Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt

Lapsen uni-valverytmin kehittyminen on monimutkainen prosessi, jossa on suurta yksilöllistä normaalivaihtelua. Siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta vielä tarkasti.

Marjukka Pajulo, Nina Pyykkönen, Linnea Karlsson

Lasten neurologiset unihäiriöt haittaavat päivän toimintoja

Lasten neurologiset unihäiriöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: parasomniat, unenaikaiset ­liikehäiriöt ja hypersomniat.

Outi Saarenpää-Heikkilä

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat

Keskeisiä unen muutoksia nuoruusiällä ovat unen kokonaismäärän väheneminen, unen ­keveneminen, päiväaikaisen väsymyksen lisääntyminen ja vuorokausirytmin siirtyminen ­myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna.

Anna Sofia Urrila, Anu-Katriina Pesonen

Kouluikäisten uni epidemiologisten tutkimusten näkökulmasta

Kouluikäisten lasten uniongelmat ovat yleisiä. Niillä voi olla merkitystä lapsen kehitykseen, vaikka unihäiriön diagnostiset kriteerit eivät täyttyisikään.

Anu-Katriina Pesonen, Eero Kajantie, Katri Räikkönen

Pitkäaikaissairaan nuoren siirtymisessä aikuisten terveydenhuoltoon on haasteita

Pitkäaikaissairaat nuoret ovat erityinen potilasryhmä aikuisten terveydenhuollossa. Heidän tarpeensa eivät aina tule optimaalisesti huomioiduksi palvelujen tarjonnassa.

Krista-Liisa Vidqvist, Anne Korhonen, Marja Leena Kukkurainen, Hanna Vuorimaa, Riitta Luosujärvi

Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Kiertäjäkalvosimen repeämä on yli 45-vuotiaiden yleinen tuki- ja liikuntaelinongelma.

Ville Äärimaa, Juha Kukkonen, Juho Rantakokko, Keijo Mäkelä, Kari Isotalo, Petri Virolainen

Miten tunnistan ihomelanooman?

Pigmentoitunutta ihomuutosta arvioitaessa tärkeintä on varmistaa, onko kyseessä melanooma vai ei. Melanooman esiintyvyys on Suomessa kasvussa.

Alexander Salava, Sari Pitkänen

Spondylartriittien erotusdiagnostiikka

Spondylartriittien oireisto voi alussa olla epäselvä, epätäydellinen tai vaihteleva, eikä spesifistä diagnoosia siksi voida tehdä.

Dan Nordström, Liisa Virkki, Kalle Aaltonen

Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi - muuttuvatko neuvontarajat?

Alkoholin suurkulutuksen rajat ovat olleet käytössä 20 vuotta.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Kalervo Kiianmaa

Psykoterapiaprosessit nyt ja tulevaisuudessa

Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen, teoreettiseen tietämykseen perustuva ja tehokas mielenterveyden häiriöiden ja psyykkisten ongelmien hoito- ja kuntoutusmuoto. Se täyttää näyttöön perustuvan hoidon kriteerit lähes kaikissa tärkeimmissä psykiatrisissa häiriöissä.

Tiina Paunio, Olavi Lindfors, Hely Kalska, Hasse Karlsson, Katja Kurri, Pirjo Lehtovuori, Paula Melart, Tarja Melartin, Petri Näätänen, Sami Pirkola, Jarl Wahlström

Melulla on monia vaikutuksia terveyteen

Melun terveysvaikutusten on usein mielletty koskevan vain sisäkorvan vaurioita.

Marja Heinonen-Guzejev, Tapani Jauhiainen, Eeva Sala, Ulla Ström, Heikki S. Vuorinen

Sappikivet kannattaa hoitaa ajoissa

Väestön ikääntymisen ja painon nousun seurauksena sappikivitauti ja sen komplikaatiot yleistyvät, mikä kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa.

Arto Saarela, Juha Grönroos

Neurostimulaatiohoidot - tulevaisuuden psykiatriaa

Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa pyritään muokkaamaan sähkömagneettisella ärsykkeellä. Aivojen sähköhoito (ECT) on ollut käytössä yli 70 vuoden ajan, uudempia hoitomuotoja ovat transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS), vagushermostimulaatio (VNS), syväaivostimulaatio (DBS) sekä magneettikonvulsiohoito (MST).

Sami Leppämäki

Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä?
Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet liittyvät usein ruokailuun, ja potilaat yhdistävät oireiden ­pahenemisen tiettyihin ruoka-aineisiin.

Reijo Laatikainen, Markku Hillilä

Kansantauti uniapnea - pitäisikö sitä seuloa?

Terveys 2000 -kyselytytkimuksen perusteella täysi-ikäisistä suomalaisista noin 8 % sairastaa ­todennäköisesti obstruktiivista uniapneaa.

Sari-Leena Himanen, Esa Rauhala, Tarja Saaresranta

Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa

Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin emättimen kautta asetettavan verkon ­vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset lantionpohjan primaarisen tai uusiutuneen laskeuman hoidossa verrattuna toimenpiteeseen ilman verkkoa.

Pentti Kiilholma, Matti Kairaluoma, Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi

Keuhkosyövän seulonta kuvantamalla

Tuoreessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa keuhkosyövän tietokonetomografiaseulonta vähensi sekä keuhkosyöpäspesifistä että kokonaiskuolleisuutta verrattuna tavalliseen keuhko­kuvaukseen. Seulonnasta aiheutuu paljon jatkotutkimuksia.

Tapio Vehmas, Teemu Siiskonen, Panu Oksa, Harri Vainio, Nea Malila

Laskimotukoksen ehkäisy ja hoito raskauden aikana

Raskaus on yksi naisen suurimpia laskimotukosvaaraa lisääviä tiloja.

Risto Kaaja

Raskaus ei ole alkanut - milloin parille lähete lapsettomuustutkimuksiin?

Naisen ja miehen lapsettomuustutkimukset on aiheellista aloittaa, kun pari on yrittänyt raskautta säännöllisin yhdynnöin vuoden ajan tuloksetta.

Leila Unkila-Kallio, Varpu Ranta

Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus

Miehestä johtuvat tekijät ovat yksinään tai yhdessä naisesta johtuvien tekijöiden kanssa syynä noin puoleen tahattomista lapsettomuustapauksista.

Seija Kaukoranta, Anne-Maria Suikkari