78270 osumaa

Styrelsenytt 28 augusti Nej till minskade utbildnings- och forskningsanslag

Läkarförbundets styrelse kritiserade regeringens planer på att i nästa års budget minska universitetssjukhusens särskilda statsandelar med 110 miljoner mark. Om nedskärningarna genomförs äventyras framtiden för vår kvalificerade kliniska forskning, grund- och vidareutbildningens kvalitet försvagas och det uppstår brist på specialistläkare. Styrelsen beslöt vädja till läkarna i riksdagen om att försöka bibehålla statsandelarna åtminstone på samma nivå som i år.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kesäkuun vuosikokouksessa Chicagossa AMA:ssa vaihtui puheenjohtajan lisäksi myös toiminnanjohtaja. Puheenjohtajan virkaan astui ensi kertaa nainen, viime vuonna tehtävään valittu teksasilainen yleislääkäri Nancy Dickey. Toiminnanjohtajaksi puolestaan valittiin entinen ilmavoimien päällikkölääkäri Ratcliffe Anderson, jolla on takanaan melkoinen virkaura (mm. erikoislääkärin oikeudet yleislääketieteessä, ihotaudeissa ja ilmailulääketieteessä) mutta ei kovinkaan paljon AMA:n toimintaa, lukuun ottamatta valtuuskuntakautta 1994-96 ilmavoimien lääkärien edustajana. Ensi vuonna virkaan astuvaksi puheenjohtajaksi valittiin hallituksen nykyinen puheenjohtaja Thomas Reardon, vaikka kilpailijana ollut Raymond Scalettari yritti kaataa hänet Sunbeam-skandaalilla.

Tuula Fabrizio

Helsingin yliopiston fysiologian laitos 1882-1992 - osa suomalaisen lääketieteen historiaa

Entisessä Helsingin yliopiston fysiologian laitosrakennuksessa on säilynyt kappale 1800-luvulla alkaneen elintoimintojen mittaamiseen perustuvan lääketieteen historiaa. Laitoksen historialliset dokumentit havainnollistavat, miten suomalaiset lääkärit ovat alusta lähtien olleet mukana luonnontieteellisen lääketieteen kehittämisessä. Laitoksen esinekokoelmaan kuuluu yli 400 vuosisadan vaihteen tutkimusvälinettä ja lääketieteellistä kirjallisuutta 1500-luvulta lähtien.

Lea Leinonen

Potilaalla oikeus luottamukselliseen hoitosuhteeseen

Viime aikoina on tullut julkisuuteen hoitosuhteen luottamuksen perustan kannalta hälyttäviä tietoja. Lääkärit mustamaalaavat toisiaan työyhteisössä, viranhakutilanteissa lääkärihakija voi käynnistää herjauskampanjan vahvemmin sijoittuneen aseman horjuttamiseksi, lääkäreitä pidätetään määräaikaisesti virkatoimista, lääkärinoikeudet poistetaan hoitoja yli suositusten määräävältä lääkäriltä. Tällaisten uutisten edessä potilaan luottamus lääkärin etiikkaan, hoidon tasoon ja lääkäreiden yhteistyöhön hoitotilanteissa saattaa horjua.

Eeva Salminen, Pirkko Kemppainen

Saattohoidosta monipuolisesti

Kirjan toimittajat ovat esipuheessaan moittineet sitä, että monet oireenmukaiseen hoitoon liittyvät näkökohdat ovat jääneet koulutuksessamme liian vähälle huomiolle. Viime aikoina on kuitenkin mielestäni sekä perus- että etenkin jatkokoulutus parantunut tältä osin. Sen sijaan allekirjoitan moitteen hoitojärjestelmämme organisaatiokeskeisyydestä. Kirjoittajat haluavat kohdistaa sanomansa samanaikaisesti lääkäreille, lääketieteen opiskelijoille, hoitajille sekä vapaaehtoisille että omaishoitajille. Tällainen tavoite voi onnistua vain osittain. Esimerkkinä vaikeuksista on ammattisanaston runsas käyttö. Eri alojen kirjoittajat tuovat hyvän tiedollisen lisän, uusia näköaloja ja pohdintaa sinänsä tuttuihin tilanteisiin. Toistoa on ilmeisesti kirjoittajien suuren lukumäärän (11) takia vaikea välttää. Kirjoittajat esittelevä sisällysluettelo palvelee hyvin tarkoitustaan.

