Suomen Lääkäriliiton selvityksen mukaan lääkärivaje on edelleen kasvussa maamme terveyskeskuksissa. Laillistetun lääkärin viroista tai toimista on hoitamatta 15,8 prosenttia, kun viime vuonna vajaus oli 11,4 prosenttia. Vielä vuonna 2000 viroista oli hoitamatta vain 6,8 prosenttia.

Lääkäriliitto selvittää vuosittain terveyskeskusten lääkäritilanteen. Vastaukset kyselyyn saatiin kaikista maamme terveyskeskuksista, joita on 273. Selvitys tehtiin 1. lokakuuta 2003 ja vastausprosentti oli 100.

Maamme terveyskeskuksissa oli viime lokakuussa hoidettuna 2 961 virkaa tai tointa. Ilman lääkäriä oli 554 virkaa tai tointa. Viime vuonna niitä oli hoidettuna 3 004 ja ilman lääkäriä oli 381. Näin ollen terveyskeskuksissa virassa työskentelevien lääkärien määrä on vuodessa vähentynyt 37:llä.

Työssä olevien lääkärien kokonaismäärä on vuodessa kasvanut 194:llä. Liiton tekemän Lääkärikysely 2003:n mukaan heitä on tänä vuonna 15271, kun viime vuoden luku oli 15077.

Tänä vuonna on kaiken kaikkiaan jo ylitetty 20 000 lääkärin raja. Lääkärityövoimasta 13,5 prosenttia on osa-aikaista työvoimaa. Päätoimisten yksityislääkärien määrä on kasvanut 86:lla viimeisen vuoden aikana.

Kaikkiaan maamme terveyskeskuksissa oli laillistetun lääkärin virkoja tai toimia lokakuun alussa yhteensä 3 515. Niiden määrä on kasvussa, sillä virkoja tai toimia on nyt 130 enemmän kuin viime vuonna lähes samaan aikaan. Kolmen viime vuoden aikana on terveyskeskuslääkärin virkojen määrä kasvanut 238:lla.

On syytä muistaa, että tänä vuonna lääkäreitä työskentelee terveyskeskuksissa kuitenkin yli 500 enemmän kuin esimerkiksi vuonna 1990. Tuolloin oli terveyskeskusten lääkärien 2 928 virasta hoidettuna 2 446. Kun tämän vuoden lääkärivaje terveyskeskuksissa on 15,8 prosenttia, oli vastaava luku vuonna 1990 16,5 prosenttia.

Suurin vaje Länsi-Pohjassa, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla

Pohjanmaan lääkärivaje on pahentunut yhä. Kun lasketaan yhteen Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Vaasan sairaanhoitopiirin alue, oli Pohjanmaalla yhteensä 118 virkaa vailla lääkäriä. Viime vuonna vastaava luku oli 100.

Selvityksen mukaan lääkärivaje on maassamme suurinta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa. Siellä viroista tai toimista on hoitamatta peräti 42,2 prosenttia. Viime vuonna luku oli 28,7 prosenttia.

Yli kolmenkymmenen prosentin lääkärivaje on Keski-Pohjanmaan (31%) sairaanhoitopiirien alueen terveyskeskuksissa. Yli kahdenkymmenen prosentin lääkärivaje on Lapin (26,9 %), Kainuun (22,2 %), Vaasan (24,8%), Pohjois-Karjalan (22,2%), Kymenlaakson (20,2 %), Päijät-Hämeen (27,6 %) ja Satakunnan (21,8%) sairaanhoitopiirien alueilla.

Lääkärivaje vaikeutunut entisestään Etelä-Suomessa

Määrällisesti eri maamme sairaanhoitopiirien alueista oli eniten lääkärin virkoja hoitamatta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa, joissa lääkäriä ei saatu 86 virkaan. Viime vuoden vastaava luku oli 72. Tämän vuoden lokakuussa oli HUS-piirin alueen terveyskeskusten lääkärivaje 10,2 prosenttia, viime vuonna samaan aikaan se oli 9,3 prosenttia.

Kun vuonna 2002 terveyskeskusten lääkärivaje oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa 5,3 prosenttia, on se tänä vuonna moninkertaistunut 17,4 prosentin vajeeseen. Vielä vuonna 2001 Varsinais-Suomessa lääkärivaje oli vain 1,4 prosenttia.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa on parhaiten lääkäreitä maassamme. Siellä viroista tai toimista oli tämän vuoden lokakuussa hoidettu 95,4 prosenttia eli lääkäriä ei saatu 4,6 prosenttiin viroista.

Lääkärivajeen syynä työolosuhteet ja vaikeus päästä ammatilliseen jatko- sekä täydennyskoulutukseen

Julkisen sektorin lääkärivajeongelma on moninainen. Vaikeus saada lääkäreitä virkaan tai toimeen koskee etenkin pieniä terveyskeskuksia pienillä paikkakunnilla, sillä työsidonnaisuus kasvaa niissä kohtuuttoman suureksi. Lääkärillä itsellään ei ole myöskään mahdollisuutta vaikuttaa työnkuvaansa.

Lääkärivajetta selittävänä yhtenä tekijänä on varmasti terveyskeskuslääkärin vielä huonompi mahdollisuus päästä työn edellyttämään ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen kuin muiden lääkärien. Lääkärikysely 2003:n mukaan vuonna 2000 terveyskeskuslääkärit pääsivät talon ulkopuoliseen koulutukseen kuudeksi päiväksi, kun keskimäärin lääkärit olivat koulutuksessa pari päivää enemmän. Vuonna 2002 terveyskeskuslääkärille kertyi koulutuspäiviä enää 5,6. Liiton suositus jatko- ja täydennyskoulutuksesta on 10 päivää.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan työolosuhteisiin ja työssä jaksamiseen on korkea aika kiinnittää vakavasti huomiota. Siksi se on vastikään perustanut terveyskeskusten lääkärintyön selvitystyöryhmän. Sen tehtävänä on selvittää nykyisin terveyskeskuksissa tapahtuvan lääkärintyön erilaisia järjestämistapoja sekä tehdä ehdotuksia mahdollisesti tarvittavista lainsäädäntömuutoksista.

Terveyskeskusten täyttöaste parempi omalääkärijärjestelmässä

Terveyskeskusten lääkärikyselyn perusteella terveyskeskuslääkärien täyttöaste on selvästi parempi ns. omalääkärijärjestelmässä olevissa terveyskeskuksissa. Omalääkäriterveyskeskuksissa lääkäriä ei saatu 11,4 prosenttiin viroista tai toimista, kun muissa terveyskeskuksissa luku oli 24,6 prosenttia.

Lääketieteen opiskelijoiden sisäänottomääriä on lisätty 72 prosentilla kuudessa vuodessa. Koulutuspaikkojen lisäyksellä ei ratkaista julkisen sektorin lääkärivajetta, kun kyseessä on julkisen sektorin rekrytointiongelma. Tämän vuoden syksyllä lääkärin opinnot aloitti 631 opiskelijaa (luvussa ovat mukana 25 ns. muuntokoulutettavaa), kun vuonna 1997 lääketieteellisessä tiedekunnassa aloitti 367 opiskelijaa.