Liitto toi­mii 15/1992 vsk 47 s. 1514

Valtuuskunta: Lääkärikoulutus 350:een kymmenen vuoden ajaksi

Helsinkiläisiä terveyskeskuslääkäreitä edustava Terttuliisa Ahokas valittiin 8.5. valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi ja hämeenlinnalainen nuori lääkäri Ari Palomäki varapuheenjohtajaksi. Uuden valtuuskunnan ensimmäisen kokouksen tärkeimmiksi aiheiksi nousivat lääkärien koulutusmäärä sekä liiton hotelli- ja koulutuskeskushanke Sipoossa.

Marit Henriksson

Lääkärien työllisyystilanne on viimeksi kuluneen vuoden aikana heikentynyt nopeasti. Virat ovat täynnä, uusia ei perusteta, jo perustettuja virkoja on jäädytetty ja sijaisuuksia jätetty täyttämättä. Puheenjohtaja Kale Juva totesi, että nyt ollaan tilanteessa, jonka Lääkäriliitto ennakoi jo vuosia sitten esittäessään sisäänottomäärien alentamista. Terveyskeskusten lääkäripulan takia koulutusvolyymiä ei kuitenkaan supistettu, vaan päinvastoin sitä paisutettiin entisestään.

Huhtikuun loppuun mennessä oli liittoon ilmoittautunut noin sata työtöntä lääkäriä, joille oli maksettu työttömyyspäivärahoja yli miljoona markkaa eli enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Lähivuosina työllisyystilanteen ennakoidaan entisestään vaikeutuvan, sillä kuntasektorilla ei ole moneen vuoteen varaa lisätä henkilöstöön. Juva totesi, että optimistisimmankin arvion mukaan Suomessa on vähintään tuhat työtöntä lääkäriä vuosituhannen vaihteessa.

Valtuuskunnan puheenvuoroissa vaadittiin sisäänottomäärien välitöntä vähentämistä nykyisestä 500:sta 350:een vuodessa. 350:n lääkärin kouluttaminen vuodessa riittää hyvin ainakin seuraavan kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen tarve tulisi arvioida uudelleen, sillä lääkärien poistuma eläkkeelle alkaa selvästi kasvaa vuoden 2010 paikkeilla.

Valtuuskunta korosti, että peruskouluksen supistaminen ei saa johtaa yhdenkään lääketieteellisen tiedekunnan lakkauttamiseen, vaan vapautuvat resurssit on suunnattava lääkärien erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän tulisi olla sellainen, että lääkärien peruskoulutusmääriä voitaisiin joustavasti tarpeen mukaan supistaa tai laajentaa parilla sadalla, esitti Ari Palomäki.

Keskustelussa annettiin tunnustusta liiton toimenpiteille työllisyystilanteen helpottamiseksi. Liitto on pyrkinyt kiinnittämään sairaaloiden ja terveyskeskusten johtavien lääkärien huomiota erityisesti nuorten lääkärien työllisyystilanteen vaikeutumiseen ja sen vaikutuksiin erikoistumiskoulutukseen. Neuvotteluissa opetus- ja terveysviranomaisten kanssa tänä keväänä liitto aikoo entistä painokkaammin vaatia koulutusmäärän supistamista.

Valtuuskuntaa varten oli laadittu myös erikoisalakohtainen selvitys koulutus- ja työllisyysnäkymistä. Kokouksessa nousi erityisesti esille anestesiologia, jossa ylitarjonta on vakavasti uhkaamassa lähivuosina. Keskustelussa tähdennettiin, että eri erikoisalojen ja koulutusyksiköiden tulisi ryhtyä rakentavaan yhteistyöhön koulutuksen suuntaamiseksi työvoimatarpeen mukaan. Ongelman ei pitäisi olla ratkaisemattoman vaikea, sillä se voidaan hoitaa lääkärikunnan sisäisin järjestelyin.

