Sairaan hoitopiiri

Lausuttaessa sairaan hoitopiiri yhteen peitetään ilmaisun koominen puoli. Strategiapapereissa komiikka nimetään asiakaslähtöisyydeksi. Käytännössä asiakas ei hevin lähde ainakaan kunnalliseen hoitoon. Jos suunnittelee lähtöä tutkimukseen, hoitoon tai kuntoutukseen, kohtaa hoitopiirillisiä ongelmia.

Pisara

Lääkärien nimityksistä

Lääkäriä tarkoittaviin sanoihin kätkeytyy länsimaiden kulttuurihistoriaa noin 2 500 vuoden ajalta. Parantajan tehtävä on tietenkin paljon vanhempi, mutta tieteellisen koulutuksen saaneen lääkärikunnan voidaan katsoa syntyneen vasta antiikin Kreikassa noin 500 vuotta eKr. Kreikkalaiset antoivat lääkärille nimen iatros, parantaja tai pelastaja. Hallitsijoiden henkilääkärillä oli toisinaan arvonimenä arkheiatros eli arkkiatri, jonka merkitys oli ylilääkäri tai hallitsijan henkilääkäri. Leikkauksista huolehti tehtävään erikoistunut ammattilainen, kheirourgos eli kirurgi. Se tarkoitti alunperin käsillään työtä tekevää, käsityöläistä.

Arno Forsius

Päiväkirurgia - vieläkin liian vähän käytetty mahdollisuus

Suomen Kuntaliiton päiväkirurgiaa pohtinut työryhmä on julkistanut hiljan muistionsa ja ehdottaa, että päiväkirurgian määrä kaksinkertaistettaisiin viiden seuraavan vuoden aikana. Edellisestä laaja-alaisesta päiväkirurgian arviosta onkin kulunut aikaa jo lähes vuosikymmen. Vuonna 1990 silloinen Lääkintöhallituksen työryhmä linjasi päiväkirurgian tulevaisuutta tilanteessa, jossa koko toiminta otti vasta ensimmäisiä askeleitaan suomalaisessa sairaanhoidossa. Uuden arvion teko oli mitä aiheellisinta, onhan päiväkirurgia laajentunut tällä vuosikymmenellä hyvin nopeasti. Työryhmän pääehdotus lienee kuitenkin asiantuntijoillekin pienoinen yllätys. Tässä kannanotossa päiväkirurgista toimintaa pidetään laajentuvana ja entistä suurempia potilasryhmiä koskevana tapana järjestää hoito. Päiväkirurgian käyttömahdollisuuksienhan on jo joissain puheenvuoroissa ehditty arvioida olevan loppumassa.

Taito Pekkarinen

Kalliiden lääkkeiden korvaaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkekustannustyöryhmä teki viime vuonna toimeksiantoonsa pohjautuen joukon ehdotuksia, jotka tähtäsivät lääkekustannusten kasvun hillitsemiseen niin, että samalla huolehditaan väestön mahdollisuudesta saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Pääosa ehdotuksista on toteutettu. Lähinnä verotuksen ja muiden vähittäishintoihin vaikuttavien kertaluonteisten muutosten myötä potilaiden ja sairausvakuutuksen maksamien lääkekustannusten kasvu hidastuu ennakkoarvion mukaan tänä vuonna selvästi aiempien vuosien kymmenen prosentin kasvu-uralta.

Santero Kujala

Nuorten mielialan mittaaminen

Raitasalon Suomen oloihin soveltamaa 13-osioista Beckin depressiokyselyä, Mielialakyselyä, kokeiltiin peruskoulun yläasteen oppilaille suunnatun Kouluterveyskyselyn yhteydessä. Kokemusten mukaan se näyttää hyvin toimivalta mittarilta nuoruusikäisen väestön mielialan mittaamiseen, ja se soveltunee apuvälineeksi nuoruusikäisten depressiivisten oireiden tunnistamiseen. Mielialakysely voisi tukea depressiivisyyden tunnistamista ja toimia samalla pohjana keskustelun avaamisessa mieliala-asioista kouluterveydenhuollon vastaanotoilla niiden nuorten kanssa, jotka saavat keskivaikeaan tai vakavaan masentuneisuuteen viittaavan pistemäärän.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Geenimonistusmenetelmä sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa - vaativa laboratoriotutkimus

Geenimonistusmenetelmät ovat sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa selvästi herkempiä kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät, jotka ovatkin väistymässä uuden menetelmän tieltä. Polymeraasiketjureaktioon ja ligaasiketjureaktioon perustuvien menetelmien parempi herkkyys viljelyyn nähden todettiin myös kahden terveyskeskuksen 309 naispotilaasta tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin geenimonistusmenetelmillä ensivirtsanäyte ja kohdun kaulakanavanäyte ja jälkimmäisestä tehtiin myös viljely. Potilailla oli klamydiainfektioon viittaavia oireita tai epäily tartunnasta. Klamydiainfektion esiintyvyys aineistossa oli 6,8 %. Vääriä positiivisia tuloksia saadaan geenimonistusmenetelmillä kuitenkin varsin paljon - tässä tutkimuksessa 12 % kaikista positiivisista - ja nämä ovat vakava muistutus tutkimusten vaativuudesta.

