78270 osumaa

Lupaavia tuloksia borrelioosirokotteilla

Yhdysvalloissa on saatu valmiiksi kaksi massiivista tutkimusta, joissa kummassakin selvitettiin Borrelia burgdorferin ulkopinnan erään proteiinin (OspA) tehoa rokotteena. Näissä kansainvälisten lääkefirmojen tukemissa ja kaikin puolin viimeisen päälle tehdyissä tutkimuksissa rokotettiin kummassakin runsaat 10 000 ihmistä. OspA oli tuotettu rekombinanttitekniikalla, ja toisessa tutkimuksessa molekyyliin oli liitetty vielä lipidiosa, jolloin se muistutti täysin bakteerissa esiintyvää muotoa. Kummassakin tutkimuksessa rokotukset annettiin kuukauden välein ja kolmas tehoste vuoden kuluttua ensimmäisestä injektiosta. Borrelioosin laboratoriodiagnoosi perustui serologiaan, viljelyyn ja geenimonistukseen.

Matti Viljanen

Tamoksifeeni liitännäishoitona: meta-analyysi

Rintasyöpä on milteipä malliesimerkki taudista, jonka optimaalista hoitoa on haettu satunnaistamalla riittävästi potilaita eri hoitovaihtoehtoihin. Näissä kokeissa myös liitännäishoitona annetun tamoksifeenin kuolleisuutta vähentävä vaikutus on voitu osoittaa vakuuttavasti. Tietokantojen yhä laajentuessa tehdään kuitenkin lisää tarkentavia havaintoja tamoksifeenin käyttöindikaatioista. Tämä viimeisin meta-analyysi perustuu 55 satunnaistettuun tutkimukseen, joissa yhteensä 37 000 naiselle oli rintasyöpäleikkauksen jälkeen joko annettu tamoksifeeniä tai sitten ei.

Heikki Joensuu

Genotoksisuus siittiönmuodostuksessa

Miehen siemennesteen laatu on laskenut teollistuneissa maissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä on suunnannut tutkijoiden huomion erilaisten ympäristössämme olevien kemikaalien vaikutuksiin siittiönmuodostukseen. On huomattu, että monet kemikaalit, mm. useat syöpälääkkeet, voivat vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen. Vähemmän huomiota on kuitenkin kiinnitetty kemikaalien kykyyn aiheuttaa perimävaurioita sukusoluissa, vaikka perimävauriot sukusoluissa voivat vaikuttaa myös seuraaviin sukupolviin aiheuttaen keskenmenoja, hedelmättömyyttä, erilaisia kehityshäiriöitä, perinnöllisiä sairauksia ja syöpää jälkeläisissämme. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri tavalla vaikuttavien kemikaalien ja ionisoivan säteilyn vaikutuksia rotan siittiönmuodostukseen ja perimävaurioiden syntyyn urosrotan sukusoluissa.

Tiina Santonen

Opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet

Tutkimuksessa selvitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirissä olevien korkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä niiden välisiä yhteyksiä. Aineistona olivat Turun korkeakouluissa lukuvuonna 1993/94 opintonsa aloittaneet alle 30-vuotiaat opiskelijat (n = 1 991). Tiedot kerättiin kyselylomakkein ja vastausprosentti oli 65,3. Terveyskäyttäytymistä tarkasteltiin kolmiluokkaisella jaottelulla seuraavilla osa-alueilla: tupakointi, alkoholinkäyttö, ruoka- ja liikuntatottumukset, liikenneturvallisuus ja hampaiden hoito. Sosiaalisista suhteista tarkasteltiin minäkeskeistä verkostoa sosiaalisen liitynnän (lähipiirin koko, yhdessäolo ystävien kanssa, yhdistystoimintaan osallistuminen), lähitukiverkoston koostumuksen ja keskustelutuen avulla sekä opiskelijoiden kokemia tupakointi- ja alkoholinkäyttöpaineita.

Kristina Kunttu

Matala seerumin HDL-kolesterolipitoisuus ja geenimuutokset

Pieni seerumin HDL (high density lipoprotein)-kolesterolin pitoisuus on sepelvaltimotaudin riskitekijä ja ennenaikaiseen sepelvaltimotautiin sairastuneitten potilaitten yleisin lipidiaineenvaihdunnan häiriö. Useat eri tekijät säätelevät HDL-kolesterolin määrää, mutta perinnöllisten tekijöitten osuudeksi on arvioitu jopa puolet. Useimmiten HDL-kolesterolin periytymistapa on tuntematon ja mahdollisesti usean eri geenin säätelemä, eikä väestötasolla merkittävää HDL-kolesterolin pitoisuutta madaltavaa geenivirhettä ole löydetty.

Helena E. Miettinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat