Laitoksissa käytetään yleisesti psyykenlääkkeitä

Lähes kaikki pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ikäihmiset käyttävät jotakin lääkettä, ilmenee Stakesin ja Kelan tutkimuksesta. Psyykenlääkettä käytti yhden päivän aikana 71 %, mikä oli enemmän kuin koko verenkiertoelinsairauksien lääkkeiden ryhmää käyttäneiden osuus. Psyykenlääkkeistä yleisimpiä olivat neuroleptit, mutta myös eri ryhmiin kuuluvien psyykenlääkkeiden yhteiskäyttö oli yleistä. Pitkäaikaissairaudet sekä erilaiset somaattiset ja psyykkiset oireet olivat tutkituilla tavallisia, toimintakyky suurella osalla heikentynyt ja sosiaaliset kontaktit vähäisiä. Psyykenlääkkeiden käyttö Suomen sairaaloissa ja muissa laitoksissa on selvästi yleisempää kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Timo Klaukka

HIV-lääkeresistenssi nousussa

Ainakin joka neljäs HIV-potilas Yhdysvalloissa sairastaa tautia, joka on vastustuskykyinen kaikille käytössä oleville HIV-lääkkeille. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa oli lähes 12 000 HIV-potilasta. Heistä 27 %:lla virus oli resistentti kaikille HIV-lääkkeille. Kahdelle lääkkeelle resistenttejä oli 29 % ja 22 %:lla virus oli resistentti jollekin lääkkeistä. Näin ollen vain 22 %:lla potilaista virus oli vielä herkkä kaikille kolmelle lääkkeelle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsoni hyväksytty EU:ssa

Euroopan lääkevalmistekomitea (CPMP) on esittänyt pioglitatsonin (Actos, Takeda) hyväksymistä aikuisdiabeteksen hoitoon, mutta vain yhdistettynä sulfonyyliureoihin tai metformiiniin. Lautakunta hylkäsi aikaisemmin toisen glitatsonin, rosiglitatsonin, jolle oli esitetty käyttöä sekä yhdistelmähoitona että monoterapiana, koska tällainen käyttötarkoitus katsottiin liian laajaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viisastenkiveä etsimässä

Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikaan, soveltuu tyhmälle kunnia kirjoitti jo Salomon aikanaan. Ihminen on kautta aikojen etsinyt viisautta, halveksinut hulluutta ja ihannoinut älyä. Myös uusimmat tutkimusmenetelmät on valjastettu älyn tavoittamiseen. Tässä kirjoituksessa kerrotaan geenimuunnellusta superhiirestä ja tutustutaan yritykseen paikantaa aivoista älyalue.

Lihavuuden ehkäisy terveydenhuollossa

Lihavuus on yleinen sairauksien aiheuttaja, jonka yleistymistä monet nyky-yhteiskunnan olosuhteet suosivat. Sen hallinnassa on avainasemassa tehokas ehkäisy. Lääkäreillä ja muulla terveydenhuoltohenkilöstöllä on tärkeä tehtävä ehkäisytyössä sekä vastaanotoilla, neuvoloissa että terveydenhuollon vaikuttajina.

Pertti Mustajoki

Osuuko koulutus tarpeeseen? Lähihoitajan tapaus

Ensimmäinen vaikeus ovat ammattinimikkeet. Tämän päivän työelämässä on runsaasti ennen tuntemattomia nimikkeitä, ja niiden rinnalla ikivanhoja nimikkeitä kuten lääkäri ja sairaanhoitaja. Mihin sijoittuu uusi nimike lähihoitaja?

Martti Häikiö

Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm: Valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia

- Käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon kasvukuntia. Laskentaperusteissa käytetään toteutuneita väestömääriä, vaikka asukkaat tarvitsevat palveluja heti, sanoo Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm.

Tuomo Saarikko

Terveyskeskuksen johtamisen peli ja pelaajat

Terveyskeskus on asiantuntija- ja palveluorganisaation yhdistelmä, jonka johtamisessa henkilöstöjohtaminen on tullut hallinnointia tärkeämmäksi. Moniammatillinen tiimityön merkitys kasvaa palvelujen kehittämisessä. Autonomisissa tulosyksiköissä korostuvat henkilöstön itsenäinen päätöksenteko ja vastuu. Tulosjohtamisen ongelmana on pääpainon asettaminen taloudellisiin tavoitteisiin ja suoritteisiin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen asemesta. Luottamushenkilöjohdon työskentelyä tulisi kehittää byrokraattisesta

Ilkka Winblad

Väitöskirjan yhteenveto-osa - väkisin väännetty vai työn kruunaus?

Valtaosa suomalaisista väitöskirjoista on niin sanottuja osajulkaisukirjoja, jotka koostuvat kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista ja yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osan rakenne ja sisältö eivät ole täysin vakiintuneita, jolloin kirjoittajan luova ja itsenäinen panos korostuvat. Hyvässä yhteenveto-osassa päivitetään kirjallisuuskatsaus, kytketään osajulkaisut toisiinsa, liitetään tutkimustulokset uusimpaan tietoon tutkimusalueesta, esitetään tieteelliset ja mahdollisesti kliiniset päätelmät sekä hahmotellaan jatkotutkimuksia. Yhteenveto-osan kirjoittaminen lisää väittelijän itsenäistä tutkijankypsyyttä ja on silta tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni

Afasian kartoituksessa puuttuu yhteinen kieli

Afasian seurannan kannalta on välttämätöntä tehdä jokaiselle vuoden kuluttua sairastumisesta kattava afasiatesti. Afasiatutkimuksen puuttuminen on samaa kuin neurologisen statuksen puuttuminen aivohalvaukseen sairastuneilta. Tutkimuksessa on perusteltua käyttää yhtenäistä ja kansainvälisestikin tunnettua menetelmää.

Arto Nuutila, Kristiina Sarmas