Romani ja terveyspalvelut

Kulttuuri ohjaa arkielämää monella tapaa, ja myös terveydenhuollossa on tarpeen ottaa huomioon asiakkaan kulttuuritaustan vaikutus. Esimerkiksi romanien puhtaus- ja häveliäisyystavat sekä suvun ja perheen merkitys saattavat aiheuttaa hämmennystä. Niiden tunteminen auttaa hoitohenkilökuntaa välttämään monia ongelmia.

Barthel-indeksi ja hoidon tarpeen luokitus päivittäisten toimintojen arvioinnissa monen erikoisalan osastolla Selvitys Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla vuonna 1997

Koska pohjoismainen geriatriryhmä on suosittanut päivittäisten toimintojen arviointiin Barthel-indeksiä, päätettiin kokeilla sen käyttöä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kuntoutusosastolla, jolla hoidettiin fysiatrian, geriatrian, kuntoutuksen ja neurologian yksiköiden potilaita. Barthel-indeksin mukaiset tulokset saatiin vuoden 1997 aikana yhteensä 509 hoitojakson alussa ja 276 jakson lopussa. Samoina ajankohtina määritettiin näistä potilaista hoitoilmoitukseen kuuluvat hoidon tarpeen luokat. Erikoisalojen potilaat poikkesivat melkoisesti toisistaan näillä mittareilla arvioituina. Barthel-indeksin summapisteet ja hoidon tarpeen luokka korreloivat keskenään. Tuloksia voitaneen käyttää vertailuun muissakin hoitopaikoissa, joissa suunnitellaan Barthel-indeksin hyödyntämistä yhtenä toimintakyvyn arvioinnin välineenä.

Pertti Karppi, Maire Urvas, Markku Kauppinen

Terveyskeskusten työterveyshuoltojen voimavaroissa on puutteita

Terveyskeskusten järjestämä työterveyshuolto on avainasemassa työterveyspalvelujen maantieteellisen kattavuuden turvaamiseksi. Terveyskeskusten työterveyshuoltoon osoittamat voimavarat ovat kuitenkin usein riittämättömät varsinkin maaseudulla. Henkilöstön jaksamisen kannalta on arveluttavaa, että suuressa osassa työterveysyksiköitä käytössä koetaan olevan liian vähän voimavaroja kasvavaan tehtäväkenttään nähden. Toistaiseksi palvelujen saatavuus terveyskeskuksista on kuitenkin tyydyttävää. Myöhemmin on löydettävä uusia ratkaisumalleja, joilla mahdollistetaan esimerkiksi nykyistä parempi työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen. Yksi keino voisi olla verkottuminen suurempien palvelujen tuottajien kanssa.

Kimmo Räsänen, Matti E. Lamberg, Erkki Yrjänheikki, Pekka Roto, Ilkka Pirttilä, Seppo Tarnanen, Kaj Husman

Kunnat käyttivät kuntoutukseen 7,5 % sosiaali- ja terveysmenoistaan Kuntoutus paljon oletettua laajempaa

Kuntoutus näyttää olevan Suomessa huomattavasti luultua laajempaa. Stakesin tutkimus Lohjalta, Mikkelistä ja Vaasasta osoitti, että yhden viikon aikana kuntoutusta sai 3,6 % näiden kuntien väestöstä. Tutkijat, ylilääkäri Klas Winell ja tutkija Tomi Ståhl, pitävät määrää varsin suurena.

Suvi Sariola

MANAGED CARE - jenkkilääkärit tyytymättömiä

Erilaisia johtamisoppeja ja hallintokulttuureita on tarjoiltu ratkaisuksi terveydenhuollon resurssiongelmiin. Erilaiset lyhenteet ja mantrat, kurssit ja sisäiset koulutukset ovat pyyhkineet yli julkisen sektorin, monestikaan juuri jättämättä jälkiä rivilääkärin työhön. Sarkastisia kommentteja on kuultu työajan hukkaamisesta ja konsulttien rikastumisesta.

Kati Myllymäki

Erikoslääkäritutkintoasetuksen siirtymäkaudesta tarkentava asetus

Uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta annettiin 4.9.98. Asetuksen siirtymäsäännöstä muutettiin opetusministeriön esittelystä valtioneuvoston istunnossa 30.12.1998 siten, että kahdeksan vuoden koulutukseen ilmoittautumisaikaa pidennettiin eräiltä osin. Sekä asetus erikoislääkärin tutkinnosta (678/1998) että sen 10 pykälä:n siirtymäsäännöstä koskeva muutosasetus (1195/1998) tulivat voimaan 1.1.1999.

Hannu Halila

Markkinointipäälliköksi Olli Raasakka

Markkinointipäälliköksi Lääkäriliiton talousosastolle on tammikuun alusta nimitetty FM Olli Raasakka. Hänen keskeisenä tehtävänään on yhteistoiminta Lääkärilehden ilmoittajien sekä Lääkäripäivien sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on tehostaa Lääkärilehden ilmoitusmyyntiä sekä kehittää Lääkäripäiviä ja niihin liittyvää näyttelyä. Lisäksi Raasakka osallistuu liiton imagomarkkinointiin yhteistyössä tiedotusyksikön kanssa.

Lääketieteen teknologia paljon haltijana

Näiden pyrkimysten taustalla on aina näkemys, että tekniikka on olemukseltaan jotakin, joka on ihmisen käsissä, kontrollissa. Tämä ei minusta ole mahdollista. Tekniikka on olemukseltaan jotakin, jota ihminen itse ei hallitse (1).

Simo Ylikarjula

Ranskan asunnottomien terveysongelmat

Ranskan poikkeuksellisen kylmä alkutalvi koitui kohtaloksi yli kymmenelle asunnottomalle. Erityistä kohua herätti tapaus, jossa asunnoton mieshenkilö menehtyi sairaalan portille henkilökunnan kieltäydyttyä ottamasta häntä vastaan.

Virpi Latva

Virginia Castro - lääketieteen opiskelija Perusta

Virginia Castro on 27-vuotias perulainen nainen, joka viimeistelee lääketieteen opintojaan auskultoimalla paikallisessa sairaalassa. Hän on voinut opiskella ja saada itselleen ammatin, koska on ollut mukana Suomen World Visionin kehityshankkeessa, jota rahoittavat suomalaiset kummit.

Isa Niukkala