Uuden sukupolven tietojärjestelmiä työterveyshuoltoon

Sosiaali- ja terveysministeriön aloittamiin ja Työterveyslaitoksen työterveyshuollon kehittämisyksikön toteuttamiin työterveyshuollon kokeiluihin liittyneestä tietohuoltohankkeesta on parin vuoden ajan haettu suuntaa ja vauhtia työterveyshuollon tietohuollon kehittämiseen. Tietohuolto-käsite on hankkeessa rajattu koskemaan automaattista tietojenkäsittelyä, jonka teknistä kehitysvauhtia kuvaa se, että työterveyshuollossa käytettävistä tietojärjestelmistä hankkeen alussa kerätyt tiedot ovat nyt jo monilta osin vanhentuneet. Tehdyistä uudistuksista huolimatta erityisesti vanhimpien markkinoilla olevien järjestelmien kehittäminen käyttöympäristön uusia vaatimuksia vastaaviksi näyttää joiltakin osin ongelmalliselta - tämä koskee yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä, joita ollaan voimakkaasti uudistamassa.

Pirjo Eskola

Pystyykö perusterveydenhuolto vastaamaan kehitysvammaisten kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta?

Koska kehitysvammaisten kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta ollaan yhä enemmän siirtämässä erityishuollosta kuntien terveyskeskuksille, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä selvitettiin keväällä 1997 perusterveydenhuollon valmiuksia vastata tästä tehtävästä.

Anja Taanila, Marjo-Riitta Järvelin

Aviopuolison tiedonsaantioikeus steriloimispyynnön käsittelyssä

Terveydenhuollon käytännössä aviopuoliso pyritään yleensä jokseenkin rutiinimaisesti saamaan mukaan steriloimisasian käsittelyyn. Osalle terveyden-huoltohenkilöstöä on syntynyt ilmeisesti käsitys, että jopa aviopuolison suostumuksella voi olla merkitystä toisen puolison steriloimista koskevan hakemuksen menestymisen kannalta. Käsitystä aviopuolison keskeisestä roolista ylläpitää nykyään osaltaan myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreehko asiaa koskeva ohjeisto "Raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevien lomakkeiden kaavat sekä lomakkeiden täyttämisohjeet" (STM:n määräys-kokoelma 1997:48. Helsinki 1997). Sen mukaan lähettävän lääkärin tulee antaa paitsi hakijalle myös hänen aviopuolisolleen Steriloimislain (283/70) 3 pykälä:ssä tarkoitettu selvitys, ja jos puoliso ei ole ollut läsnä ao. tilaisuudessa, on ohjeiston mukaan syy siihen - esimerkiksi työeste - ilmoitettava1. Terveydenhuollon lainsäädännön salassapitosäännöksistä johtuen lähtökohtana ja pääsääntönä steriloimisasian käsittelyssä on kuitenkin salassapitovelvollisuus, johon nähden aviopuoliso ei ole erityisasemassa. Toisaalta steriloimisperuste voi joskus liittyä niin läheisesti puolisoon, että sen olemassaolon selvittäminen ei ole mahdollista, ellei tätä saada mukaan hakemuksen käsittelyyn. Tällöin potilaalle on varattava tilaisuus arvioida uudelleen ja päättää, jatketaanko hakemuksen käsittelyä vai luovutaanko siitä.

Ilpo Paaso

Aina vain rahasta

Toimintavuosi on jo yli puolen välin ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja kuntien rahapula jatkuu. Kesän mittaan on kentältä kuulunut uutisia niin kutsutuista säästöistä.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto arvosteli puerto-selvityksen lähtökohtia Sopimusmuutokset rauhallisesti voimaan

Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erikoissairaanhoitoa selvitellyt sosiaali- ja terveys-ministeriön puerto-työryhmä julkisti kesällä alustavat ehdotuksensa hallinnon selkeyttämiseksi sekä toiminnallisten päällekkäisyyksien ja ylikapasiteetin karsimiseksi. Työryhmä toi esiin kaksi uudistus-vaihtoehtoa, joista toinen olisi HYKS:n liittäminen Helsingin sairaanhoitopiiriin ja toinen kaikkien kolmen nykyisen erikoissairaanhoidon yksikön hallinnollinen yhdistäminen. Lääkäriliitto esitti näkemyksensä työryhmän muistiosta elokuun alussa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa.

Marit Henriksson

Sopimusmuutokset rauhallisesti voimaan

Palkankorotukset ja muut lääkärisopimuksen muutokset tulivat voimaan heinäkuun 1998 alusta lukien ja ne toteutettiin koko maassa varsin rauhallisesti. Pelättyjä perustyöajan siirtoja ei yritetty tehdä, vaan päivystyksen alkamisajankohta säilyi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ennallaan. Uusi sopimus nosti sairaalalääkärien peruspalkkoja keskimäärin 10,7 %:lla.

Marit Henriksson

Työpaikan vaihto mielessä? Yli 30 päivän väli vie määrävuosilisän

Kunnallinen palveluslisäjärjestelmä muuttui vuonna 1995 kokemuslisäjärjestelmäksi. Kokemuslisiä maksetaan 4,7 ja 10 vuoden palvelun jälkeen ja kunkin lisän suuruus on 5 % peruspalkasta. Uudistuksen yhteydessä poistettiin 15 vuoden palvelusta maksettava määrävuosilisä uusilta työntekijöiltä, mutta se säilyy niillä, joilla 15 vuotta kunnallista palvelua tulee täyteen viimeistään

Lääkäritalo täyttää 10 vuotta

Tervetuloa mukaan 8.9.98 klo 15-17

Hyvä kollega,

työsi vastapainoksi älä etsi uutta harrastusta, vaan elvytä vanha! Olet joskus laulanut kuorossa tai ainakin aikonut; tule nyt Medicantoon, joka harjoittelee 1-2 kertaa kuussa. Johtajana on Uli Korhonen, joka ei pidä laulukoetta, mutta mieluusti antaa lisätietoja, puh. 040-508 5404. Syksyn ensimmäinen harjoitus on 9.9.98 Lääkäritalon 8 krs:ssa. Koe äänenavaus!

Kutsu Lääkäripäivien 1999 posterinäyttelyyn

Lääkäripäivät 1999 Läkardagarna järjestetään totuttuun tapaan tammikuussa Helsingissä. Posterinäyttely kuuluu perinteisenä ja tärkeänä osana tähän tapahtumaan. Sen toteutus noudattaa aikaisempien vuosien käytäntöä ja näyttelyyn otetaan sekä lääketieteellisiä että muita terveydenhuoltoon liittyviä postereita.

Marianne Gripenberg