Leena Niinistö

Vanhustenhoidon käsikirja brittikollegoille - neuvoja palvelujen järjestämiseen

Kirja kuuluu yleislääkäreille suunnattuun BMJ:n julkaisemaan kirjasarjaan. Kirjan luvut on otsikoitu palvelujärjestelmän osien mukaan: perhe ja muut ei-viralliset auttajat, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, yleislääkärin etsivä työ ja sairaalan ja kunnan yhteistyö. Johdannossa kuvataan väestörakenteen muutoksia ja sen asettamia haasteita tulevaisuudelle. Kussakin kappaleessa kerrotaan mitä yleislääkärin kuuluu tietää kyseisestä palvelusta ja kuinka toimia yhteistyössä, osana laajempaa moniammatillista työryhmää.

Sirpa Hartikainen

Lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen näivettämiseen ei ole perustetta

Kesän alussa julkisuuteen tullut tieto sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntusen sopimuksesta valtiovarainministeri Sauli Niinistön kanssa yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden (EVO) leikkaamisesta ensi vuoden budjetissa 150 miljoonalla markalla yllätti niin lääkärit, tiedekunnat, yliopistosairaalat, kuin huhujen mukaan myös ministeriön virkamieskunnan. Ministeri päätyi EVO-rahojen tuntuvaan vähentämiseen, koska haluttiin välttää "poliittisesti vaikeampia" säästökohteita - mitä ilmaisu sitten tarkoittaneekaan. Uutisen nostattaman hälyn seurauksena valtioneuvoston elokuisessa budjettiriihessä leikattavaa summaa pienennettiin tiettävästi hieman eli 110 miljoonaan markkaan, jonka suuruisena esitys mennee hallitukseen yksimielisenä esityksenä eduskunnan syksyiseen käsittelyyn. Eduskunta voi halutessaan luonnollisesti päättää asiasta myös muuta.

Taito Pekkarinen, Hannu Halila

Tulehduskipulääkkeet gastroenterologin näkökulmasta

Gastroenterologi törmää usein tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin, kuten vatsavaivoihin, kroonisen suolistovuodon aiheuttamaan anemiaan ja vuotavaan mahahaavaan. Noin kolmasosalla tulehduskipulääkkeitä käyttävistä potilaista esiintyy ylävatsavaivoja, jotka johtavat usein lääkityksen keskeyttämiseen tai vaihtamiseen. Ongelmaa pienentävät kriittisyys tulehduskipulääkityksen aloittamisessa, mahaärsytyksen huomioon ottaminen lääkevalinnassa sekä limakalvoa suojaavan tukilääkityksen käyttö.

Pekka Pikkarainen

Sepelvaltimotautipotilaiden ruokavaliointerventio ja lipidilääkitys Kangasalan seudun terveyskeskuksessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa elintapamuutokset ovat ensisijaisia. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa annetun tehostetun ravintoneuvonnan ansiosta sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolitaso aleni noin 5 %. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt tavoitetason saavuttamiseksi useimmille sepelvaltimotautiin sairastuneille. Tehostettu ruokavalioneuvonta kuitenkin kannatti, sillä se lisäsi potilaiden muutakin hoitomyöntyvyyttä. Vuoden 1994 jälkeen on sepelvaltimotautiin sairastuneiden kolesterolilääkitys lisääntynyt voimakkaasti. Kangasalla työikäisistä sepelvaltimotautia sairastavista miehistä lähes puolet ja naisista runsas kolmannes käytti kolesterolilääkitystä syyskuussa 1997. Tarvetta hoidon tehostamiseen on edelleen erityisesti naisten ja diabeetikkojen osalta.

Pertti Tuominen, Anna-Liisa Tuominen, Toivo Rintamäki, Ulla-Kaija Lammi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat