Parkinsonin tautia sairastaa 2,7 promillea väestöstä

Lääkärilehden numerossa 35/98 esitin lukuja Parkinsonin tautia sairastavista. Esiintyvyysluvut perustuivat Kelan rekisteritietoihin kyseisen sairauden vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuista. Oikeutettuja oli vuoden 1997 lopussa 13 744 henkilöä, joten esiintyvyydeksi tulee 2,7 promillea koko väestöstä, ei siis prosenttia, kuten kirjoituksessani virheellisesti väitin.

Timo Klaukka

Täsmennys Rohto-kuvioon

Nro:ssa 36/98 julkaistun Rohto-kyselyn tuloksia selvitelleen artikkelin kuvosta 2 (s. 4236) oli jäänyt pois pylväiden selitykset luotettava ja melko luotettava. Kuvio julkaistaan nyt korjattuna.

Lymfosyyttialatyypit ja interferonihoitoa saavien melanooma- tai munuaissyöpäpotilaiden ennuste

Elimistön immuunijärjestelmällä näyttäisi olevan tärkeä rooli melanooman ja munuaissyövän synnyssä ja kehityksessä. Näille kasvaimille on ominaista, että kasvainkudoksessa on runsaasti T-lymfosyyttejä. Supistuvassa melanoomakasvaimessa on havaittu olevan runsaasti CD4+-soluja, kun taas suurenevissa kasvaimissa ja etäpesäkkeissä on enemmän CD8+-soluja ja siten matala CD4+/CD8+-suhde. Melanoomapotilaiden verinäytteissä havaittuja laskevia CD4+/CD8+-suhteita taudin edetessä on voitu yhdistää huonompaan ennusteeseen. Myös munuaissyöpäpotilailla on havaittu vastaava yhteys CD4+/CD8+-suhteen muutosten ja taudin kulun välillä. Muun muassa näiden havaintojen perusteella on ajateltu, että näihin kasvaimiin voitaisiin vaikuttaa immunologisin keinoin.

Micaela Hernberg

Äkillisten sepelvaltimo-tautikohtausten ilmaantuvuus, hoidon porrastus ja ennuste sekä sepelvaltimotaudin invasiivinen hoito

Tutkimuksessa pyrittiin tarkentamaan jo olemassa olevaa epidemiologista tietoainesta 35-64-vuotiaiden sepelvaltimotautikuolleisuudesta, sydäninfarktin kohtaustaajuudesta, ilmaantuvuudesta ja ennusteesta Itä-Suomen alueella. Sepelvaltimotaudin äkillisten kohtausten tunnuslukuja ja niiden kehitystä tarkasteltiin kahdessa sairaanhoitopiirissä (Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon) ja lisäksi niiden sisällä sydäninfarktin hoidon porrastuksen mukaan muodostetuilla alueilla (I-III) 5-vuotisjaksoina 1983-87 ja 1988-92. Alueen I muodostivat kaupungit, joissa oli erikoissairaala, alueen II kunnat, jotka sijaitsevat lähellä erikoissairaaloita ja alueen III kunnat, jotka sijaitsevat etäällä erikoissairaaloista ja hoitavat suuren osan sydäninfarktipotilaistaan omissa terveyskeskuksissaan.

Matti Ketonen

Liikunta ja kasvava luu

Pitkälle kehittynyttä osteoporoosia ja sen seurausvaikutuksia pidetään palautumattomina prosesseina. Tämä korostaa ehkäisyn välttämättömyyttä osteoporoosista johtuvien ongelmien ratkaisussa. Luuston riittävä kuormitus on keskeinen tekijä luun uudelleenmuodostumisen ja hajoamisen tasapainon ylläpitämisessä läpi elämän. Tästä syystä eräs tärkeimmistä osteoporoosille altistavista tekijöistä onkin riittävän painoa kantavan liikunnan puute. Koska liikunta on yleisesti hyväksytty ja runsaasti käytetty omatoimisen terveydenhoidon muoto, sen luuhun kohdistuvien vaikutusten selvittäminen osteoporoosia ehkäisevänä keinona on tärkeätä. Vieläkään ei kuitenkaan tarkasti tunneta riittävän luun kasvustimuluksen aikaansaavan liikunnan muotoa, tehoa, useutta, kestoa tai ikäkautta, jolloin fyysisen aktiivisuuden aikaansaama hyöty luustolle olisi suurin.

