Hormonihoidon takia tihentynyt rintakudos viestii syöpävaarasta

Hormonihoidon aiheuttama rintasyövän riski voi paljastua mammografiassa. Jos ensimmäisen vuoden aikana estrogeenihoitoa saavan naisen rintakudos on tihentynyt, on riski sairastua rintasyöpään suurempi kuin normaalisti. Estrogeenihoito aiheuttaa rintakudoksen tihenemisen. Jos tiheys näkyy selvästi mammografiassa, on syytä harkita hormonihoidon riskejä, sanoi professori Elisabeth Barrett-Connor Syöpäsäätiön ja lääketieteellisen tiedekunnan järjestämässä asiantuntijaseminaarissa Haartman-instituutissa. Barret-Connor toimii epidemiologian professorina San Diegossa Yhdysvalloissa. Hän on yksi 17 kunniatohtorista Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan promootiossa.

Runsas viidennes työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään

- Varmaan lähes jokainen kansanedustaja on saanut yhteydenottoja ihmisiltä, joiden työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty. Minunkin puoleeni on moni henkilö kääntynyt saadakseen neuvoja ja apua. Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät ongelmat esiintyvät jatkuvasti myös kyselytunneilla sekä edustajien kirjallisissa kysymyksissä, kertoi puhemies Riitta Uosukainen työkyvyttömyyseläkkeen hakijan oikeusturvaa käsitelleessä seminaarissa eduskunnassa.

Ulla Toikkanen

Osaston taitavin ihmistenkäsittelijä aggressiivista potilasta vastaan

Terveydenhuollon yksiköissä kannattaisi jo etukäteen sopia, että selvästi aggressiivista potilasta menee ensimmäiseksi ottamaan vastaan työntekijöistä se, jonka parhaiten tiedetään tulevan toimeen hankalien ihmisten kanssa.

Suvi Sariola

Hammaslääketiede 2000: Mitä amalgaamin tilalle?

Hammashoidossa on lähiaikoina edessä suururakka, kun 1960- ja 70-luvulla tehdyt amalgaamipaikat on uusittava. Amalgaamisukupolvella on paljon paikattuja hampaita, ja nyt olisi ratkaistava, mitä materiaalia uusiin paikkoihin käytetään. Hampaan väriset yhdistelmämuovit ja lasi-ionomeerit ovat jo lähes syrjäyttäneet amalgaamin Suomessa, mutta samalla on jouduttu tinkimään paikkojen kestävyydestä, sillä muovit kutistuvat, kuluvat ja murtuvat helpommin.

Markku Saraste palkittiin

Suomen kliinisen fysiologian yhdistys ry. palkitsi 29.4.2000 Hanasaaressa XXIV Kliinisen fysiologian päivien yhteydessä Arto Uusitalo -palkinnolla kliinisen fysiologian erikoislääkärin Markku Sarasteen ansiokkaasta ja uraauurtavasta työstä sydämen ultraäänitutkimusten alalla. Viime aikoina hänen työssään on erityistä mielenkiintoa herättänyt dopplertekniikan käyttäminen koronaarisuonten kuvantamisessa. Markku Saraste työskentelee Turun yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian osastolla.

Dialyysihoidossa 1100 potilasta vuoden alussa

Dialyysihoitoa saavien, munuaisten kroonista vajaatoimintaa sairastavien määrä kasvaa vuosittain 4-8 %, ja kasvutahti näyttää kiihtyvän. Tämän vuoden alussa dialyysihoitoa sai Suomessa kaikkiaan 1117 potilasta.

Stakesilta, KTL:lta ja Lääkelaitokselta johtokunnat pois

Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Lääkelaitoksen johtokunnat aiotaan lakkauttaa ja siirtää tehtävät virastojen ja laitosten päälliköille. Virastot itse puoltavat lakkauttamista.

Kardiologit vaativat lisää resursseja

Iäkkäitä sepelvaltimotautipotilaita on Suomessa enemmän kuin koskaan. Hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta heitä voitaisiin hoitaa entistä paremmin. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kardiologien palvelujen saatavuus. Suomen resurssit ovat tuntuvasti pienemmät kuin muualla Euroopassa. Miksi, Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja, professori Heikki Huikuri OYS:sta?

Ulla Järvi

Henkilöstötilinpäätökset maan tavaksi

Henkilöstötilinpäätöksiä on tehty Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Julkisella sektorilla tilinpäätöksiä ovat tehneet edistyneimmät kunnat ja erilaiset kuntayhtymät, toiminta on myös tuttua yksityisellä sektorilla. Suomen Kuntaliitto on pyrkinyt edistämään asiaa erityisen aktiivisesti, se antoi mm. jo vuonna 1997 asiasta suosituksensa kunnallisten palvelujen tuottamista varten. Asia sai tuntuvasti lisää painoarvoa, kun valtioneuvosto hyväksyi viime vuoden lopulla asiakirjan Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000-2003. Tässä ohjelmassa henkilöstötilinpäätösten hyödyntäminen kirjataan välineeksi, jolla pyritään lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Taito Pekkarinen

Personalbokslut borde bli rutin

Sedan mitten av 1990-talet har det förekommit s.k. personalbokslut i vårt land. De mest progressiva kommunerna och några samkommuner har varit föregångare i den offentliga sektorn, men personalbokslut har också introducerats i privatsektorn. I synnerhet har Finlands Kommunförbund aktivt främjat användningen av personalbokslut och utfärdade bl.a. redan år 1997 en rekommendation i saken med tanke på kommunernas produktion av tjänster. Frågan fick ytterligare tyngd då statsrådet i slutet av fjolåret godkände ett mål- och verksamhetsprogram för hälso- och sjukvården och socialtjänsten för åren 2000-2003. I programmet betonas personalbokslutets betydelse i den process som syftar till att göra vården och socialtjänsten mera ekonomisk och effektiv.

Taito Pekkarinen