Monet valtuuskunnan jäsenistä olivat huolissaan ulkomaalaisten lääkärien kasvavasta määrästä, joka pahentaa lääkärien ylitarjontaa. Ulkomailta tulevien lääkärien määrä on kuitenkin kääntynyt tänä vuonna laskuun, kun työpaikkojen saanti Suomesta on vaikeutunut. Työvoimapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Osmo Pammo ei pitänyt myöskään Euroopan työttömiä lääkärireservejä uhkana, sillä kulttuuri-, kieli- ja ilmastoerot ehkäisevät tehokkaasti muuttoliikettä.

ETA-sopimukseen liittyvästä eurolääkäripätevyydestä keskusteltaessa korostettiin, että suomalaiset lääkärit tulee laillistaa heti lisensiaattitutkinnon jälkeen. Samoin on huolehdittava siitä, etteivät kaksivuotista yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittavat lääkärit joudu orientoivan vaiheen kaltaiseen palkkakuoppaan.

Sipoon projektia arvosteltiin

Valtuuskunnassa käytiin varsin kriittistä keskustelua liiton hotelli- ja koulutuskeskuksesta, jonka rakennuttamisesta valtuuskunta oli tammikuussa 1991 tehnyt päätöksen. Sen jälkeen taloudellisen tilanteen yleinen vaikeutuminen ja rahoituslaitosten vakuusjärjestelyjen kiristyminen olivat kuitenkin johtaneet siihen, että hankkeen urakoitsijaksi ja tulevan hotellin vuokralaiseksi valittu Penttilä-yhtiöt oli joutunut rahoitusvaikeuksiin. Penttilä-yhtiöt on viime kuukausien ajan pyrkinyt järjestämään luottoa kansainvälisiltä rahamarkkinoilta, mutta valtuuskunnan kokoukseen mennessä ei ulkomaisen rahoituksen järjestymisestä ollut saatu lopullista tietoa. Työt Sipoon tontilla ovat olleet keskeytyksissä helmikuun lopusta lähtien.

Hanketta arvostelleet valtuuskunnan jäsenet kysyivät, kuuluuko hotelli- ja koulutuskeskuksen rakentaminen liiton toimialaan ja hyödyttääkö se jäsenistöä. Myös hankkeen edullisuutta epäiltiin ja siihen liittyviä riskejä pidettiin kohtuuttoman suurina. Jäsenten katsottiin saaneen liian vähän tietoa projektista.

Talousvaliokunnan puheenjohtajan Juhani Ahon ja muiden hankkeen puolustajien puheenvuoroissa muistutettiin, että hallitus oli toiminut valtuuskunnalta saatujen valtuuksien puitteissa. Hotellin ja koulutuskeskuksen rakentamista pidettiin tarpeellisena paitsi liiton laajenevan koulutustoiminnan takia myös vakavaraisuuden vahvistamiseksi entisestään. Siitä, että hanke sopii aatteellisen yhdistyksen toimintaan, oli erikseen saatu lainoppineiden asiantuntijoiden lausunnot.

Pitkällisen keskustelun jälkeen valtuuskunta hyväksyi Timo Niinimäen esittämän päätösehdotuksen, jonka mukaan valtuuskunta kokoontuu uudelleen päättämään jatkosta, mikäli Sipoon projekti keskeytyy. Hallitukselle annettiin tehtäväksi valmistella periaatekeskustelu liiton taloudellisesta toiminnasta ja siihen liittyvästä päätöksentekojärjestelmästä. Vesa Katajan ehdotus, että tällaisiin suuriin taloudellisiin hankkeisiin ryhtyminen vaatisi valtuuskunnassa 2/3 enemmistön, hylättiin tiukan äänestyksen jälkeen.

Sopimusten käyttöönotto kangertelee

Valtuuskunnassa keskusteltiin päivystyksen rationalisointiin, sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmään ja omalääkäritoimintaan liittyvistä sopimuksista, joiden käyttöönottoa taloudellinen lama on vaikeuttanut huolimatta siitä, että niillä voidaan tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja säästää kustannuksia.

Uusi päivystyskorvauksia koskeva sopimus oli määrä ottaa tämän vuoden alusta käyttöön niillä alueilla, joissa päivystyspisteitä on rationalisoitu, ja kahden vuoden aikana asteittain ulottaa se koko maahan. Käytännössä ei uutta korvausjärjestelmää ole sovellettu yhdessäkään sairaanhoitopiirissä vaan kunnat ovat käyttäneet yksipuolisesti hyväkseen syntyneen rationalisointihyödyn. Tätä valtuuskunnassa pidettiin hyvin huolestuttavana ja katsottiin tällaisen menettelyn vaarantavan koko sopimustoiminnan uskottavuuden. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toivottiin pitävän huolta siitä, että kunnat noudattavat tehtyjä sopimuksia, mutta myös liitossa valmistellaan toimia sopimuksen käyttöönoton edistämiseksi.

Lue myös

Huhtikuussa hyväksyttyä sairaalalääkärien lisätyön korvaamista koskevaa sopimusta ei vielä ole ehditty soveltaa käytäntöön missään, mikä sai jotkut valtuuskunnan jäsenet epäilemään, jääkö sekin vain paperille. Yleisesti kuitenkin uskottiin, että työnantajakin oivaltaa sopimuksen edullisuuden - tarjoaahan se mahdollisuudet saada sairaaloiden resurssit tehokkaaseen käyttöön ja lisätä palveluita kohtuullisin kustannuksin.

Lasse Suominen arvosteli sitä, että liitto oli suostunut laskemaan väestövastuusopimuksen tasoa. Järjestelmän aiheuttamat säästöt ovat osoittautuneet niin huomattavaksi, että hänen mukaansa liiton olisi pitänyt pysyä tiukkana ja odottaa "kunnes kuntatyönantaja tulee raapimaan ovea".

Opiskelijoiden jäsenmaksualennuksia valmistellaan

Valtuuskunta oli syyskokouksessaan antanut hallitukselle tehtäväksi selvitellä mahdollisuuksia jäsenmaksun porrastamiseksi siten, että kandidaattien heikko taloudellinen tilanne otettaisiin huomioon. Valtuuskunnalle esitettiin nyt luonnos, jonka mukaan opiskelijajäseniltä perittäisiin nykyisen 25 %:n asemesta 12,5 % perusjäsenmaksusta. Liiton talouden tasapainottamiseksi esitetään eläkkeelle jääville lääkäreille pientä jäsenmaksua. Valtuuskunnassa tämänsuuntaista uudistusta kannatettiin yleisesti, mutta lopullisesti asiasta päätetään vasta syyskokouksessa.

Talousasioiden yhteydessä tehtiin ehdotukset liiton jäsenkortin saamiseksi maksuttomaksi ja Lääkärilehden painattamisesta uusiopaperille, joita molempia selvitellään seuraavaan valtuuskunnan kokoukseen mennessä. Kustannusten säästämiseksi esitettiin mm. nykyistä laajempaa sähköpostin käyttöä, jolla monistus- ja postituskuluja voitaisiin vähentää.

Vaalivaliokunnan valinta

Koska kyseessä oli uuden valtuuskunnan ensimmäinen kokous, valittiin siinä valiokunta valmistelemaan valtuuskunnassa suoritettavia vaaleja. Vaalivaliokuntaan valittiin Sairaalalääkäriyhdistyksen edustajina Timo Niinimäki (kokoonkutsuja), Panu Hakola, Tuija Tenhunen ja Martti Lalla, joiden varajäsenet ovat Jaakko Karvonen, Hannu Hilke, Leo Stjernvall ja Markku Kaste. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen edustajina valittiin Ari Palomäki, Jarmo Reponen ja Kirsi Ailus varajäseninään Vesa Kataja, Hannu Halila ja Tiina Backman. Kunnallislääkäriyhdistyksen edustajiksi vaalivaliokuntaan tulivat Terttuliisa Ahokas ja Risto Ihalainen, joiden varajäsenet ovat Paula Vainiomäki ja Leena Varesmaa-Korhonen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030