Tartuntatautitilanne Suomessa

Kesä on selvästi muuttunut kirpeäksi, kirjavankauniiksi syksyksi. Syksyn tulon voi nähdä myös tartuntatautirekisterin luvuissa. Kesän satoa korjataan vielä hetki suolisto- ja sukupuolitautipatogeenien osalta ja syksyn nousijat kuten Pogostan tauti ja jänisrutto ovat tulleet lukuihin mukaan.

Maarit Kokki

Virologinen epidemiatilanne 17.8.-20.9.98

C-hepatiittia löytyy jatkuvasti huolestuttavan paljon, joukossa tuoreitakin tapauksia. Helsingissä kuudella suomalaisella naisella on todettu harvinainen genotyyppi.

Marjaana Kleemola

Ranskalainen paradoksi eli onko viinin värillä väliä

Ranskan sepelvaltimotautikuolleisuus on tilastojen mukaan selvästi alhaisempi kuin väestön veren kolesterolin pitoisuus tai rasvojen käyttö antaisivat aiheen olettaa. Ilmiötä on ruvettu kutsumaan ranskalaiseksi paradoksiksi.

Kalervo Kiianmaa

Selittääkö kansanluonne kännykkävallankumouksen?

Suomessa on maailman eniten matkapuhelimia asukasta kohti. Usein ilmiötä selitetään sillä, että meillä etäisyydet ovat pitkät ja kansanluonteemme puhuu mieluummin koneella kuin suoraan. Etäisyys-argumentti on kumottavissa helposti sillä, että kännyköitä on eniten siellä, missä etäisyydet ovat lyhyimmät eli Helsingin ydinkeskustassa. Mutta entä kansanluonne, kestääkö se lähemmän tarkastelun?

Martti Häikiö

Toiminnallisen näönkäytön projekti Näkövammaisten Keskusliitossa

Näkövammaisten keskusliitossa aloitettiin syksyllä 1994 osaprojekti, joka kehitti heikkonäköisen lapsen toiminnallisen näön arviointi- ja harjaannuttamismenetelmiä. Projekti on osa laajempaa näkövammaisen lapsen kuntoutuksen kehittämisprojektia. Osaprojektissa seurattiin kahdenkymmenen 1/2-7-vuotiaan näkövammaisen lapsen näkötoimintojen kehitystä moniammatillisessa työryhmässä kahden vuoden ajan säännöllisesti toistuvilla seurantakäynneillä. Kymmenellä lapsella oli näkövamman lisäksi jokin muu vamma. Moniammatilliseen työryhmään kuuluivat silmälääkäri, kliininen neuropsykologi, näönkäytönohjaaja sekä konsultoiva lasten neurologi. Työryhmän keskeisenä tavoitteena on ollut suomalaiseen käytäntöön soveltuvan toiminnallisen näön arviointiohjelman kehittäminen.

Sydän yhdistää: Laaja toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi

Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut merkittävästi viimeisten 25 vuoden aikana. Työikäisten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt noin 70 %, mutta sydän- ja verisuonisairastavuutemme on silti liian suuri. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat huomattavan paljon työkyvyttömyyttä, ja sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Runsas viidennes sairaaloiden hoitopäivistä käytetään verenkiertoelimistön sairauksien hoitoon. Noin 450 000 suomalaista on oikeutettu kohonneen verenpaineen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin, kun taas sepelvaltimotaudin takia niitä saa 160 000 suomalaista.

Eturauhasen syöpä Euroopan unionin teemaviikon aiheena

Lokakuun alussa vietettiin Euroopan unionin syöpäviikkoa, jonka teemana oli tällä kerralla miesten syövät, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. Euroopassa miesten kuolleisuus yleensä syöpään on suurempi kuin naisten. Syynä pidetään asenteita: naiset ottavat herkemmin yhteyttä lääkäriin havaitessaan muutoksia ja oireita. Suomi sijoittuu kuitenkin Euroopan maiden välisessä vertailussa melko hyvin. Syöpäkuolleisuus on Suomessa, Portugalissa ja Kreikassa Euroopan vähäisintä. Korkeimmat kuolleisuusluvut ovat Tanskassa, Englannissa ja Belgiassa.

Tules-liiga palkitsi parhaat tutkimukset

Viidensillä valtakunnallisilla Tules-päivillä oli teemana Tules-tutkimuksen huippua. Päivillä palkittiin kuusi parasta työtä 43:sta, jotka olivat mukana valtakunnallisessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusta käsitelleessä kilpailussa. Kilpailu järjestettiin, koska haluttiin saada esiin tuorein tieto alalta.

Yksityislääkärin lähetteellä terveyskeskuksen laboratorioon

Terveyskeskuksissa ryhdytään todennäköisesti tekemään laboratoriotutkimuksia yksityislääkäreiden lähetteellä, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamiseksi. Lakia esitetään muutettavaksi siten, että terveyskeskus voisi periä todellisia kustannuksia vastaavan maksun yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista.

Epikriisi hoitoyhteisön tiedonsiirron välineenä - ovatko tarkoitus ja laatu unohtuneet?

Lääkärien keskinäinen tiedonvälitys on potilashoidon kulmakiviä. Merkittävä osa potilaan asioita koskevasta tiedonsiirrosta tapahtuu kirjallisten lähetteiden, konsultaatioiden ja epikriisien välityksellä. Vaikka nämä asiakirjat ovat potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta kriittisen tärkeitä, niiden sisällön rakenteesta ei ole olemassa erikseen sovittuja pelisääntöjä eikä laatuvaatimuksia. Epäkohtia väitetään esiintyvän runsaasti: konsultaatioita käytetään anamneesin hankintaan, lähetteistä puuttuu kysymyksenasettelu ja epikriisit ovat pahimmillaan tutkimustulosten kritiikitöntä luettelointia vailla synteettistä ajattelua ja johtopäätösten tekoa. Virheisiin syyllistynevät yhtä lailla niin seniori- kuin juniorilääkäritkin. Kyseessä on nimenomaan terveydenhoidon laatupulma, eivätkä tähän liittyvät laadun parantamistavoitteet ole kustannuksiltaan kalliita.

Raili Kauppinen, Kimmo Kontula