78147 osumaa

Lyhyesti: Kirkkaita elvytyksessä

Akuuttilääketieteen selvittämättömiä kysymyksiä on, käyttääkö elvytystilanteessa kirkkaita liuoksia (Ringerin liuosta, 0,9-prosenttista keittosuolaliuosta, 5-prosenttista glukoosiliosta) vai kolloidaalisia liuoksia (albumiinia, tärkkelysjohdoksia, plasmaa). Brittikirjoittajat tekivät meta-analyysin 37:stä asianmukaisesti toteutetusta tutkimuksesta (yli 3 000 potilasta), ja totesivat kolloidaalisten liuosten käyttöön elvytystilanteessa liittyvän 4 %:n ylikuolleisuus, eli 4 ylimääräistä kuolemantapausta jokaista 100:aa elvytettyä potilasta kohti. Elvytystytilanteessa volyyminkorjaukseen on siis syytä käyttää kirkkaita. BMJ 1998;316:961-964 (RP)

Robert Paul

Lapsuudenaikainen lihavuus ja metabolinen oireyhtymä

Pieksämäellä tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty, miten lapsuudenaikainen painoindeksi ennustaa aikuisiän metabolista oireyhtymää. Osana toista tutkimusta tutkijat selvittivät 439 tutkittavan lapsuusajan painoindeksin. Tutkittavista 75 oli ollut lapsena ja aikuisena lihavia (iän ja sukupuolen suhteen korjatun painoindeksin mukaan), 219 ei ollut lapsena eikä aikuisenakaan lihavia, 71 oli pulskistunut aikuistuessaan ja 74 oli päässyt aikuisena normaalipainoon oltuaan lihava lapsi.

Robert Paul

Lyhyesti: Sädehoito keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen

Jos ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on saatu kirurgisesti poistettua kokonaan, leikkauksenjälkeistä sädehoitoa ei kannata antaa välikarsinaan. Näin pääteltiin meta-analyysissä, joka tehtiin yhdeksästä pelkkää leikkausta ja toisaalta leikkausta ja sen jälkeistä sädehoitoa vertailevasta satunnaistetusta tutkimuksesta (yhteensä 2 128 potilasta). Sädehoitoa saaneista oli kahden vuoden kuluttua elossa 48 %, pelkällä leikkauksella hoidetuista 55 %. Samanlainen tulos saatiin aikanaan vanhanaikaisella tavalla annetusta rintasyövän postoperatiivisesta sädehoidosta, jossa sädetystä annettiin mediastinumin ja sydämen alueelle. Silloinkaan etenkin sydämen sädettämisestä ei seurannut mitään hyvää. Nykyään sädehoito kohdistetaan pelkästään rintakehän seinämään. Lancet 1998;352:257-263 (HJ)

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Ei klorambusiilia varhaisvaiheen krooniseen lymfaattiseen leukemiaan

Kroonisen lymfaattisen leukemian hoito taudin varhaisvaiheessa eli vaiheessa A ei paranna potilaan ennustetta, joka muutenkin on hyvä. Tähän päädyttiin yli 1 500 potilasta käsittäneessä ranskalaistutkimuksessa, jossa seuranta kesti 6-11 vuotta. A-vaiheessa potilaalla ilmenee lymfosytoosia ja 0-2 imusolmukealueen suurenemaa ilman muita tautioireita tai -löydöksiä. N Engl J Med 1998;338:1506-1514

Robert Paul

Tukostaipumukselle uusi syy

Hyytymistekijä V:n mutaation löytyminen on täyttänyt suuren loven laskimotukosten syiden selvittelyssä, mutta edelleen on suuri joukko potilaita, joiden laskimotukostaipumukselle ei syytä löydetä. Muutama vuosi sitten raportoitiin, että protrombiinigeenin yhden emäksen mutaatio (guaniinista adeniiniin) aiheuttaa plasman protrombiiniaktiivisuuden lisääntymistä. Nyt julkaistu italialaistutkimus antaa käsityksen tämän mutaation merkityksestä potilastyössä.

Robert Paul

Lyhyesti: Tippuri Australiassa

Australialaiset kollegat raportoivat viime vuoden tippuritilastojaan. Tippurieristyksiä tehtiin vuoden aikana 2 817. Eräillä alueilla määrä lisääntyi jopa 20 %, mm. Uudessa Etelä-Walesissa. Suurin osa Etelä-Australian, Uuden Etelä-Walesin ja Victorian alueiden kannoista eristettiin miehiltä peräsuoli- ja nielunäytteistä. Muualla eristykset olivat enimmäkseen genitaalinäytteistä. Resistenssi fluorokinolonia kohtaan oli suurkaupungeissa yleistä, jopa 15 %. Kaikki kannat olivat kuitenkin herkkiä keftriaksonille ja spektinomysiinille. Commun Dis Intell 1998; 22:212-216 (PH)

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Ihmisen ja apinan ero

Apinahan on karvainen, pieniaivoinen ja puhumaton - ihan eri kuin ihminen. Vaan geenitasollapa ero on hiuksenhieno, sillä DNA on 98,5-prosenttisesti identtistä. Ero on samaa luokkaa kuin esimerkiksi eri hiirirotujen välillä. Mikä näin pienessä erossa tekee meistä ihmisiä? Tämä kysymys on ruvennut kiinnostamaan yhä enemmän biologeja. Tuoreen havainnon mukaan ihmisen solujen pinnalta puuttuu versio siaalihaposta, joka on kaikkien muiden imettäväisten soluissa, mukaan lukien apinat. On kyllä vaikea kuvitella, että siitä se viisaus tulee. Kenties tulevaisuudessa kurkunpääsiirtogeeninen apina voi itse kertoa. Science 1998;281:1432-1434

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat