Lääkäripäivät 99 - kollegoiden valokuvanäyttely

Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseura järjestää valokuvausta harrastavien kollegoiden valokuvanäyttelyn Lääkäripäivien yhteydessä Messuhallissa. Asiasta kiinnostunut ota yhteyttä Veikko Karskelaan, puh. (02) 264 3500 työ tai (02) 231 8907 koti, sähköposti: veikko.karskela@wkk.pp.fi

Erikoissairaanhoidon uudelleenjärjestelyt Uudellamaalla

Hallitus antoi lokakuun alussa eduskunnalle kesän aikana pikavauhtia ns. Puerto-työryhmässä valmistellut erikoissairaanhoitolain muutosehdotukset ja esityksen Helsingin yliopistollista keskussairaalaa koskevan lain kumoamisesta. Puerto-työryhmän ehdotukset kävivät syksyn alussa niin kunnissa kuin ammattijärjestöissäkin pikalausuntokierroksella. Tuon lausuntokierroksen perusteella ei työryhmän ehdotuksiin liiemmin muutoksia tehty. Ainoana sellaisena voidaan mainita erikoissairaanhoitolain 35. pykälään kirjattu uusi asia, jolla taataan potilaan oikeus saada omalla äidinkielellään hoitoa oman sairaanhoitopiirinsä laitoksesta, riippumatta asuinpaikastaan. Muutoin eduskunnalle annetut ehdotukset vastaavat lähes pilkuntarkasti Puerto-ryhmän esityksiä.

Taito Pekkarinen

Sydämen vajaatoiminta aorttaläpän ahtaumapotilailla

Jos aorttaläpän ahtaumapotilaalle ehtii tulla sydämen vajaatoiminta ennen leikkausta, leikkauksen jälkeinen ennuste huononee. KYS:n yliopistosairaalapiiristä ahtautuneen aorttaläpän leikkausarvioon vuosina 1993 ja 1994 tulleista potilaista 28 %:lle oli kehittynyt sydämen vajaatoiminta. Lähes joka viidennen aorttaläpän ahtaumasta kärsivän potilaan sydän oli tullut vajaatoimintaiseksi, ennen kuin läppävika oli diagnosoitu. Muita herkemmin vajaatoimintaa ilmeni iäkkäillä miespotilailla, joilla ei ollut angina pectorista varoittavana oireena.

Aarno Dietz, Raimo Kettunen, Leo Niskanen, Jouko Remes, Mikko Hippeläinen

Salakuljetettujen simpukoiden aiheuttama koleratapaus

Viime tammikuussa todettiin Vantaalla ensimmäistä kertaa lähes sataan vuoteen Suomessa saatu koleratapaus. Taudin välittäjäksi osoittautui Thaimaasta salakuljetetut simpukat, jotka valmistettiin ateriaksi pintaa ruskistamalla. Viime vuosina on maassamme todettu myös useita muita ostereiden ja simpukoiden levittämiä infektioita. Ruokamyrkytyksiä hoitavien lääkäreiden ja näytteitä tutkivien laboratorioiden tulisi ottaa huomioon myös harvinaisempia infektioita aiheuttavien mikrobien mahdollisuus. Simpukoita ja ostereita valmistettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota niiden riittävään kuumennukseen; vastoin julkisuudessa esitettyjä tietoja lyhytaikainen kuumennus ei riitä kokonaan poistamaan sairastumisen riskiä.

Antti Pönkä, Anja Siitonen, Aulikki Sivonen, Tarja Tiippana-Kinnunen, Maija Hatakka, Annikki Silander, Matti Jahkola

Nivelreuman peruslääkehoidon turvallisuuden seuranta avohoidossa

Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt kokemuksellista tietä. Useimmiten nivelreuman peruslääkkeiden käyttöä estävät lieviksi luokitellut, epämukavuutta aiheuttavat, sivuvaikutukset tai lääkkeen tehottomuus. Harvinaisista vakavista sivuvaikutuksista tavallisimmat ovat vaikeat sytopeniat ja interstitiaaliset keuhkoreaktiot. Tässä annettavat suositukset reumalääkkeiden turvallisuuden seurannasta vastaanottokäyntien väliaikoina on tehty reumalääkärien yhteistyönä. Niissä on otettu huomioon myös lääkeyhdistelmien käytön lisääntyminen.

Oili Kaipiainen-Seppänen, Jukka Martio, Markku Hakala, Timo Möttönen

Aikuisten akuutit enkefaliitit

Akuutti enkefaliitti on melko harvinainen, mutta dramaattinen sairaus. Enkefaliittiepäily herää paljon useammin kuin diagnoosi varmistuu. Jopa herpesenkefaliitin ennuste on melko hyvä, jos ensioireiden ilmaannuttua aloitetaan nopeasti asykloviirihoito. Siksi enkefaliittia on osattava epäillä kliinisten löydösten perusteella. Stakesin poistorekisteritietojen perusteella vuosina 1987-1995 Suomessa oli yli 16-vuotiailla 962 akuuttia enkefaliittitapausta. Poistorekisteritietojen perusteella Suomessa enkefaliitin esiintyvyys aikuisilla oli noin 1,5/100 000 vuodessa, mutta tilastointivirheen huomioon ottaen todellinen määrä lienee noin 3-5/100 000 vuodessa.