Antti Nissinen, Ulla Larinkari, Pauli Vuorinen, Rafael Pasternack, Ari Miettinen

Kuka toipuu masennuksesta

Hoitamaton masennus heikentää elämänlaatua, työkykyä ja lisää kuolleisuutta. Suomessa on kuitenkin tutkittu vähän aikuisikäisten masennuksesta toipumista osana tavanomaista hoitokäytäntöä. Selvitimme puolen vuoden seurantatutkimuksessamme tekijöitä, jotka olivat yhteydessä masennuksesta toipumiseen. Toipuneiksi arvioitiin ne, joiden masennuspistemäärä oli seurantahetkellä alle 10 pistettä Beckin masennusasteikossa. Näin arvioituna reilu kolmannes erikoissairaanhoitoon ohjatuista masennuspotilaista toipui. Sosiodemografiset taustamuuttujat tai elintavat eivät olleet yhteydessä toipumiseen. Hoitoontulovaiheen tyytymättömyys elämään ja merkit tunne-elämän latteudesta heikensivät myöhempää toipumista. Lievemmin oireilevat toipuivat odotetusti paremmin. Masennuksen hoito on kliinisesti tuloksekasta, ja eri menetelmiä yhdistävä hoitomalli näyttää varsin toimivalta. Kunkin potilaan yksilölliseen hoitoon on kuitenkin aina kiinnitettävä erityistä huomiota.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Kirsi Honkalampi, Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen, Johannes Lehtonen

Oikaisu

Artikkelin Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Arja Liinamo, Jukka Jokela, Andres Vikat ja Arja Rimpelä: Nuorten seksuaalikäyttäytyminen Suomessa 1996-1997 (SLL 30/98), kuvion 1 (SLL 32/98, s. 3663) oikaisu oli virheellinen kirjapainon tekemän erehdyksen vuoksi. Julkaisemme korjatun kuvion ja pahoittelemme tapahtunutta.

Verenpainetaudin yhdistelmähoidon hyödyt ja haitat

Onnistuneella kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmähoidolla voidaan saada verenpainepotilas oireettomaksi ja verenpaine suositusarvoihin pienemmillä ja harvemmin otetuilla lääkeannoksilla ja pienemmin kustannuksin kuin monoterapiaa käytettäessä. Lääkkeiden yhdistäminen ja annoskoko on valittava yksilöllisesti ja aluksi kokeillen, koska yhdistelmähoidon lopullinen teho näkyy usein vasta 3-4 viikon kuluttua. Yleisimmin käytetään kahden diureetin yhdistelmää tai diureetin yhdistämistä beetasalpaajaan, ACE:n estäjään tai kalsiumkanavan salpaajaan tai näiden yhdistämistä keskenään. Kiinteää yhdistelmää, jossa on kahta tai useampaa lääkeainetta samassa tabletissa tai kapselissa, käytetään, kun erillisten lääkkeiden annos on saatu sopivaksi.

Jukka Inkovaara

Tykyttää ja muljahtelee - tarvitaanko lisäselvityksiä?

Tykytyksen ja muljahtelun tunteet ovat usein esiintyviä oireita. Tavallisimmin kyseessä on harmiton eteis- tai kammioperäinen yksittäinen lisälyönti. Kyse voi olla myös lyhyt- tai pitkäkestoisesta takykardiasta. Oireet ovat tavallisesti lieviä, mutta ne voivat olla myös hankalia ja invalidisoivia. Tykytystuntemuksista kärsiviä potilaita on paljon. Vaikka oireet ovat usein lieviä, ne voivat olla myös potentiaalisesti vakavien rytmihäiriöiden ilmentymiä. Toisinaan voi olla vaikea päättää, milloin potilas pitää tutkia laajemmin. Tämä artikkeli pyrkii antamaan vastauksia tähän. Rytmihäiriöiden hoito rajautuu tämän aiheen ulkopuolelle lyhyitä viittauksia lukuunottamatta.

Sinikka Yli-Mäyry