Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät perusterveydenhuollon haasteena

9.3.2001 Helsingin yliopisto

Eeva Ketola

Kehitysvammaisten elinajan ennuste ja kuolleisuus

9.3.2001 Helsingin yliopisto

Kristiina Patja

Adheesio ja biomekaniikka paranevassa lihaksessa

9.3.2001 Tampereen yliopisto

Minna Kääriäinen

Masennuksesta kärsivien ikääntyneiden kuolleisuusriski korkea

12.3.2001 Oulun yliopisto

Tuula Pulska

Pääkirjoitus (SLL18/2001): Tutkimus-EVO – rahoitukseen vakautta ja läpinäkyvyyttä

Yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustyön on katsottu aiheuttavan terveyspalvelujärjestelmässä sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole normaaleja toimintamenoja sairaaloita ylläpitäville kuntayhtymille. Tämän vuoksi ne on korvattu valtionosuutena, joka vuonna 1994 muuttui laskennalliseksi. Tätä tutkimukseen tarkoitettua EVO-rahaa on maksettu viime vuosina noin 360 milj. mk vuodessa. Se on noin 55 % kaikesta EVO-rahoituksesta muun osuuden kohdistuessa opetustoimintaan.

Pääkirjoitus (SLL18/2001): Lakon sovittelu käynnistynyt

Tällä kertaa vapun jälkeinen ensimmäisen arkiaamupäivä näyttää iloisemmalta kuin ns. tavanomaisina vuosina _ neuvottelupöytiin on tullut uutta eloa. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius on aloittanut lakon sovittelun, joka on ensimmäinen merkittävä siirto uuden virkaehtosopimuksen saamiseksi lääkäreille. Neuvottelujen eri osapuolet ovat aikatauluttaneet työtään ensi viikolle saakka. Lääkäriliiton hallitus kokoontuu torstaina 10.5. ja valtuuskunta heti perään perjantaina. On perusteltua syytä odottaa, että valtuuskunta saisi käsiteltäväkseen sovintoesityksen.

Lakon sovittelu alkoi

Tällä viikolla on ollut käynnissä kahdeksas lakkoviikko. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius, Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri ovat tavanneet lakon aikana noin kerran viikossa, vaikkei lakkoa varsinaisesti soviteltukaan.

Suomen Kuvalehden selvitys: Lakko ei ole muuttanut suomalaisten myönteistä kuvaa lääkäreistä

Lähes kolme neljäsosaa (73 %) haastatelluista oli sitä mieltä, että seitsemättä viikkoa jatkuva lääkärilakko ei ole vaikuttanut heidän käsityksiinsä lääkäreistä millään tavalla. Neljän prosentin mielestä käsitys lääkäreistä on muuttunut myönteisemmäksi.

Kaikki eivät mahdu luentosaleihin, kliinistä opetusta liinavaatevarastoissa

– Liian suuret ryhmäkoot ovat vaikeuttaneet etenkin elintärkeiden käytännön taitojen oppimista. Sisäänottomäärien kasvattamisen johdosta kaikki halukkaat eivät mahdu luentosaleihin, ja kliinistä opetusta järjestetään sairaaloiden liinavaatevarastoissa. Potilasvuoteiden ympärille kerääntyy yli kymmenen hengen opetusryhmiä, ja opetuspotilaiden asema on huonontunut, toteaa Suomen Medisiinariliitto julkilausumassaan.

Tolkuton tautinimistö ja sen turha käyttö

Turhaa työtä ei tulisi tehdä lääkärintyössä, koska tärkeätäkin tekemistä riittää. Siksi kiinnitän huomiota seikkaan, joka paitsi harmittaa myös kuluttaa vastaanottoaikaa. Kysymys on sellaisten kaavakkeitten täyttämisestä, joissa vaaditaan sairauden diagnoosin lisäksi sen tautinimistön mukainen numero. Saattaa olla, että esim. sairaskertomuksissa, eläkelausunnoissa, yms. vaativissa lausunnoissa diagnoosin numerolla on merkitystä vaikkapa eläköitymisen perusteita selvitettäessä, mutta mitä järkeä on laittaa numero esimerkiksi fysioterapialähetteeseen. Mihin ja kuka tarvitsee tällaista tietoa? Stakesin ICD-10-tautinimistökirjat ovat paksummat kuin pääkaupunkiseudun kolme puhelinluetteloa. Siten diagnoosin numeron etsimiseen voi kulua enemmän aikaa kuin itse diagnoosin tekoon. Mitä lisäksi tulee näihin tautinimistökirjoihin, niin käytännön lääkärille (useimmat kollegoistani ovat samaa mieltä!) ne ovat monessa kohdin aivan tolkuttomia, osin epäloogisia ja monin paikoin naurettavia. Joskus suorastaan ihmettelee, että minkälaiset kirjoituspöytäkoomikot ovat ne pakertaneet, koska teoriaa kyllä riittää, mutta käytännöstä ei ole selvää käsitystä.

Erkki J. Valtonen