Kalkkeuttava bakteeri

Uutiskynnys ylittyi sekä Science-lehdessä että Helsingin Sanomissa, kun suomalaisen keksimän bakteerin todettiin olevan osallisena munuaiskivien synnyssä. Olavi Kajander Kuopiosta on väittänyt jo vuosia, että on olemassa pieniä omalaatuisia bakteereita, nanobakteereita, jotka menevät läpi sterilointifiltterien ja suojaavat itsensä kivikuorella. Kaikki eivät ole olleet vakuuttuneita tällaisten mikrobien olemassaolosta. Nyt varsin arvostettu lehti julkaisee asiasta artikkelin ja siihen liittyvän kommenttikirjoituksen.

Heikki Arvilommi

Rotavirus voi muhia pikkulapsen suolessa pitkään

Australialainen tutkijaryhmä on osoittanut herkän geenimonistusmetodin avulla, että immunokompetenttienkin pikkulasten rotavirusinfektio voi kroonisoitua. Tutkimuksessa seurattiin 37:n rajua rotaripulia sairastavan 1-39 kuukauden ikäisen lapsen viruksen eritystä 100 päivän ajan. Viruksen eritys loppui 10 päivässä 43 %:lla lapsista, mutta jatkui lähes parin kuukauden ajan 30 %:lla potilaista. Viruksen erityksen kesto ei korreloitunut lasten ikään eikä taudin akuutin vaiheen kestoon tai rajuuteen.

Matti Viljanen

Insuliinin vaikutuksia ylä- ja alaraajan lihasten verenvirtaukseen ja glukoosinkäyttöön

Lukuisten aineenvaihduntavaikutustensa ohella insuliinilla on myös hemodynaamisia vaikutuksia: insuliini lisää mm. sydämen sykenopeutta, minuuttitilavuutta ja alentaa diastolista verenpainetta. Korkeat insuliinipitoisuudet lisäävät myös erityisesti luurankolihaksen verenvirtausta. Insuliinin vasodilatoiva vaikutus välittyy endoteelin typpioksidin synteesin kautta. On esitetty, että insuliiniresistenssi eli insuliinin alentunut teho lisätä lihaskudoksen glukoosinkäyttöä esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä, hypertoonikoilla ja aikuistyypin diabeetikoilla saattaisi osittain johtua heikentyneestä insuliinin vasodilatoivasta vaikutuksesta, joka rajoittaisi insuliinin ja sen tärkeimmän substraatin, glukoosin, pääsyä lihaskudokseen.

Tapio Utriainen

Sairaalapalvelujen tasa-arvo Suomessa

Terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena Suomessa on viime vuosikymmenien aikana ollut terveyden ja terveydenhuollon tasa-arvo. Terveydenhuollossa tasa-arvolla on tarkoitettu väestön mahdollisuutta käyttää tarvitsemiaan palveluita taloudellisista edellytyksistä tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tavoitteella on perusteltu 1960-luvulta lähtien terveydenhuoltojärjestelmän merkittävimpiä uudistuksia, kuten sairausvakuutusjärjestelmää ja kansanterveyslakia. Yleensä suomalaisen terveydenhuollon on katsottu onnistuneen toteuttamaan hyvin tasa-arvotavoitetta. Tätä käsitystä on perusteltu mm. terveyspalvelujen käyttöä koskevien väestöhaastattelujen tuloksilla. Näissä tutkimuksissa, esim. KELAn ja lääkintöhallituksen toteuttamissa Terveysturvan väestötutkimuksissa, ei kuitenkaan ole pienten väestöotoksien takia ollut mahdollista arvioida pätevästi sairaalapalvelujen sosiaaliryhmäeroja.

