Onko raskauspahoinvointi luonnon tapa suojella äitiä ja vauvaa?

Huonovointisuus raskauden aikana saattaa auttaa äitiä ja lasta suojautumaan ulkopuolisilta kemiallisilta aineilta ja bakteereilta, todetaan Cornellin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Verenpaineen kotimittaus yleistyy

Kohonnut verenpaine on tavattoman yleinen ongelma. Puolella keski-ikäisistä miehistä ja kolmasosalla naisista on kohonnut verenpaine, kun rajana käytetään arvoa 140/90 mmHg. Lisäksi on käynyt toistuvasti ilmi, että hoito toteutuu huonosti. Kahdessa suomalaisessa tutkimuksessa verenpaine oli normaali vain 10-24 %:lla lääkehoitoa saavista keski-ikäisistä potilaista.

Matti Romo

Blodtrycksmätning i hemmet blir allt vanligare

Förhöjt blodtryck är ett kolossalt vanligt problem. Hälften av alla medelålders män och en tredjedel av kvinnorna har förhöjt blodtryck när 140/90 anges som gränsvärde. Dessutom har det gång på gång visat sig att behandlingen fullföljs dåligt. I två finländska studier var blodtrycket normalt endast hos 10-24 procent av medelålders patienter som fick läkemedelsbehandling.

Matti Romo

Onko verenpaineen mittaustavalla taloudellista merkitystä?

Kohonneen verenpaineen seurannassa tarvitaan säännöllisiä mittauksia, jotka voidaan nykyään suorittaa yhtä luotettavasti kotona kuin terveyskeskuksessakin. Siirtymällä kotimittauksiin voitaisiin seurantakäyntejä terveyskeskukseen harventaa. Kirjoittajat ovat verranneet kustannusten minimointianalyysissään eri menetelmiä ja toteavat, että kotimittauksilla voitaisiin säästää pelkästään uusien verenpainepotilaiden hoidossa lähes 60 milj. markkaa vuodessa. Terveydenhoitajilta säästyvää työaikaa voitaisiin käyttää esim. valistustyöhön tai muuhun rutiinimittauksia järkevämpään toimintaan.

Risto Roine, Väinö Turjanmaa, Harri Sintonen

Pahanlaatuiset sylkirauhaskasvaimet Suomessa

Suomessa diagnosoidaan pahanlaatuisia sylkirauhaskasvaimia vuosittain noin 50. Niitä esiintyy yhtä paljon miehillä kuin naisilla, ja potilaiden sairastumisikä on noin 60 vuotta. Sylkirauhasen syövän etiologiaa tai riskitekijöitä ei tunneta. Kasvaimia esiintyy kaikissa suun, nenän, nielun ja kurkunpään sylkirauhasissa. Sylkirauhasen syövän primaarihoito on kirurgia. Leikkauksen yhteydessä selviää myös morfologinen diagnoosi, eikä koepalaa ole syytä ottaa ennen lopullista kirurgista hoitoa. Sädehoito annetaan yleensä postoperatiivisesti kookkaissa ja laajalle levinneissä sekä histologialtaan aggressiivisissa kasvaimissa.

Heikki Luukkaa, Kalle Aitasalo, Heikki Joensuu, Antti Mäkitie, Juhani Pukander, Reidar Grénman

Rintasyövän ennaltaehkäisy - onko sitä?

Rintasyöpään sairastuu yksi kymmenestä naisesta jossain elämänsä vaiheessa. Vaikka hoitotulokset ovat hyviä, on sairastuminen potilaalle huomattava rasite ja elämää uhkaava tekijä. Ennaltaehkäisymahdollisuudet houkuttelevat, mutta ovat valitettavasti rajallisia. Molempien rintojen poisto vähentää sairastumisriskiä, mutta tuo mukanaan omat haittansa. Kemoprevention tulokset ovat toistaiseksi ristiriitaisia eivätkä vielä käytäntöön sovellettavissa. Varhainen toteaminen seuraamalla riskiryhmiin kuuluvia lisää turvallisuuden tunnetta, mutta voi toisaalta olla naiselle stressaavaa ja on suhteellisen kallista.

Kaija Holli

Refraktiivisen kirurgian mahdollisuudet ja sen rajoitukset

Silmän taittovirheitä voidaan nykymenetelmillä korjata varsin tarkasti, ja usein silmä- tai piilolasien tarve joko poistuu tai vähenee huomattavasti leikkauksen jälkeen. Viime vuosina on silmän taittovoimaa muovaavien toimenpiteiden määrä lisään-tynyt jatkuvasti.

Tiina Tuunanen

Aivoinfarktin hoito tulevaisuudessa Johtaako geeniekspression tutkimus terapeuttisiin ikkunoihin?

Aivoinfarktin hoitoon on viime vuosikymmenen aikana kehitetty lupaavia strategioita, merkittävimpinä akuutin vaiheen trombolyysi sekä ns. terapeuttisen aikaikkunan hyödyntäminen sekä akuuttihoidossa aivohalvausyksiköissä että varhaiskuntoutuksessa. Neuroprotektiivisten lääkeaineiden kehittely on myös edennyt, mutta läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan. Toistaiseksi tehokkainta hoitoa - myös kustannusmielessä - ovat erilaiset sekundaariprevention ja primaariprevention muodot.

Perttu J. Lindsberg

Lyhyesti: Virusko liikalihavuuden syy?

Detroitissa toimiva tutkimusryhmä on aiemmin todennut lihavilla usein vasta-aineita adenovirustyyppiä 36 vastaan. Koeputkessa virus on myös aiheuttanut adiposyyttien erilaistumista. Nyt ryhmä raportoi viruksen aiheuttavan kanoilla ja hiirillä lihavuutta. Seerumin rasvatarvot olivat pienentyneet, kuten aiemmissa ihmistutkimuksissakin. Netissä on tuloksia kritisoitu aika reippaasti ja vastaava tutkija on myös puolustautunut. Kieltämättä ajatus on uskomaton. Silti on mahdollista, että infektioon eivät vastaa ainoastaan immunijärjestelmän solut vaan myös rasvasolukko.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Steroidiannos huonosti kontrolloidussa astmassa

Australiassa tutkittiin 61:n huonossa tasapainossa olevan astmapotilaan aineistosta kaksoissokkoperiaatteella, onko hyötyä antaa inhaloitavaa budesonidia hoidon alussa 3 200 myyg/vrk vai riittäisikö 1 600 myyg/vrk. Ryhmät saivat näitä annoksia 8 viikkoa ja sen jälkeen jatkettiin toiset 8 viikkoa 1 600 myyg:lla/vrk, minkä jälkeen suoritettiin avoin 72 viikkoon ulottuva budesonidin annoksen oikeaksi titraaminen, jossa ryhmät eivät eronneet. Bronkiaalisen hyperreaktiviteetin määrityksessä 16 viikon kohdalla todettiin eroa 3 200 myyg/vrk budesonidia saaneen ryhmän eduksi, mutta muilta osin 1 600 myyg oli riittävä päiväannos hyvän astmakontrollin saavuttamiseksi. Tutkimuksessa saavutettiin yllättävän suurella osalla erinomainen hoitotasapaino, ja siinä lienee aihetta lisäselvityksiin.

Hannu Puolijoki