Elämä pitkä, kuntoloma lyhyt: voidaanko laitoskuntoutuksen tuloksia mitata?

Kuntoutuslaitosten tuloksellisuuden arviointiin tarvittaisiin selkeitä mittareita, mutta nykyisellään niitä on tarjolla niukasti. Sopivien arviointimittarien laatimisen pohjaksi laitoskuntoutuksen tavoitteita on tarkennettava. Jotta kuntoutus olisi tuloksellista, tarvitaan nykyistä selkeämpää yhteistyötä laitosten ja muiden kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken.

Pirjo Latikka Esa-Pekka Takala

Maunulan mielenterveys- ja päihdeprojekti

Helsingin Maunulan peruspiirissä on meneillään kolmivuotinen mielenterveys- ja päihdeprojekti, jossa päihdehuollon asiakastyöhön on koottu projektiryhmä mielenterveysyksiköstä, sosiaalitoimistosta ja

Martti Kuokkanen Tarja Kallio Tarja Sinnemäki

HIV-epidemian torjunta Suomessa

Suomessa HIV-tartuntatilanne on pysynyt vakaana eivätkä pessimistiset ennustukset epidemian laajenemisesta näytä toteutuvan. Uhka ei kuitenkaan millään muotoa ole häviämässä, vaan valistusta turvallisista seksitavoista tarvitaan jatkuvasti. HIV-epidemian torjunnan onnistumiseen on Suomessa vieläkin varsin hyvät mahdollisuudet, mutta tartunnan yleistyminen muissa maissa voi muuttaa tilannetta, koska edelleenkin merkittävä osa suomalaisten tartunnoista on saatu muualla.

Pauli Leinikki

Uusien lakien aikaa

Vuonna 1938 oli tullut kuluneeksi kuusi vuotta siitä kun Lääkäriliiton spesialistilautakunta alkoi myöntää erikoislääkärin oikeuksia. Tarkastelussaan Arvo Vesa toteaa, että kyseisenä aikana oli erikoislääkärien oikeuksia myönnetty 160 lääkärille yhdellätoista erikoisalalla. Eniten myönnettiin erikoisoikeuksia keuhkosairauksissa, 37, seuraavaksi kirurgiassa, 33, ja sisätaudeissa, 27. Keuhkosairauksien ykkössija johtui paitsi tuberkuloosin yleisyydestä myös siitä, että erikoispalvelua ei vaadittu suorittamaan yliopistosairaalassa vaan tuberkuloosisairaaloissa ja -parantoloissa.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 2.4. käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson

TULE-sairaudet - eläkepommi

Ovatko tuki- ja liikuntaelinsairaudet seurausta hyvinvoinnista, pohdittiin lääketieteen toimittajien tämänkeväisessä seminaarissa Invalidisäätiöllä 1.4. TULE-sairaudet ovat viime vuosina nousseet suomalaisten suurimmaksi työkyvyttömyyden aiheuttajaksi. Varsinkin yksilölliselle varhaiseläkkeelle lähtijöistä yhä useampi potee selkävaivoja.

Akava vastustaa jyrkästi työttömyysturvan leikkausta

Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne tuomitsee jyrkästi sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmat lakkauttaa työttömyyskassat ja heikentää työttömyysturvaa. Hän korostaa, että työttömyysturva on pidettävä ansiosidonnaisena, sillä muutoin työttömäksi joutuvat akateemiset, joilla usein on suuret asunto- ja opintovelat, joutuisivat toimeentuloloukkuun.

Terveet aivot -projekti

Voidaan perustellusti ihmetellä, miksi aivotietämyksemme on ollut verraten niukkaa. Olemme aika hyvin selvillä siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta sydän pysyisi kunnossa tai jotta lihaskunto paranisi. Tupakan haitat keuhkoille, kolesterolin merkitys verisuonille ja alkoholin vaarat maksalle ovat kaikille tuttuja. Mutta aivojemme toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä emme juuri tunne.

Juhani Juntunen

ULKOMAISTEN LÄÄKÄRIEN ASEMA JÄLLEEN KERRAN ESILLÄ

Muualla kuin Yhdysvalloissa opintonsa suorittaneiden lääkärien asiat ovat viime aikoina olleet esillä monellakin taholla. AMA on aiemmasta kannastaan poiketen ryhtynyt tukemaan heitä ja uusi maahanmuuttoa koskeva laki vaikuttaa edullisemmalta kuin aikaisempi ja kongressissakin on jälleen taitettu peistä heidän puolestaan.

Toimittanut Tuula Fabrizio

ARBETA I NORDEN

Nordiska Rådet har ett särskilt program för samarbete inom social- och hälsovården. Detta reviderades så pass nyligen som 1988. Programmet har som utgångspunkt världshälsoorganisationens (WHO:s) strategiplan "Hälsa för alla år 2000" och Förenta Nationernas (FN:s) principer om den socialpolitiska utvecklingen.

Redaktör Svante Stenman