Maraton, joka vaatii armollisuutta
Lääkärilehti kysyy hyvinvointialueilta, miten aloitus on sujunut. Perusterveydenhuollosta puuttuu apulaisylilääkäreitä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, mutta potilaat on saatu hoidettua.
Potilaiden hoito sujuu, ja henkilökunta on saanut palkkansa ainakin melkein oikein Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensimmäisten kuukausien aikana.
– Näistä olemme selvinneet kohtuudella, mutta arjessa riittää edelleen selvitettävää ja ratkaisuja haetaan päivittäin, kertoo Pohteen johtajaylilääkäri Terhi Nevala.
Hyvinvointialue synnytettiin pirstaleisesta maakunnasta, jossa oli 19 sote-organisaatiota. Kyse on historiallisen suuresta hallinnollisesta uudistuksesta, joka tehdään koronavuosien jälkeen, ja ennätyksellisen hankalassa hoitojonotilanteessa.
– Meidän on oltava armollisia: tämä on maraton. Henkilökunta tekee erinomaista työtä tämän kaiken keskellä ja heidän jaksamisestaan on pidettävä huolta, Nevala sanoo.
Alkuvuoden onnistumisista Nevala nostaa esille ikäihmisten kotiin annettaviin palveluihin satsaamisen, esimerkkinä kotona asumisen tuen tilannekeskustoiminnan ja etälääketieteen tuen keskuksen perustaminen. Tavoitteena on, että mahdollisimman harva ikäihminen päätyisi päivystyksen ruuhkiin.
Hoidon jatkuvuuden toimintamallia on ruvettu pilotoimaan Oulun Tuiran terveysasemalla, ja siitä on Nevalan mukaan jo saatu hyviä kokemuksia.
Suuret säästöpaineet
Säästöpaineet ovat melkoisia: lokakuussa hyväksytyn järjestämissuunnitelman toimenpiteiden tavoitteena on tasapainottaa kustannustasoa noin 40 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden talousarviossa taas on määritelty toimenpiteitä, joilla on tarkoitus tasapainottaa taloutta toisella 40 miljoonalla.
Samaan aikaan pula henkilökunnasta on huutava.
– Vaikka olisi rahaakin, henkilökuntavaje on taloutta suurempi muutosten ajuri, Nevala sanoo.
Samaa mieltä on lääkärien pääluottamusmies Jaana Pikkupeura.
– Henkilöstöpula on iso ongelma: leikkaussaleja, tehohoitopaikkoja ja osastopaikkoja on koko ajan suljettuna. Hoitojonot kasvavat, eikä ole näkyvissä ratkaisua, jolla jonoja pystyttäisiin purkamaan, Pikkupeura sanoo.
Hoitajapula on lääkäripulaa suurempi ongelma.
Kuka vastaa mistäkin?
Pikkupeuran näkemyksen mukaan sairaalapuolella toiminnot ovat jatkuneet melko entisellään. Haasteet ovat perusterveydenhuollossa. Lääkärien esihenkilöitä, apulaisylilääkäreitä, ei ole vielä saatu nimitettyä kaikkiin paikkoihin.
– Se, kuka päättää mistäkin, on aika epäselvää. En tiedä, kuinka paljon asia vaikuttaa potilastyöhön, mutta työntekijöissä se aiheuttaa hämmennystä, Pikkupeura sanoo.
Kysymyksiin, jotka yksikön vastaava lääkäri on aiemmin pystynyt suoraan ratkaisemaan, joudutaan nyt etsimään vastaajaa kauempaa suuresta organisaatiosta.
Palkanmaksussa on ollut ongelmia ja korjaukset ovat kestäneet pitkään. Pikkupeura listaa kuitenkin onnistumiseksi sen, että suurimmalle osalle palkat on maksettu oikein.
Luottamusmiesten näkökulmasta aika on ollut työlästä: sopimuksia on neuvoteltu uudestaan ja yt-neuvotteluja on myös edessä, kun järjestämissuunnitelmaa ryhdytään toteuttamaan.
