78129 osumaa

Kiinalaisen perinteen terveysohjeet

Kiinalainen kulttuuri on osoittautunut poikkeuksellisen elinvoimaiseksi omaleimaisuudessaan. Yhä edelleen Kiinassa koulutetaan lääkäreitä sekä länsimaisissa että myös vanhan perinteen mukaisissa opinahjoissa. Myös länsimaisen lääketieteen ohjelmaa noudattavissa tiedekunnissa perehdytään perinteisiin kiinalaisiin hoitomenetelmiin. Kiinalaisessa terveysajattelussa keskeisellä sijalla on elintoimintojen tasapaino ja sen ylläpito, ja ravinnolla ja voimistelulla on suuri merkitys.

Gang Hu

Oikeus lääkkeiden määräämiseen jälleen taistelun kohteena

Monessa osavaltiossa käsitellään tällä istuntokaudella lakiehdotuksia, joilla lääkkeidenmääräämisoikeutta halutaan laajentaa muille kuin lääkäreille. Kovin taistelu on odotettavissa Georgiassa, jossa erityisen monen alan ammatinharjoittajat pyrkivät samanaikaisesti reseptinkirjoittajiksi: psykologit haluavat oikeuden määrätä lääkkeitä, optometrikot haluavat oikeuden määrätä silmätippojen lisäksi myös suun kautta otettavia lääkkeitä, farmaseutit haluavat tehdä sopimuksia lääkärien kanssa voidakseen tarvittaessa muuttaa alkuperäisiä lääkemääräyksiä. Lisäksi nurse practitioner- ja advanced practice nurse -nimikkeillä toimivat haluavat oikeuden itsenäiseen praktiikkaan, akupunktion harjoittajat haluavat oman tutkinnon, ja kaiken kukkuraksi vaihtoehtohoitojen antajat haluavat oikeuden hoitaa kaikkia potilaita, jotka antavat siihen tietoon perustuvan suostumuksen.

Tuula Fabrizio

Odotettu, odotukset täyttävä kotimainen oppikirja

Käsikirurgiaa on luultu pikkukirurgiaksi, niin kuin pikku kirurgit edelleen luulevat. Tämä aikanaan professori Soloselta kuulemani lausahdus kuvaa vanhemman kirurgipolven arvostusrasitetta, joka nykyisen kirurgikunnan piiristä on oletettavasti poistunut. Käsikirurgien yleistyessä ja käsikirurgian itsenäistyttyä omaksi erikoisalakseen on käsikirurgia saavuttamassa ansaitsemansa aseman. Tähän tarkoitukseen on esiteltävällä oppikirjalla odotettua merkitystä.

Seppo Nieminen

Asiantuntevasti tehty käsikirurgian kirja

Uuden käsikirurgian oppikirjan ilmestyminen on luonnollista nykytilanteessa. Käsikirurgia omana erikoisalanaan on nostanut merkitystään jatkuvasti. Itse käsikirurgia on vakiinnuttanut asemansa Suomessa pitkän kehityskaaren kautta. Ala alkoi saada huomiota, kun 1970-luvun alussa perustettiin ensimmäinen käsikirurgian osasto Invalidisäätiön sairaalaan Helsinkiin. Suomen Käsikirurgiyhdistyksen perustaminen vuonna 1976, hyväksyminen suppeaksi erikoisalaksi 1981 ja nykyään oma itsenäinen lääketieteen erikoisala ovat olleet merkkipaaluja kehityskaaressa. Käden vammojen ja sairauksien tuntemuksen ja hoitomuotojen lisääntyminen on ollut nopeaa. Alan sisältöä on voimakkaasti muuttanut mikrokirurgisten tekniikoiden kehittyminen, ja näin ollen ajan tasalla olevalle oppikirjalle on ollut selkeä tilaus olemassa.

Jan Lassus

Tubianan käsikirjan viides osa englanninkielisenä

Teoksen viides osa ilmestyi englanninkielisenä laitoksena monien lykkäysten jälkeen 1999. Tällöin ensimmäisen osan ilmestymisestä oli kulunut jo 18 vuotta ja edeltävä neljäs osakin oli 8 vuoden ikäinen. Nyt tämä jättiläismäinen käden käsikirja on valmis. Vaikka kyseessä onkin käden eikä käsikirurgian käsikirja, on viimeinen osa edeltäjiensä tapaan miltei yksinomaan käsikirurgiaa sisältävä.

Kauko A. Solonen

Jatkuvaa ammatillista kehittymistä

Osallistuin toukokuun alussa Euroopan nuorten lääkärien (Permanent working group of European Junior Doctors PWG) täydennyskoulutusta koskevaan kokoukseen. Kokouksessa julkistettiin myös PWG:n täydennyskoulutusta koskevat periaatteet. Nuorison kokouksessa viljeltiin samoja lyhenteitä ja samaa koulutusliturgiaa kuin isoisempienkin kollegoiden ja virallisten tahojen lausumissa. Lyhenne CME tarkoittaa continuos medical education ja CPD puolestaan continuos professional development.

Kati Myllymäki

Yksityistoiminta yleisessä sairaalassa

Vuosien mittaan Suomessa on pohdittu suuren osan vuorokaudesta käyttämättömänä olevan sairaalakapasiteetin, lähinnä leikkaussalien, käytön tehostamista. Taustalla ovat olleet useiden operatiivisten alojen jopa sietämättömän pitkät leikkausjonot. Keinoiksi on esitetty mm. leikkaussalien ja leikkaussalihenkilökunnan kaksi- tai kolmivuorotyötä, lisäleikkauksien järjestämistä ylimääräisen rahoituksen avulla sekä leikkaussalien vuokraamista ulkopuoliselle, yksityiselle taholle. Vuorotyötä ei ole katsottu mahdolliseksi sen vaatiman huomattavan lisähenkilömäärän sekä lääkärien voimakkaan vastustuksen takia. Kuntien jatkuva rahapula taas rajoittaa jonojen purkuleikkauksia iltatyönä ns. lisä-VES:n avulla, vaikkakin rajoitetuilla sektoreilla tätä keinoa on käytetty hyvällä menestyksellä. Yksityistä toimintaa on ollut ja on edelleen rajoitetusti lähinnä muutamissa aluesairaaloissa polikliinisen yksityisvastaanoton puitteissa, jolloin erikseen nimetyillä lääkäreillä on oikeus pitää yksityisvastaanottoa sairaalan tiloissa. Keskus- tai yliopistosairaaloissa tällainen toiminta ei ole ollut mahdollista.

Timo Raatikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat