Kohti lasten sairaalahoitoisten infektioiden täsmällistä diagnostiikkaa ja yksinkertaista mikrobilääkitystä

28.9.2001 Helsingin yliopisto

Elina Vuori-Holopainen

Iskiasoireyhtymä - oireista, geneettisestä taustasta ja hermojuuripuudutuksen tehosta iskiaksen hoitomuotona

28.9.2001 Oulun yliopisto

Jaro Karppinen

I kollageenin C-terminaaliset hajoamistuotteet ja niiden mittaaminen.

5.10.2001 Oulun yliopisto

Mirja-Liisa Sassi

Vaaratekijät ja kaulavaltimoiden valtimonkovetustauti verenpainetautipotilailla ja verrokeilla

5.10.2001 Oulun yliopisto

Asko Rantala

Ruokatorven refluksitaudin yhteys astmaan, keuhkoputkien reaktiivisuuteen ja pitkittyneeseen yskään

5.10.2001 Turun yliopisto

Toni Kiljander

”Pelastusta” odotellessa (pääkirjoitus SLL 51–52/2001)

Kansliapäällikkö Markku Lehdon johdolla toimivan projektin johtoryhmän tehtävänä on kirjoittaa eri osapuolet toteuttajakseen sitouttava ”pelastussuunnitelma”. Sen avuksi nimettiin viittä eri ongelma-aluetta varten selvityshenkilöt tukiryhmineen. Johtoryhmän selvitysmiehenä toimii viime vuosina monissa liemissä keitelty Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen, johon projekti on ainakin alkuvaiheessaan ehkä turhankin vahvasti henkilöitynyt.

Evoluutio ja lihominen (pääkirjoitus SLL 51–52/2001)

Lihavuus on vahvasti geneettinen kohtalo. Siihen vaikuttavia geenejä on kuitenkin melkoinen joukko (2). Tämä saattaa johtua lihomisen monipuolisista syntymekanismeista evoluution aikana. Jotkut ihmiset saattavat olla kuten jääkarhut: he syövät ahneesti rasvaista ruokaa aina kun sitä on tarjolla. Toiset taas seulovat ja varastoivat ruoan vähäisestäkin rasvasisällöstä miltei kaiken kuten erämaarotat tai lehmät (1). Näistä ominaisuuksista on ollut kiistatonta hyötyä vielä 1800-luvun nälkävuosina. Ihmisen fysiologia kykenee säätelemään paremmin hiilihydraattien ja proteiinien kuin rasvan saantia (3). Koska kykymme muuntaa hiilihydraatteja varastorasvoiksi on toisaalta varsin puutteellinen, ravinnon rasvasta ja sen tehokkaasta hyödyntämisestä on kehittynyt keskeinen energian varastointikeino (1).

Diabetes”rokote”?

Lumekontrolloidussa tutkimuksessa DiaPep277 pystyi pitämään yllä haiman beetasolujen toimintaa ainakin kymmenen seurantakuukauden ajan. Potilaiden sytokiinituotanto oli muuntunut haiman beetasoluja suojaavampaan suuntaan. Tutkimus oli vielä varsin pieni, mutta tulokset silti hyvin rohkaisevia. Käytännössä hoito oli sangen yksinkertaista (kolme ihonalaista injektiota), erinomaisesti siedetty ja ilmeisesti hyvin spesifi. Hoito tulisi kyetä ajoittamaan aivan tyypin 1 diabeteksen synnyn alkuvaiheeseen, eikä vielä tiedetä, säilyykö hoidon teho.

Täsmennyksiä lääkkeiden maahantuontimääräyksiin

Uudessa määräyksessä on lähinnä täsmennetty muutamia käytännössä esille nousseita kysymyksiä. Siinä on mm. otettu huomioon Lääkelaitoksen antamat, buprenorfiinin ja metadonin maahantuontia koskevat rajoitukset vuosilta 2000 ja 2001. Määräyksessä rajoitetaan matkustajan Suomeen mukanaan tuomien lääkkeiden määriä siitä riippuen, onko kyseessä suomalaisen luokittelun mukaan itsehoitovalmiste, reseptilääke, huumausaineeksi luokiteltava lääke vai eläinlääke.

Elvytyksestä ensimmäinen kansallinen suositus

Elvytystä koskevan Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, HUS:n ensihoitoyksikön osastonlääkäri Maaret Castrén toivoo, että varsinkin sairaaloiden elvytysvastaavat löytäisivät uusitut ohjeet.