Silmätautien kansanlääkintää

Näkemistä haittaavat tai näön menetystä uhkaavat silmätaudit ovat aiheuttaneet aina pelkoa. Sen vuoksi keinoilla silmätautien hoitamiseksi tai ehkäisemiseksi on ollut tärkeä osuus myös kansanlääkinnässä ennen nykyaikaisen lääketieteen aikaa.

Arno Forsius

Syrjäytyminen - taajamien tulevaisuuden ongelma Suomessakin

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden katsotaan onnistuneen erittäin hyvin yhteiskunnallisten ristiriitojen ja kansalaisryhmien vastakkainasettelujen ratkaisemisessa. Olemme olleet näihin saakka ylpeitä siitä, että kaduillamme ei näy kerjäläisiä eikä prostituoituja, rikollisuus ei ole järjestäytynyttä ja yhteiskunta on kansalaisilleen vapaa ja avoin. Kansalaisten perustarpeet tyydytetään ja niin fyysinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus on hyvin korkeaa tasoa.

Taito Pekkarinen

Lääkkeiden hinnoissa eroja ja muutoksia

Viime kuukausina lääkkeiden hinnat ovat muuttuneet vähintään kahdesti, kun niiden arvonlisävero aleni vuoden vaihteessa ja kun apteekkien myyntipalkkion määräävää lääketaksaa tarkistettiin huhtikuun alussa. Tämän ohella joissakin lääkeryhmissä on käyty hintakilpailua, jonka seurauksena hinnat ovat saattaneet muuttua jopa useita kertoja. Muutoksia voi tulla myös jatkossa, koska korvattavien lääkkeiden hinnat ovat tulleet määräaikaisiksi ja niiden hintojen kohtuullisuus arvioidaan määräajoin uudelleen.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Terveyskeskukset kiinnostuneita MIKSTRAsta

Käynnistymässä olevaan MIKSTRA (mikrobilääkehoidon strategiat) -projektiin haettiin Lääkärilehden kirjoituksen yhteydessä (SLL 1998; nro 13, s. 1524-1526) yhteistyöstä kiinnostuneita terveyskeskuksia. Kiinnostus yllätti iloisesti projektin suunnitteluryhmän: 79 eli lähes kolmannes kaikista terveyskeskuksista on alustavasti ilmoittanut olevansa kiinnostunut ryhtymään ns. anturiterveyskeskukseksi, kun tavoite oli löytää parikymmentä. Anturiterveyskeskukset kokoavat tietoa omasta infektioiden hoitokäytännöstään ja saavat siitä palautetta, minkä ohella infektiopotilailta otetut näytteet tutkitaan tavanomaista laajemmin.

Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä on tutkittu 12-18-vuotiaiden nuorten ruokatottumuksia koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Rasvaisen maidon ja voin käyttö väheni 1990-luvulla lähes yhtä nopeasti kuin 1980-luvulla. Perinteisten täysmaidon ja voin käyttäjät ovat jääneet pieniksi marginaaliryhmiksi. Kahvin juonti väheni selkeästi 1980-luvulla ja pysyi 1990-luvulla ennallaan. Makeiden leivonnaisten ja sokerin käyttö kahvin ja teen kanssa väheni koko 20 vuoden jaksolla. Erityisruokavalioiden, etenkin kasvisruokavalioiden, suosio lisääntyi 1990-luvulla nopeasti. Kuitenkin vihannesten ja kasvisten sekä hedelmien ja marjojen käyttö oli 1990-luvulla vähäistä. Tytöt ilmoittavat noudattavansa erityisruokavaliota yleisemmin kuin pojat.

Andres Vikat, Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Marjaana Lahti-Koski, Terttu Peltola

Millainen on suomalaisten aikuisten pituuden yhteys sairastavuuteen?

Pituuden ja sairastavuuden välistä yhteyttä tutkittiin Suomen aikuisväestössä vuoden 1994 Elinolotutkimuksen aineistosta. Pitkillä miehillä havaittiin keskimääräistä vähemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä parempi koettu terveys. Lyhyillä miehillä oli keskimääräistä enemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä huonompi koettu terveys. Yksittäisistä sairausryhmistä vastaava yhteys havaittiin sydän- ja verisuonitaudeissa. Naisilla haittaava pitkäaikaissairastavuus sekä yksittäisistä sairauspääryhmistä tuki- ja liikuntaelinsairastavuus oli keskimääräistä suurempi sekä lyhyillä että pitkillä. Tulokset viittaavat siihen, että lapsuuden elinolot ovat yhteydessä saavutettuun pituuteen. Pituus puolestaan on yhteydessä aikuisiän terveydentilaan.

Karri Silventoinen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Ensiasennuskorvakorut nikkelialtistuksen aiheuttajina

Nikkeliallergian yleisyyden ja yleistymisen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tutkittiin vuonna 1996 ensiasennuskorvakorujen nikkelipitoisuutta.

Antti Pönkä, Asta Ekman

Ruokatorven ja mahan laskimonlaajentumien vuodon hoidon nykysuuntauksia

Maksasairaudet ja niihin liittyvät ruokatorvikohjuvuodot ovat yleistyvä ongelma. Vuotamattomien laskimonlaajentumien primaarihoidoksi suositellaan epäselektiivistä beetasalpaajaa. Kerran vuotaneet kohjut pyritään hoitamaan endoskooppisesti mahdollisimman tehokkaasti, kunnes kollateraalikierto on saatu loppumaan. Kun potilaalla on toistuvia endoskooppisin keinoin hallitsemattomia vuotoja, sunttihoidon tai maksansiirron aiheet on arvioitava ennen kuin potilaan yleistila pääsee romahtamaan.

Leena Halme, Esko Tierala, Krister Höckerstedt

Työttömyys, mielenterveys ja paluu työelämään

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että työttömyydellä on yhteyttä haitallisiin muutoksiin niin koetussa ja fyysisessä terveydessä kuin mielenterveydessä ja työttömän sosiaalisessa elämässä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa erottaa toisistaan työttömyyden terveysvaikutuksia työttömäksi valikoitumisesta terveyden perusteella. Työttömyyteen liittyy selvä masennusoireiden lisääntyminen. Näyttää siltä, että hyvin suurella enemmistöllä työttömyys ei kuitenkaan laukaise psykiatrisia häiriöitä vaan pikemminkin heikentää psyykkistä hyvinvointia. Heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä elämänolosuhteiden ja sosiaalisen tilanteen vaikeutumiseen liittyy pitkällä aikavälillä myös terveyden heikkenemistä.

Jukka Vuori

SPET psykiatrisessa tutkimuksessa

Neuropsykiatrisista sairauksista, päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä tunne-elämän häiriöistä sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvat kustannukset kasvavat yhä. Aivojen verenkierrolla, aineenvaihdunnalla ja välittäjäaineiden toiminnalla on voitu osoittaa olevan ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä ymmärtämään näiden sairaustilojen neurobiologista taustaa. Molekyylibiologian ja kuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut aivotoimintojen tutkimisen aivan uudella tavalla, ja siten isotooppikuvauksella saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Tähän tietoon ja kokeneen kliinikon potilaan oireiden tunnistamiseen nojautuen neuropsykiatrinen sairaus voidaan tulevaisuudessa todeta entistä aikaisemmin ja tarvittaessa kohdistaa yksilöllinen hoito tarkemmin.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström, Jari Tiihonen