Sikiöseulontojen kaksi puolta

Sikiöseulontoihin liittyy kaksi erilaista näkökulmaa. Toinen on yksittäisten perheiden auttaminen, jolloin toiminnan motiivina on vähentää vammaisesta lapsesta perheelle mahdollisesti aiheutuvaa kärsimystä. Toinen sikiöseulontoihin oleellisesti liittyvä puoli on kansanterveydellinen, ennaltaehkäisyyn liittyvä näkökulma. Tällöin seulontojen motiivina on vähentää sairauksista ja vammoista yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja.

Mira Rautavuori

Uutiskirje Aasiasta Perinteisen lääketieteen suosio kasvaa

WHO:n läntisen tyynenmeren aluetoimiston mukaan perinteinen lääketiede eli "traditional medicine" on tullut entistä suositummaksi. Perinteiselle lääketieteelle, jota usein kutsutaan myös orientaali- eli itämaiseksi lääketieteeksi, on kehittynyt yhä tärkeämpi rooli varsinkin kehitysmaiden perusterveydenhuollon palvelujen tarjoajana. Sen käytöllä on pitkä, vuosituhansia jatkuva historia etenkin Kiinassa, mutta sillä on merkittävä asemansa myös Japanissa, Etelä-Koreassa ja Vietnamissa.

Seppo Suomela

Suomen ensimmäinen anestesia jäljitetty

Kirurginen anestesia otettiin käyttöön Bostonissa 16.10.1846 tehdyssä leikkauksessa. Suomen ensimmäisen anestesian tarkasta ajankohdasta ei ole ollut varmoja tietoja, mutta on arveltu, että sitä olisi ensimmäisen kerran käytetty 8.3.1847 professori Lars Henrik Törnrothin tekemässä solisvaltimon pullistuman ligeerauksessa. Koska käytettävissä olleen ammattikirjallisuuden avulla ei ollut mahdollista varmistaa päivämäärää, kirjoittajat etsivät lisätietoa sanomalehdistä. Kymmenessä sanomalehdessämme julkaistiin kaikkiaan kuusi anestesiauutista vuonna 1847. Näiden perusteella kirjoittajat päättelevät, että Suomen ensimmäinen anestesia on annettu 16.2.1847 eli kolme viikkoa oletettua aikaisemmin.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Sotavuosien synnytyshuoltoa tilapäissairaaloissa

Jotkut sotavuosina syntyneet ihmettelevät outoa syntymäpaikkakuntaansa, johon suvuilla ei tunnu olevan mitään yhteyttä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri LL Vappu Väyrynen (s. 1903) antaa heille selityksen. Hän on valinnut runsaasta päiväkirja- ja kirjeaineistostaan julkaistavaksi muistelmia pääkaupungista maaseudulle evakuoitujen synnytyssairaaloiden toiminnasta. Näihin tilapäissairaaloihin lääkintöhallitus määräsi työvelvollisina naislääkäreitä ja lääketieteen kandidaatteja.

Kyllikki Kauttu

Loistelias sytologisen diagnostiikan käsikirja

Saatavilla olevat sytologisen diagnostiikan käsi- ja oppikirjat kattavat koko laajan aihepiirin. Näiden ansioituneiden teosten (Koss, Bibbo, jne.) suurimmaksi puutteeksi voidaan lukea sytologisille käsikirjoille keskeisen kuvamateriaalin (mustavalkoinen) vaihteleva, osittain heikko laatu.

Eero Taskinen

Lääkemenoja kuriin!

Viime vuoden aikana on useampaan otteeseen pohdittu (SLL 1997;52:2419, Lääketietokeskus 1997) lääkekustannusten kasvua. Professori Jouko Tuomisto pohti Tabun pääkirjoituksessa (3/98) apteekkilaitoksen roolia tämän päivän yhteiskunnassa. Paineita muutokseen on.

Tommi Vimpeli

Milloin lääkärin pitää pyytää anteeksi?

Viime aikoina arkkiatri Risto Pelkonen on esittänyt kiinnostavia ajatuksia lääkärin työstä ja etiikasta. Erityisesti mieleeni ovat jääneet kirjoitukset lääkärin vallankäytöstä sekä anteeksipyytämisestä. Jälkimmäinen koski lääkärin velvollisuutta pyytää anteeksi huonoa käytöstään, esimerkiksi myöhästymistä vastaanotolta. Arkkiatri Pelkosen mielipiteisiin on potilaan helppo yhtyä.

Potilasvahinkolaki hienosäätöön

Hallitus antoi heinäkuun alkupuolella eduskunnalle esityksen potilasvahinkolain muuttamisesta. Kansainvälisestikin myönteistä huomiota saanut potilasvahinkojärjestelmämme ydin on se, että potilaan on mahdollista saada korvausta kärsimästään vahingosta ilman oikeuskäsittelyä. Järjestelmän toinen kantava periaate on oikeus korvaukseen ilman osoitusta hoidon antaneen syyllisyydestä tai tuottamuksellisuudesta. Lakimuutoksen taustana ovat potilasvahinkolain noin 10 voimassaolovuoden aikana todetut puutteet ja ongelmat. Myös muissa pohjoismaissa on otettu käyttöön hieman suomalaisista ratkaisuista poikkeavia korvausjärjestelmiä, joista myös on kertynyt kokemuksia.

Taito Pekkarinen

Lääkekauppa internetin välityksellä laitonta

Lääkelaitokselle tulleiden kyselyiden ja julkisuudessa esiintyvien epätarkkuuksien vuoksi on syytä selvittää määräyksiä, jotka koskevat lääkkeiden hankkimista ulkomailta. Lääkkeiden myynti Suomessa postimyynti-luetteloiden, etämyynnin tai esimerkiksi internetin välityksellä ei ole sallittua. Nämä määräykset koskevat luonnollisesti myös lääkäreitä.

Markku Toivonen

Mikä lannerangan röntgentutkimuksessa on vaikeaa terveyskeskuslääkärille?

Lähes jokaisessa Suomen terveyskeskuksessa on röntgenlaitteet. Tavallisimmin terveyskeskuslääkäri vastaa röntgentutkimusten tulkinnasta ainakin alustavasti. Terveyskeskuslääkärien suorituskyvyn arvioimiseksi katsoimme 470 potilaan tutkimusten tulkinnat jälkikäteen ja yritimme selvittää, mikä asia lannerangan tutkimuksissa on vaikeaa. Osoittautui, että virheitä tuli nimenomaan tavallisten löydösten kohdalla.

Jukka Lehtovirta, Olavi Kiekara, Seppo Soimakallio