Työtuomioistuimelta tuomio kokemuslisä- kysymyksestä - täytäntöönpanoa kuitenkin lykätään

Työtuomioistuin on vahvistanut tuomiossaan, että virkaehtosopimuksen kokemuslisää koskevat määräykset, jotka estävät äitiys- ja vanhempainloman lukemisen kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi, ovat tasa-arvolain vastaisina pätemättömiä. Äänestyspäätöksenä annettu tuomio koski yksittäistapausta.

Teknologia vammaisten itsenäisen elämän avuksi

Vammaisten päivittäistä elämää helpottavan teknologian sovellusten tutkiminen on otettu EU:n komission rahoituksen piiriin. Vuonna 1990 perustettu TIDE-toimisto keskittyy vammaisten ja vanhusten tasa-arvoa edistävän ja elämää helpottavan teknologian tutkimiseen. Yhteistyö vammaisten, suunnittelijoiden, tutkijoiden ja tuotteita valmistavien yritysten välillä on välttämätöntä sovellusten aikaansaamiseksi.

Harri Hyppölästä vuoden 1998 Nuori Lääkäri

Tämän vuoden Nuoreksi Lääkäriksi on valittu LL Harri Hyppölä Kuopiosta. Nuori Lääkäri -palkinnon saajalta edellytetään ennakkoluulotonta ja avarakatseista otetta lääkärin työhön. Valintatoimikunta kiinnitti erityisesti huomiota Harri Hyppölän laaja-alaiseen lääketieteen koulutukseen liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä toisaalta mittavaan järjestötyöhön ja elävään musiikkiharrastukseen.

Liikennekuolemat kasautuvat kehitysmaihin

Liikenteessä on kuollut tällä vuosisadalla jo 30 miljoonaa ihmistä. Vuoteen 2020 mennessä kolarit tappavat ja vammauttavat enemmän ihmisiä kuin sodat, tuberkuloosi, HIV ja hengitystiesairaudet. Vain mielenterveysongelmat ja sydänsairaudet ovat tuolloin tuhoisampia, todetaan Punaisen Ristin katastrofiraportissa. Ongelma kasautuu kehitysmaihin, joissa jo nyt tapahtuu 70 % onnettomuuksista. Eniten onnettomuuksia tapahtuu köyhimmille ja nuorille. Kehitysmaissa kolareissa kuolleista on alle 15-vuotiaita 15 %, muualla 6 %. Liikennekuolema on 15-44-vuotiaiden miesten johtava kuolinsyy kehitysmaissa.

Suomalaisilla hyvät tiedot syövistä

Suomalaiset tietävät syöpäsairauksista, niiden synnystä ja hoidosta enemmän kuin muiden EU-maiden asukkaat keskimäärin. Tieto pohjautuu Euroopan unionin Eurobarometri-tutkimukseen, jossa on haastateltu 16 000 henkilöä 15:stä Euroopan maasta. Viime vuonna tehtyyn tutkimukseen haastateltiin noin tuhat suomalaista.

Ammattitautien määrä vähentynyt edelleen

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 5 038 ammattitautiavuonna 1997, mikä oli 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös ammattitautiin sairastuneiden osuus työssäkäyvistä ihmisistä laski hieman - 0,27 %:sta 0,23 %:iin.

Miehen tie

Mieheksi muuttumiselle ei ole olemassa oikeaa ikää. Kukin olkoon poika juuri niin kauan kuin on tarpeen, kirjoittavat lääkäri Hannu Säävälä ja terveydenhoitaja Eero Keinänen. Heistä toinen on kokenut muutoksen parikymppisenä, toinen noin 35-vuotiaana.

Rokotteiden haittavaikutukset ja niiden ilmoittaminen

Rokotteiden haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on yli kolminkertaistunut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitykselle on monta syytä: vuonna 1992 uudistettu ilmoituslomake, tehostettu tiedotus, kasvanut tehosterokotusten määrä ja lisääntyneet matkailijoiden rokotukset ovat kaikki vaikuttaneet paitsi haittavaikutusten esiintymiseen myös niiden raportointikäytäntöön. Haittavaikutusprofiilissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Terhi Heinäsmäki, Terhi Kilpi, Kari S. Lankinen

Lääkäreiden näkemys lääke-esittelystä

Jatkuva laadun kehittäminen lähti teollisuuden tarpeista tehostaa ja parantaa tuotantoa. Sittemmin laatuajattelu on levinnyt koko palvelusektorille ja viime vuosina myös terveydenhuoltoon. Lääke-esittelyjen kohdalla laatu merkitsee tilaisuuden oikeaa ajoitusta ja kohdentamista sekä eettisten näkökohtien huomioon ottamista. Hyvä lääke-esittely on sujuva, asiallinen, vuorovaikutuksellinen ja rehellinen. Lääke-esittelyt ovat lääkäreiden mielestä tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja niillä voidaan täydentää työpaikan sisäistä koulutusta.

Klas Winell, Pertti Soveri

Patologian laboratorion akkreditointi

Laboratorioita akkreditoivien toimielinten yhteistyöelin Euroopassa on EA (European Cooperation for Accreditation), jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa akkreditointielinten toimintaa, todeta toimintojen tasavertaisuus ja solmia monenkeskisiä tunnustamissopimuksia. ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF (International Accreditation Forum) ovat samantyyppisiä organisaatioita, jotka edistävät akkreditointielinten välisten maailmanlaajuisten tunnustamissopimusten syntymistä. Suomi on ollut EAL:n monenkeskisen sopimuksen jäsen kalibrointilaboratorioiden osalta vuodesta 1989 sekä vuodesta 1993 testauslaboratorioiden ja vuodesta 1994 sertifiointielinten osalta. Vuodesta 1996 lähtien Suomi on ollut IAF:n ja konferenssista organisaatioksi muuttuneen ILAC:n jäsen.

Heikki Aho, Pirkko Kociba