Tuberkuloosikuolleisuus Suomessa vuosina 1974-93

Tuberkuloosi aiheuttaa maailmassa tällä hetkellä noin kolme miljoonaa kuolemaa vuosittain, valtaosa kehitysmaissa, mutta teollistuneessa maailmassakin kuolee vuosittain yli 40 000 henkilöä tuberkuloosiin. Suomessa tuberkuloosikuolleisuus on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta toisaalta taas Baltian maissa ja Venäjällä tilanne on huonompi.

Tuula Vasankari

QT-ajan hajonta ja sydämen sykevaihtelu kammioperäisiin nopealyöntisyys-kohtauksiin altteilla potilailla

Olisi tärkeää löytää ennakkoon ne sydäninfarktin aiemmin sairastaneet potilaat, jotka ovat alttiita henkeäuhkaaville kammioperäisille rytmihäiriöille, koska he voisivat hyötyä esim. ennaltaehkäisevän rytminsiirtotahdistimen asentamisesta. Klassiset riskinosoittimet, kuten mm. spontaanien kammioperäisten lisälyöntien määrä ja lyhytkestoisen kammiotakykardian esiintyminen, ovat liian epätarkkoja vaaran arvioinnissa. QT-dispersio (QT-ajan vaihtelu tavallisen 12-kytkentäisen sydänfilmin kytkentöjen välillä) mitä ilmeisimmin kuvastaa sydänlihaksen toipumisajan alueellisia eroja ja lisääntynyt QT-dispersio voi täten altistaa sydämen kammioperäisille nopealyöntisyyskohtauksille todennäköisimmin kiertoaktivaatiomekanismilla. Alentunut sydämen sykevaihtelu puolestaan heijastaa häiriintynyttä autonomisen hermoston säätelyä sydämeen.

Juha Perkiömäki

Kunnat päättävät yhä enemmän omasta tiestään

Kun kunnat kipuilevat talousvaikeuksissa, tarvitaan neuvokkuutta ja omatoimisuutta. Vuonna 1993 toteutetun valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnan omalla päätöksenteolla on myös terveydenhuollon ratkaisuissa aiempaa paljon suurempi merkitys. Jotkut kunnat ovat muuttaneet radikaalistikin käytäntöjään, toiset taas ovat jatkaneet lähes entisellään. Toiminnan harkinnanvaraisella kehittämisellä on pyritty ennen kaikkea kustannussäästöihin.

Heikki Lantto

Uusi suositus diabeteksen hoidosta Uudellamaalla

Diabeteksen hoidosta ja seurannasta Uudenmaan alueella on annettu uusi suositus. Uudenmaan alueellisen diabetesyhteistyöryhmän laatima ohjekirjanen on organisatorinen vastaus kysymyksiin, mitä, missä ja milloin.

Bernhard Grewin korostaa lääkäreiden asiantuntijaroolia

Tukholmalainen Södersjukhusetin reumatologi Bernhard Grewin on Ruotsin Lääkäriliiton uusi puheenjohtaja. Valinta tapahtui jo kesällä, kun Robert Leth luopui tehtävästä. Aiemmin Grewin toimi ylilääkäriyhdistyksen puheenjohtajana ja keskushallituksen jäsenenä.

Uusi asiantuntijaluettelo valmistunut

Lääkäriliitto on vuosikymmenien ajan julkaissut toimittajien avuksi tarkoitettua lääketieteen asiantuntijaluetteloa. Siinä nimillään esiintyvät lääkärit edustavat luonnollisesti vain pientä osaa maamme lääketieteen asiantuntemuksesta.

Pitkäaikaissairastavuus lisääntyi eniten lapsilla

Suomalainen aikuisväestö tuntee itsensä nykyään terveemmäksi kuin toistakymmentä vuotta sitten, vaikka pitkäaikaissairastavuus, psyykkiset oireet ja hammasvaivat ovatkin yleistyneet. Kansaneläkelaitos ja Stakes ovat jälleen tehneet väestön terveydentilaa, terveyspalvelujen käyttöä ja perheiden sairauskuluja koskevan suuren tutkimuksen, jota varten on henkilökohtaisesti haastateltu noin 13 000 aikuista ja lasta. Tämänkertaisen, vuosia 1995 ja 1996 koskevan tutkimuksen tuloksia verrataan etenkin vastaavaan, vuonna 1987 tehtyyn tutkimukseen.

Säteilyturvakeskus ehdottaa ikärajaa solariumin käyttöön

Säteilyturvakeskus esittää solariumin käytön rajoittamista alle 18-vuotiailta. Rajoitus sisältyy Säteilyturvakeskuksen ehdotukseen ns. ionisoimatonta säteilyä koskevista enimmäisarvoista.

Laserhoito käyttöön välikorvatulehdusten hoidossa

Laserhoito on otettu käyttöön välikorvatulehdusten hoidossa myös Suomessa. Toistuvissa välikorvatulehduksissa voidaan tärykalvoon tehdä reikä veitsen sijasta laserilla. Näin tehty reikä pysyy auki 2-4 viikkoa ja ilmastoi välikorvaa. Vaikutus on samanlainen kuin tympanotomiaputkilla hoidettaessa. Toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa.

Työuupumus yleisintä terveyskeskuslääkäreillä ja apulaislääkäreillä

Viidesosa lääkäreistä pitää vakavaa työuupumusta selvänä uhkana työssään, ilmenee Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisen tutkimuksen alustavista tuloksista. Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimuksen mukaan eri lääkäriryhmät poikkeavat selvästi toisistaan työuupumuksen suhteen. Yleisintä se on terveyskeskuslääkäreillä ja apulaislääkäreillä. Terveyskeskuslääkäreistä jopa puolella ilmenee lievää työuupumusta ja vakavaa työuupumusta 5 %:lla, apulaislääkäreistä 54 % kärsii lievästä ja 2 % vakavasta työuupumuksesta. Oireyhtymä on harvinaisin yksityislääkäreillä, joista joka viidennellä ilmenee lievää ja yhdellä sadasta vakavaa työuupumusta.