76967 osumaa

10.5.1992 När är en läkare jävig?

Hälso- och sjukvården genomgår en strukturell förändringsprocess. Enheterna inom den offentliga vården uppträder allt mer som både säljare och köpare av tjänster. De nya försöksavtalen gör det t.o.m. möjligt för enheterna att köpa tjänster av sina egna anställda. Det har därför blivit allt mer angeläget att klarlägga spelreglerna, att reda ut vem som kan besluta om köp och när skötseln av en tjänst innebär jäv.

Markku Äärimaa

Alkoholinkäytön määrä ja äkillisen haimatulehduksen vaikeusaste

Haimatulehdusta edeltävinä viikkoina nautitun alkoholin määrä vaikuttaa merkitsevästi haimatulehduksen vaikeusasteeseen, kun potilas sairastuu alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen ensimmäisen kerran. Nautitun alkoholin määrä ei sen sijaan näytä korreloivan taudin vaikeuteen, kun kyseessä on uusiutunut alkoholista aiheutunut haimatulehdus tai muusta kuin alkoholista johtuva haimatulehdus. Tämä todettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa potilaan henkilökohtaisella haastattelulla selvitettiin 101 äkillistä haimatulehdusta edeltänyt alkoholinkäyttö. Ensimmäisen kerran haimatulehdukseen sairastuneiden potilaiden kahtena edellisenä kuukautena käyttämän alkoholin määrä korreloi merkitsevästi sairaalahoidon pituuteen, komplikaatioiden ilmaantumiseen, ennustetta kuvaavien riippumattomien tekijöiden määrään sekä seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen.

Mika Jaakkola Isto Nordback

A-streptokokkien erytromysiiniresistenssi Suomessa

Erytromysiinin käyttö lähes kolminkertaistui Suomessa vuodesta 1979 vuoteen 1989. Vuonna 1988 todettiin Turun alueella erytromysiinille resistenttien A-streptokokkien lisääntyneen, ja vuonna 1990 aloitettiin laaja tutkimus tilanteen kartoittamiseksi laajemmin. Erytromysiinille resistenttien A-streptokokkikantojen osuus kasvoi selvästi vuodesta 1988 vuoteen 1990 sekä veriviljely- että nielu- ja märkänäytteissä. Ilmiö on huolestuttava, koska suun kautta annettavia lääkevaihtoehtoja A-streptokokki-infektioiden hoitoon on vähän. Ongelman ratkaisemiseksi erytromysiinin ja muiden makrolidiryhmän antibioottien käyttöä suositellaan rajoitettavaksi.

Helena Seppälä Antti Nissinen Helinä Järvinen Saara Huovinen Taisto Henriksson Elja Herva Stig E. Holm Matti Jahkola Marja-Leena Katila Timo Klaukka Sirkka Kontiainen Oili Liimatainen Sinikka Oinonen Leena Passi-Metsomaa Pentti Huovinen

PET-tutkimuksen mahdollisuudet II PET-tutkimuksen kliiniset sovellutukset neurologiassa

Positroniemissiotomografialla on voitu osoittaa monissa neurologisissa sairauksissa aivojen toiminnan muutoksia jo ennen kuin tauti on todettavissa muilla kuvantamismenetelmillä. PET on vielä paljolti tutkimustyön menetelmä, mutta neurologian alalla siitä aletaan saada myös kliinisiä sovellutuksia. Varsinkin ekstrapyramidisairauksien selvittelyyn PET-tutkimuksesta odotetaan erotusdiagnostista menetelmää.

Urpo K. Rinne Arto O. Laihinen Juha O. Rinnehanna M. Ruottinen Erkki E. Säkö

Magnesium suojaa infarktin tuhoilta

Magnesium näyttää monella tavalla suojaavan hapenpuutteista sydäntä. Sepelvaltimotautia esiintyy suhteessa enemmän vähämagnesiumisilla alueilla, veren pieni magnesiumpitoisuus altistaa katekoliaineiden haitoille (varsinkin pahanlaatuisille rytmihäiriöille), magnesium estää trombosyyttien kokkaroitumista ja nostaa sähköärsytyksen leviämisen kynnystä sydänlihaksessa, mikä vähentää infarktituhoja. Vähemmästäkin on ainakin seitsemässä kontrolloidussa tutkimuksessa käytetty magnesiumia sydäninfarktin akuutin vaiheen hoidossa, mutta potilaiden määrä kussakin tutkimuksessa on ollut vain kohtuullinen. Meta-analyysiguru Salim Yusuf työtovereineen on tutustunut näihin magnesiumtutkimuksiin, ja tarjoaa kattavaa tietoa magnesiumin merkityksestä infarktin hoidossa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030