Ilmo Keskimäki

Pitkäkestoisen estradioliannostelun tehokkuus vaihdevuosien hormonihoidossa

Vaihdevuosien hormonihoito on lisääntynyt viime vuosina, mutta hormonien käyttö on usein sangen lyhytkestoista. Hormonihoidon hyötyjen säilyttäminen luuston ja verenkiertoelimistön kannalta puoltaisi mahdollisimman pitkäkestoista hoitoa. Annostelua harventamalla voidaan käyttömyöntyvyyttä parantaa. Tämä on mahdollista käyttämällä parenteraalisia annostelutapoja (esim. lääkelaastarit ja ihon alle asetettavat lääkekapselit). Niillä vältetään ensikierron vaiheet, jotka ovat tyypilliset oraaliselle annostelulle. Parenteraalisella hoidolla on lisäksi saavutettavissa tasaisemmat hormonin veripitoisuudet kuin tablettihoidolla.

Satu Suhonen

Kokeellisen patologisen kivun mekanismeista

Kipujärjestelmän tehtävänä on varoittaa mahdollisesta kudostuhosta tai kudosvaurion jo tapahduttua taata optimaaliset olosuhteet vaurion paranemiselle. Erilaisten hermovammojen tai hermoja vaurioittavien sairauksien seurauksena elimistön kivunsäätelyjärjestelmän toiminta saattaa muuttua. Kipu muuttuu krooniseksi, tarpeettomaksi kärsimykseksi. Lyhytkestoisen, akuutin kivun hoidossa yleisesti käytetyt tulehduskipulääkkeet ja opiaatit menettävät tehoaan kivun kroonistuessa. Tämän vuoksi tarvitaan lisää tutkimustietoa kroonisen kivun perusmekanismeista, jotta voitaisiin kehittää parempia hoitomuotoja tällaisista kiputiloista kärsiville ihmisille.

Heikki Mansikka

Suun kautta annettava poliorokote ja sen mahdolliset haittavaikutukset sikiöön

Poliovirus voi aiheuttaa paitsi vakavia (jopa letaaleja) keskushermosto-oireita, myös usein elinikäisiä velttohalvauksia raajoihin, ja se voi kulkeutua äidin verenkierrosta istukan läpi sikiöön. Suomessa on käytetty 1960-luvun alusta lähtien vain pistoksena annettavaa, kuolleita viruksia sisältävää rokotetta, jolla ei ole sivuvaikutuksia. Syksyllä 1984 Suomessa esiintyneen polioepidemian pysäyttämiseksi päätettiin koko väestö rokottaa suun kautta sokeripalan mukana annettavalla, eläviä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä polioviruksia sisältävällä rokotteella. Tämä elävä rokote voi aiheuttaa harvinaisena sivuvaikutuksena pysyviä velttohalvauksia. Elävää poliorokotetta käytettäessä ei voida jättää rokottamatta raskaana olevia naisia, sillä rokotevirus leviää rokotetusta toiseen hengitysilman mukana pisaratartuntana, kuten "villi"viruskin. Aivan raskautensa alussa olevat naiset eivät vielä ole tietoisia tilastaan, eivätkä he sen vuoksi voi välttää rokotteen ottamista.

Tiina Harjulehto-Mervaala

Nuorten syrjäytymiskierre poikki tuetun työn avulla

Kehitysvammaliiton Tukijoukko-projekti pyrkii työllistämään tuetun työn avulla niitä nuoria, joita uhkaa syrjäytyminen. Projekti etsii työtä lievästi kehitysvammaisille tai sellaisille nuorille, joilla on koulussa oppimisvaikeuksia.

Suomalaiset tietävät syövästä muita eurooppalaisia enemmän

Euroopan unionin tekemän Eurobarometrin mukaan suomalaiset tietävät syöpäsairauksista, niiden synnystä ja hoidosta enemmän kuin muiden EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Tutkimuksesta ilmeni, että suomalaiset myös haluavat tietoa syövästä ja sen hoidosta useammin kuin muut eurooppalaiset.

Operatiivisiin toimenpiteisiin odottavien määrä kasvoi vuodessa 3 %

Suomen Kuntaliiton mukaan yli 130 000 ihmistä odottaa pääsyä sairaalaan operatiiviseen toimenpiteeseen; määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 3 %.