Vuoden lääkemainos 1998 valittu

Vuoden lääkemainos -palkinnon on saanut tänä vuonna Oy Sankyo Pharma Finland Ab:n Mobilat-kampanja, joka on toteutettu yhteistyössä mainostoimisto PVK/Alliance Oy:n kanssa. Valinnan tehneen raadin mielestä kyseessä on onnistunut kampanjakokonaisuus, jossa on käytetty tasapuolisesti eri viestintävälineitä. Mobilat on rakentanut merkin tunnettuvuutta pitkäjänteisesti usean vuoden ajan. Selkeä kampanja sisältää sopivasti uusia aineksia hukkaamatta silti aikaisempien kampanjoiden teemaa ja tyyliä. Etenkin printtimainokset ovat esteettisesti ja informatiivisesti tasokkaita. Kampanjan avulla on pystytty vahvistamaan merkkiä uusiin kilpailijoihin nähden.

Seksuaaliterveyspalvelut puntarissa

Kun Suomen kiitetty kunnallinen äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä pystytettiin, toiminnan keskipisteenä oli raskauden seuranta ja äitiys- ja imeväiskuolleisuuden vähentäminen. Sen jälkeen on lisääntymisterveyden kenttä laajentunut paljon, ensin raskauden ehkäisyn ja keskeytyksen suuntaan, sittemmin sikiöseulontojen, perinnöllisyysneuvonnan ja lapsettomuuden hoidon suuntaan. Perhesuunnittelu ja sukupuolikasvatus ulottuvat - ainakin parhaimmillaan - myös seksuaalisuuden psyykkisiin ja sosiaalisiin puoliin. Sukupuolielimiin ja -elämään liittyvät sairaudet ja niiden seulonta, seksuaali-identiteettikysymykset ja toiminnalliset seksuaalihäiriöt voidaan nekin nähdä lisääntymisterveyden rinnalla seksuaaliterveyteen liittyvinä ilmiöinä.

Helikoptereista lisää selvityksiä

Lääkärihelikopteritoimintaa koskevia selvityksiä on lähikuukausina luvassa kahdesta eri työryhmästä. Erityisesti Medi-Helin asemaan keskittynyt työryhmä on jo jättänyt ehdotuksensa Uudenmaan läänin kuntien arvioitavaksi, ja ensi vuoden alussa odotetaan selvitystä sisäministeriön helikopterityöryhmältä, joka käsittelee helikopterien tarvetta ja käyttöä ensihoidon lisäksi erilaisissa etsintä- ja pelastustehtävissä. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ihmetteli vastikään, ettei maan lääkintähelikopteritoimintaan ole saatu valtakunnallista järjestystä. Helikopterien käytöstä ensihoidossa on tehty useita selvityksiä 1980-luvulta lähtien.

Rintasyövän varhainen havainnointi, diagnosointi ja hoito tasa-arvokysymyksenä

Vielä ei tiedetä mitä uutta naisten elämään tuo rintasyöpää koskeva moderni solu- ja molekyylibiologinen perustutkimus ja rintasyöpää kenties ennalta ehkäisevät lääkkeet. Kunnes tällaiset asiat on selvitetty, jää edelleen käytännön lääkärin ja tutkimustyön keskeiseksi tehtäväksi naisten auttaminen varhaisen havainnoinnin, diagnoosin ja hoidon onnistumiseksi. Kirjoituksessa pyritään selvittämään miten mammografiaseulonta, rintojen kliininen tutkimus ja naisen itsensä suorittama rintojen terveystarkkailu mamaohjelman puitteissa voivat toisiaan täydentäen edistää tasa-arvoa terveyspalvelujen jakamisessa kansanterveystyössä kaikille rintasyövän suhteen riski-iässä oleville eli yli 25-vuotiaille naisille. Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuodelta 1997 edellyttää toiminnan laajentamista nykyisestään.

Gisela Gästrin

ProMama ry

ProMama ry perustettiin 1992 ja se tukee mamaohjelmaa rintasyövän perusseulontaohjelmana kansanterveystyössä, järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä tuottaa ohjelmaan liittyviä terveyskasvatusaineistoja. Toiminnassa korostetaan väestövastuuperiaatteen toteutumista ja naisten omatoimisuutta tehostamalla kansalaistoiminnan ja terveydenhuollon yhteistoimintaa. ProMama ry kuuluu jäsenenä Terveyden edistämisen keskukseen ja on saanut toimintaansa tukea kansanterveysmäärärahoista.