Jyrki Launes

Vaikean haimatulehduksen hoito

Akuutti haimatulehdus on tavallinen ylävatsakivun syy. Noin joka viidennessä tapauksessa kehittyy vaikea-asteinen tautimuoto, johon useimmiten liittyy haiman sekä peripankreaattisen ja retroperitoneaalisen rasvakudoksen nekroosi, pitkittynyt tehohoito infektiokomplikaatioineen, monielinvaurio sekä edelleen yli 20 %:n kuolleisuus. Varhainen diagnoosi ja nekrotisoivan tautimuodon tunnistaminen, viipymättä aloitettu aggressiivinen konservatiivinen hoito tehohoito-osastolla sekä oikea-aikainen infektoituneen nekroosimassan kirurginen poisto ovat hoidon kulmakiviä. Keskeiseksi hoidossa on muodostunut usean erikoisalan tiivis yhteistyö. Vaikeiden tautimuotojen hoidon keskittäminen suurempiin sairaaloihin parantaa ennustetta, ja siksi onkin tärkeää, että jo vaikea-asteista haimatulehdusta epäiltäessä potilas siirretään välittömästi riittävän hyvin varustettuun tehohoitoa antavaan yksikköön.

Ari Leppäniemi, Esko Kemppainen, Pauli Puolakkainen, Olli Takkunen, Ville Pettilä, Reijo Haapiainen

Milloin aikuinen tulisi lähettää tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon?

Potilaan lähettämisellä tahdosta riippumattomaan hoitoon on kaksi tärkeää eettistä perustetta. Toisen mukaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva haitta on pienempi kuin sen avulla vältettävä vakava haitta ja toisen se, että potilaan kieltäytymistä hänelle tarjotusta hoidosta voidaan pitää epärationaalisena ja potilaan edun vastaisena. Artikkelissa keskitytään niihin ongelmallisiin erityistilanteisiin, joissa tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa olisi syytä käyttää nykyistä enemmän. Tällaisissa tilanteissa lääkäri joutuu pohtimaan hoidon eettisten perusteiden ja juridisten edellytysten toteutumista. Mielenterveyslain käsitteen mielisairaus uskotaan yleisesti tarkoittavan samaa kuin termin psykoottinen, mutta kirjoittajan mukaan mielisairaus on psykoottisuutta laajempi käsite.

Tero Taiminen

PRIME-MD - työkalu psykiatristen ongelmien tunnistamiseen perusterveydenhuollossa

Psykiatriset ongelmat ovat perusterveydenhuollon potilailla hyvin yleisiä, mutta niiden tunnistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Erityistä huomiota on tähän mennessä kiinnitetty yleisimmän psykiatrisen ongelman, masennuksen, tunnistamiseen. Perusterveydenhuollon tarpeisiin sopivaa seulontamenetelmää tai kyselyä muunkin psykiatrisen oireilun tunnistamisen tueksi ei ole ollut käytettävissä. Yhdysvalloissa kehitettyä PRIME-MD-menetelmää on kokeiltu suomalaisiin terveyskeskuspotilaisiin melko myönteisin tuloksin. Sekä lääkärit että potilaat kokivat PRIME-MD-kyselyn useimmiten hyödylliseksi, sillä se johti keskustelemaan vaikeista asioista. Elimellisperäisiä psyykkisiä oireita tuli tutkimuksessa esiin runsaasti, mikä saattaa viitata menetelmän spesifisyysongelmiin. Kyselyn täyttäminen vei tavallista enemmän vastaanottoaikaa, ja tämä saattaa käytännössä olla kynnys menetelmän laajempaan käyttöön.

Outi Poutanen, Doris Holmberg-Marttila

Lyhyesti: Kuumeprostaglandiini varmistunut

Prostaglandiinien tiedetään olevan tärkeässä roolissa kuumereaktion kehittymisessä; paras todiste tästä on prostaglandiinisynteesiä estävien tulehduslääkkeiden vaikutus. Japanilainen tutkijaryhmä on nyt osoittanut poistogeenisten hiirten avulla, että prostaglandiini E2 (PGE2) on päävastuullinen kuumeen kehittymisessä. Muiden prostaglandiinien toiminnan estäminen ei vaikuttanut kuumereaktioon lainkaan. Jäämme kiinnostuneina odottamaan, miten kuumeettomat hiiret selviävät infektioista eli onko kuumeesta hyötyä. Nature 1998;395:281-284 (MV)

Matti Viljanen