Heidi Haapasalo

AGU-taudin solu- ja molekyylibiologiasta sekä geenihoidosta

Väitöskirja käsittelee suomalaiseen tautiperintöön kuuluvan lysosomaalisen kertymäsairauden - aspartyyliglukosaminurian eli AGU-taudin - solu- ja molekyylibiologiaa sekä geenihoitoa. AGU-tauti on peittyvästi periytyvä kehitysvammaisuuteen johtava sairaus. Mutaatiot AGA-geenin alueella johtavat alentuneeseen AGA-entsyymin aktiivisuuteen, jonka seurauksena lysosomeihin kertyy glykoasparagiineja. Potilaita on maassamme yli 200 ja muualla maailmassa vain noin 60. Suomesta on löytynyt yksi valtamutaatio, jota kutsutaan AGUFin-mutaatioksi. Noin joka 40. suomalainen on tämän mutaation kantaja. Ulkomaiset mutaatiot puolestaan ovat yleensä erilaisia perhekohtaisia mutaatioita. Lysosomaalisten entsyymien tiedetään kulkeutuvan vaikutuspaikkaansa eli lysosomeihin ns. mannoosi-6-fosfaattireseptorien avulla. Tätä varten solun pitää kuitenkin tunnistaa proteiini lysosomaaliseksi.

Minna Peltola (Nyk. Minna Laine)

Onko lakia rikottu?

Lehdistössä on mielipidepalstoilla esitetty varsin voimakkaitakin näkemyksiä julkisen vallan velvollisuudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Periaatteessa terveydenhuollon palvelujen kysyntä on rajaton. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat sen sijaan rajalliset. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä niitä toimenpiteitä kohtaan, joiden tarkoituksena on ollut yhteensovittaa palvelujen käyttö ja taloudelliset resurssit. Eräs tällainen mekanismi on sopimismenettely, jolla kunta ja sairaanhoitopiiri sopivat siitä, miten paljon ja minkälaisia palveluja sairaanhoitopiiri tuottaa tietyn kunnan asukkaille ja mikä on siihen satsattava kuluerä. Tavoitteena on, että kunnalle koituvaa vuosilaskua ei ylitetä. Tästä syystä saatetaan vuoden mittaan joutua päättämään esimerkiksi siitä, että elektiiviseen hoitoon pääsyä rajoitetaan loppuvuoden aikana. Elektiiviseen hoitoon pääsyn rajoittaminen merkitsee puolestaan kuntakohtaisen jonon muodostumista ja ihmisten joutumista eriarvoiseen tilanteeseen asuinpaikastaan riippuen. Kysymys kuuluu: Onko lakia rikottu?

Ilkka Kauppinen

Influenssatilanne nyt

Marraskuun 1998 lopussa esiintyi A-tyypin influenssaviruksia Ranskassa, Saksassa, Britanniassa, Tsekissä, Ruotsissa, Tanskassa ja Portugalissa. Virukset eivät eronneet antigeenisesti syksyn rokoteviruksiin kuuluvasta A/Sydney/5/97-kannasta. B-tyypin influenssaviruksia esiintyi marraskuun loppupuolella Hollannissa, Belgiassa, Britanniassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Espanjassa. Kliiniset mittarit eivät viitanneet inluenssaepidemiaan missään Euroopan maassa. Yhdysvalloissa influenssaa ei esiintynyt laajalle levinneinä tai alueellisina epidemioina.

Kardiologit tiukentaisivat ammattiautoilijoiden ajokorttivaatimuksia

Euroopan kardiologiyhdistyksen mielestä sydän- ja verisuonitauteja sairastavat ammattiautoilijat ovat huomattava riski maanteillä. Kardiologit ehdottavat tiukempia terveysstandardeja bussien ja rekkojen kuljettajille, koska näiden riski kuolla liikenteessä on 3-4-kertainen tavalliseen autoilijaan verrattuna ja työ on stressaavaa tiukkojen aikataulujen vuoksi.

Kylmäopas suomalaisille

Suomalaisille ei enää olekaan itsestäänselvää, miten varustautua pakkaseen.