Kehitysvammadiagnoosit terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitustietoja voi nykyään tarkastella tietokoneella Netti-Hilmosta. Kehitysvammadiagnoosin perusteella tehtyjen hoitoilmoitusten tarkastelu tuo esiin tietoa terveyspalvelujen käytöstä, mutta myös - ja ehkä enemmänkin - tietoa hoitoilmoituskäytännöistä, jotka vaihtelevat jonkin verran.

Susanna Nouko-Juvonen

Uusi pääjohtaja laittoi WHO:n remonttiin

Norjalainen lääkäri Gro Harlem Brundtland valittiin viime heinäkuussa ensimmäisenä naisena WHO:n pääjohtajaksi. Hän on toinen pohjoismaalainen tässä tehtävässä. Aikaisemmin hän on toiminut Norjan ympäristöministerinä ja pääministerinä. Hänen edeltäjänsä, järjestöä kymmenen vuoden ajan johtanut japanilainen Hiroshi Nakajima, joutui kovan kritiikin kohteeksi. Nakajiman kaudella järjestön asema heikkeni kaikkien aikojen pohjalukemiin. Sekä järjestön sisältä että ulkoapäin on esitetty voimakkaita muutospaineita. Tässä tilanteessa Gro Harlem Brundtland on avustajineen ryhtynyt rohkeasti uudistamaan koko organisaation rakennetta. Seuraavassa uusi maailman terveysjohtaja pohtii mm. esittämiensä uudistusten perusteita.

John Maurice

Martti Lindqvist: Terveydenhuollon eettisyys punnitaan arjen käytännössä

Lääketiedettä koskevassa eettisessä keskustelussa saa helposti suuren painon se, mikä on tieteen eturintamassa ja hyvin herooista. Hoitojärjestelmien eettisyys punnitaan kuitenkin viime kädessä arjen käytännössä. Vanhustenhuoltokeskustelu on tyypillisesti perin arkinen ja laajasti suomalaisia koskeva keskustelu, joka on eettisesti erittäin tärkeä.

Suvi Sariola

Kuntoutuksen vaikutuksista halutaan lisää tutkimusta

Kuntoutuksen vaikutuksista ei ole kattavaa arviota. Kuntoutukseen ohjautumisesta ei ole tehty laajoja tutkimuksia, ja tieteellinen näyttö kuntoutumismenetelmien vaikuttavuudesta on vähäistä, todetaan valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kuntoutusta koskevassa selonteossa. Siinä pidetään välttämättömänä tehdä kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta riittävän laajoja, tieteelliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia, joissa analysoidaan myös kustannusvaikuttavuutta. Tutkittuun tietoon perustuvat kuntoutusmenetelmät ehdotetaan sisällytettäväksi valtakunnallisiin hoitosuosituksiin. Selonteossa esitetään myös mahdollisuus perustaa riippumaton yksikkö arvioimaan kuntoutuksen tarvetta, kohdentumista ja vaikuttavuutta.

Vaikeneminen vai vaientaminen

Viime aikoina on tiedotusvälineissä kommentoitu kahta HYKS:ssa sattunutta tapausta myös julkisuusasiana. Toinen koski Meilahden sydänkirurgeja ja toinen Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiakirurgiaa. Tiedotusvälineistä saamani käsityksen mukaan kummassakin tapauksessa työnantaja määräsi jonkinasteisen tiedotussulun tai -rajoituksen. Totta on tietysti se, että useimmat ongelmat tulee selvittää yksikön sisäisin toimin eikä lööppijulkisuus välttämättä helpota ratkaisujen löytymistä. Potilaita ja potilaiden omaisia eivät kuitenkaan sido johtosäännöt eikä vaitiolovelvollisuus, joten sairaanhoidon yksikkö ei voi koskaan toimia tiedotuksellisesti hermeettisessä tyhjiössä ja tokkopa olisi tarpeenkaan. Silloin kun media kiinnostuu jostakin teemasta - aiheesta tai aiheetta - olisi kuitenkin parempi tarjota riittävästi faktaa vastapainoksi huhujen ja hevosmiesten tietotoimiston joka tapauksessa tarjoamalle tiedolle. Tuore alhojulkisuus on varoittava esimerkki pitkittyvästä ja paisuvasta skandaalista, joka vain pahenee bitti kerrallaan pihdatun informaation myötä.

Kati Myllymäki