jälkeen verenpainetaudin hoitaminenkin saattaa yllättävästi helpottua. Italialaiset tutkijat julkaisivat aiheesta vastikään erinomaisen katsauksen, jossa tämä havainto saa vahvistusta. Useissa pienissä tutkimuksissa statiinilääkityksen on todettu alentavan verenpainetta sekä verenpainelääkettä käyttävillä että lääkkeettömillä potilailla. Edullinen yhteisvaikutus näyttäisi olevan selvin ääreisvastukseen vaikuttavien verenpainelääkkeiden kanssa. Verenpaineen lasku ei riipu kolesterolivaikutuksesta, mutta sen arvellaan liittyvän statiinien endoteelivaikutuksiin. Aiheesta odotellaan mielenkiinnolla lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Paniikkihäiriön hoito ehkäisee masennusta?

Suuri osa paniikkihäiriöpotilaista sairastuu myöhemmin masennukseen. Kiintoisa kysymys on, ehkäiseekö paniikkihäiriön hoito masennuksen puhkeamista. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävi ilmi, että jos paniikkihäiriöstä kärsivä potilas oli saanut häiriöönsä hoitoa, oli hänen riskinsä sairastua masennukseen 19 %, kun hoitoa vaille jääneillä vastaava osuus oli 45 %. Onkin mahdollista, että tehokas paniikkihäiriön hoito voi vähentää näillä potilailla tavallisia depressioepisodeja.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Kenguruhoidon teho osoitettu

Arvovaltaisessa Pediatrics-lehdessä julkaistiin Kolumbiassa tehty satunnaistettu, kontrolloitu työ keskosten kenguruhoidosta. 746 alle 2 kg:n painoisena syntynyttä satunnaistettiin heti kun vointi salli, keskimäärin noin 8 vrk:n iässä, viettämään 24 h/vrk joko keskoskaapissa tai sidottuna äidin ihoa vasten. Keskoskaapista lapset pääsivät, kun pystyivät pitämään lämpönsä, kenguruhoito taas lopetettiin, kun lapsi halusi. Lapsia seurattiin 12 kk:n korjattuun ikään asti. Kenguruhoitoa saaneilla oli vähemmän sairaalainfektioita, heidän päänympäryksensä kasvoi paremmin ja he saivat useammin rintamaitoa. Kuolleisuuskin oli melkein merkitsevästi vähäisempi kenguruhoitoryhmässä.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kirkossa on munaa

Astmakohtauksia voi saada yllättävissäkin tilanteissa, esimerkki tästä on tämä espanjalaisen nuoren naisen tarina. Hänellä oli aiemmin todettu astma ja raju atooppinen ihottuma, joka osoittautui ihotestien ja IgE-määritysten perusteella munan aiheuttamaksi. Ruokavaliohoidolla ongelma hävisi. Nyt hän tuli sairaalaan uuden astmakohtauksen takia. Vastapäätä hänen asuntoaan oli 1500-luvun katedraalissa aloitettu pölyävä restaurointi. Laborotoriotestit osoittivat pölystä munan pro-teiineja. Vaikka heti ei tule sitä ajatelleeksi, jo Rooman ajoista on kivirakennuksissa käytetty munapitoisia pinnoitteita ja vanhoissa maaleissa oli myös munaa. Matkailu- ja työterveyslääketieteen näkövinkkelistä asialla voi olla merkitystä nykylääkärillekin.

Heikki Arvilommi

Pieni annos inhaloitavaa steroidia sittenkin riittävä?

Suomessakin on tutkittu, millä annoksella inhaloitava steroidi astman hoidossa tulisi aloittaa. Samaa asiaa ovat selvittäneet nyt ranskalaiset asetelmassa, jossa 169 lievää ja kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavaa 18-70-vuotiasta potilasta jaettiin sokkoutetusti saamaan joko 1 600 myyg tai 400 myyg budesonidia inhalaationa päivää kohti. Potilaat olivat käyttäneet aiemmin korkeintaan 500 myyg inhaloitavaa beklometasonia päivää kohti, tai steroidia ei ollut ollenkaan lääkearsenaalissa aiemmin.

Hannu Puolijoki

Käytöshäiriöt 3 vuoden iässä ennakoivat tulevaa rikollisuutta

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuusiän käyttäytymisen häiriöt ennakoivat aikuisiän rikollisuutta. Englantilaiset tutkijat ulottivat tutkimuksensa varhaislapsuuteen asti. Kuten odottaa saattaa, kaikenlainen rikollisuus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. Käytöshäiriöistä 3 vuoden iässä ilmennyt tuhriminen, päiväkastelu, hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet ennakoivat jonkinlaisen tuomion saamista aikuisiässä. Hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet olivat edelleen merkitsevästi yhteydessä rikollisuuteen, vaikka sukupuolen vaikutus otettiin huomiin. Päiväkastelun ja sopeutumisvaikeuksien ohella hillitsemättömät raivokohtaukset varhaislapsuudessa ennakoivat väkivaltarikollisuutta. Sukupuolen vaikutuksen jälkeenkin raivokohtaukset liittyivät myöhempään vakivaltarikollisuuteen. Ehkä yllättävintä oli se, että mitkään perheen sosiaalista ja stressiä kuvaavat tekijät eivät ennakoineet myöhempää rikollisuutta.

Raimo Kr Salokangas

Keskustelu koksibien turvallisuudesta ja eduista jatkuu - käyttö Suomessa vähäistä

Lähes miljoona suomalaista käyttää reseptillä saatavia tulehduskipulääkkeitä vuoden aikana. Vaihtoehtoisia, vaikutuksiltaan lähellä toisiaan olevia lääkeaineita on parikymmentä, ja niiden erilaisten lääkemuotojen ja vahvuuksien myötä lääkärillä on valittavanaan toista sataa vaihtoehtoa. Vuoden 2000 aikana markkinoille tulleiden koksibien on toivottu aiheuttavan muita tulehduskipulääkkeitä vähemmän maha-suolikanavan haittavaikutuksia. Toisaalta niiden käyttöön on liittynyt mm. munuaisiin kohdistuvia haittoja, ja viime aikoina on epäilty niillä olevan yhteyttä tromboosien ja muiden vakavien verenkiertoelinhaittojen ilmaantumiseen. Koksibeja käytetään Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Ilari Paakkari, Erkki Palva

Unicef ja lasten A-vitamiinimyrkytykset Intiassa

YK:n kansainvälinen lastenavun rahasto Unicef on joutunut hankaluuksiin A-vitamiiniohjelman toteuttamisessa Intiassa. Kampanjassa on kehotettu antamaan A-vitamiinia jokaiselle alle 5-vuotiaalle. Kampanjan aikana 14 lasta on kuollut ja viime viikkoina useita tuhansia on sairastunut, minkä seurauksena pediatrit Intiassa ovat ryhtyneet arvostelemaan koko ohjelmaa tarpeettomana ja mahdollisesti vaarallisena. Unicef katsoo kuitenkin, että A-vitamiinin puute lisää silmäsairauksien riskiä ja johtaa heikkoon immuunivasteeseen, minkä takia saattaa ilmetä kuolemaan johtavia infektioita. Pediatrit toteavat, että ravintotilanne on parantunut, A-vitamiinin puute on harvinainen eikä jokaiselle lapselle tule siten antaa vitamiinilisää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat