Lääkärien peruspalkka kaikkea muuta kuin huippuluokkaa
"Kuntasektorin suuripalkkaisimmat ammattiryhmät ovat terveyskeskuslääkärit, lukion rehtorit ja kunnanjohtajat", ilmoitti Kunnallinen työmarkkinalaitos maaliskuussa lehdistötiedotteessaan. Tiedotteesta ei kuitenkaan ilmennyt se, että lääkäreiltä kyseisen ansiotason saavuttaminen vaatii muita tuntuvasti suurempaa työsidonnaisuutta. Lääkärien kokonaisansioihin on laskettu mukaan päivystysajan tulot, kun taas muilla kunnallisilla viranhaltijoilla palkka on pääosin perustyöajalta kertynyttä.
Terveyskeskuslääkärien keskimääräisiksi kokonaisansioiksi vuoden 1996 lopussa KT ilmoitti 22 237 markkaa kuussa. Aloittelevan terveyskeskuslääkärin peruspalkka on kuitenkin noin 10 000 markkaa tätä matalampi. Perustyöajan palkan lisäksi kokonaisansioissa ovat mukana päivystyskorvaukset, joita terveyskeskuslääkäreille kertyy keskimäärin kuudelta tunnilta viikossa.
Lääkäriliitto on oheiseen taulukkoon koonnut esimerkkejä lääkärien varsinaisesta palkasta toisen kalleusluokan kunnissa. Eri lääkärinimikkeiden varsinaiset peruspalkat ovat vielä huonommat, mutta esimerkit on pyritty laatimaan todenmukaisiksi ottamalla huomioon kunkin virka-aseman saavuttamisen tavallisesti edellyttämät työvuodet ja niiden mukaiset palvelulisät. Näinollen esimerkiksi ylilääkäreillä on yleensä jo täysiin palvelulisiin oikeuttavat kymmenen virkavuotta koossa ja näinollen on heille ilmoitettu vain loppupalkka.
Taulukosta näkyy, että eurolääkäripalveluaan sairaalassa suorittava laillistettu lääkäri saattaa jäädä jopa alle 10 000 markan kuukausipalkan. Apulaislääkärikaudella perustyöajan palkka kaikkine palvelulisineen voi nousta korkeintaan 12 695 markkaan kuussa. Perustyöajalta ei makseta erillisiä toimenpide- tai muita lisiä, joten ainoa keino nostaa ansiotasoa on päivystäminen. Apulaislääkärien keskimääräinen työsidonnaisuus onkin 50,3 tuntia viikossa ja päivystyskorvaukset keskimäärin 6 000 mk/kk.
Sairaalan erikois- ja osastonlääkäreillä palvelulisiä on yleensä kertynyt vähintään viiden vuoden ajalta, jolloin perustyöajan palkka on vähintään 13 557 markkaa kuussa. Osastonlääkäreiden kokonaistyösidonnaisuus on jopa hiukan suurempi (51,4 t) kuin apulaislääkäreillä, mutta valtaosa siitä on takapäivystystä. Näinollen osastonlääkärien keskimääräiset päivystyskorvaukset jäävät alle 4 000 markan kuussa.
Uusi palkkatutkimus tekeillä
Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lääkäriliitto tekevät parhaillaan uutta tutkimusta lääkärien palkoista ja työajoista. Terveyskeskuslääkäreiden osalta kysely lähetettiin maaliskuun alussa ja sairaalalääkäreiden osalta maaliskuun lopussa. Tulokset valmistuvat alkusyksyyn mennessä. Tavoitteena on, että syksyn neuvottelukierroksella olisi käytettävissä tuoreet ja molempien osapuolten hyväksymät tiedot lääkärien palkkauksesta ja sen osatekijöistä.
Uusi työaikalaki edellyttää, että lääkärien päivystyssidonnaisuutta ryhdytään vähentämään ja suuri osa ammattikunnasta toivookin työajan lyhentämistä työsuojelusyistä. Jyrkät muutokset työaikajärjestelyistä eivät kuitenkaan ole terveydenhuollon toiminnan kannalta mahdollisia. Lääkäriliitto ei myöskään hyväksy työaikalain toteuttamista siten, että lääkärien toimeentulo vaarantuu. Seuraavalla sopimuskierroksella on tarkoitus kehittää erityisesti perustyöajan palkkausta, jotta lääkäri voisi säännöllisellä työajalla päästä vertailukelpoisiin ansioihin muiden korkeasti koulutettujen ja vaativaa työtä tekevien ammattiryhmien kanssa.
