INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveyden­huollossa

Pysyvä tai pitkäaikainen oraalinen antikoagulaatiohoito on Suomessa perinteisesti toteutettu ­varfariinilla. Varfariinihoidon onnistumista voidaan arvioida INR-tasoja seuraamalla. Uusien oraalisten anti­koagulanttien tullessa markkinoille on syytä tarkastella, miten antikoagulaatiohoito on toteutunut varfariinia käytettäessä.

Tuukka Helin, Tuula Metso, Riitta Lassila, Tiina Mäki, Lotta Joutsi-Korhonen

Fotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa

Fotodynaaminen hoito on vakiinnuttanut asemansa premalignien keratinosyyttimuutosten ja pinnallisen basaliooman hoidossa. Hyvä toiminnallinen ja kosmeettinen lopputulos on hoitomuodon erityisetu. Hoidon vaikuttavuuden pitkäaikaistuloksia on kuitenkin raportoitu verrattain niukasti kansainvälisessä kirjallisuudessa, kotimaisessa kirjallisuudessa toistaiseksi ei lainkaan.

Jouko Kotimäki

Pyörätuolia käyttävä nuori tarvitsee kohdennettuja terveyspalveluja

Vammaisuutteen liittyy suurentunut syrjäytymisriski opiskelu- ja työelämästä. Maassamme on liikuntavammaisten lasten moniammatillinen seuranta keskitetty pääosin yliopisto- ja keskus- sairaaloiden lastenneurologian yksiköihin. Seuranta erikoissairaanhoidossa päättyy yleensä kun asiakas täyttää 16 vuotta, jolloin seuranta siirtyy perusterveydenhuoltoon.

Maria Arvio, Mari Ajasto, Tuula Kiviranta, Ilona Autti-Rämö

Pandemiarokotteen yhteys lasten narkolepsian esiintyvyyden äkilliseen lisääntymiseen Suomessa

Narkolepsia on krooninen unihäiriösairaus, johon sairastumisen riskiä lisää voimakkaasti perinnöllinen alttius. Narkolepsia aiheuttaa poikkeavaa päiväväsymystä ja katapleksiaa eli tunnereaktioihin liittyviä äkillisiä lihasvoiman menetyskohtauksia. Suomessa havaittiin äkillinen lasten ja nuorten narkolepsian lisääntyminen pian pandeemisen influenssaepidemian jälkeen. Influenssaa vastaan oli annettu AS03-tehosteainetta sisältävää Pandemrix-rokotetta. Muissa ikäryhmissä narkolepsian lisääntymistä ei havaittu. Pandemiarokotteen ja narkolepsian välistä yhteyttä 4-19-vuotiaiden ikäryhmässä arvioitiin takautuvassa kohorttitutkimuksessa.

Hanna Nohynek, Jukka Jokinen, Markku Partinen, Outi Vaarala, Turkka Kirjavainen, Jonas Sundman, Sari-Leena Himanen, Christer Hublin, Ilkka Julkunen, Päivi Olsén, Outi Saarenpää-Heikkilä, Terhi Kilpi

Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrix-rokotekampanjan jälkeen

Narkolepsia on etenkin alle 10-vuotiailla lapsilla harvinainen neurologinen unihäiriö. Vuoden 2010 alussa poikkeuksellisen moni suomalainen lapsi alkoi kärsiä äkillisestä, poikkeavasta päiväaikaisesta väsymyksestä (PPV) ja katapleksiasta (tunnereaktioista johtuva äkillinen lihasvoiman menetys). Siksi aloitimme systemaattisen selvityksen narkolepsian ilmaantuvuudesta Suomessa vuosien 2002-2010 välillä.

Markku Partinen, Outi Saarenpää-Heikkilä, Ismo Ilveskoski, Christer Hublin, Miika Linna, Päivi Olsén, Pekka Nokelainen, Reija Alén, Tiina Wallden, Merimaaria Espo, Harri Rusanen, Jan Olme, Heli Sätilä, Harri Arikka, Pekka Kaipainen, Ilkka Julkunen, Turkka Kirjavainen

Kesän 2010 enterovirusepidemia Suomessa

Enterovirusepidemioita esiintyy tavallisimmin loppukesällä. Vuonna 2010 yksittäisiä enteroviruksen aiheuttamia meningiittitapauksia ilmaantui jo kesäkuussa, ja ne lisääntyivät merkittävästi heinäkuussa. Yksi sairastuneista osallistui Suomen Partiolaisten suurleiriä edeltäneelle rakennusleirille.

Katri Jalava, Merja Roivainen, Tytti Vuorinen, Soile Blomqvist, Anna Sepponen-Lavikko, Arja Tomminen, Outi Lyytikäinen

Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy usein fyysisiä terveysongelmia ja suurentunut ennenaikaisen kuoleman riski. Tässä tutkimuksessa verrattiin psykoosisairauksista kärsivien fyysistä sairastamista ja toimintakyvyn vajauksia samanikäiseen yleisväestöön.

Satu Viertiö, Jonna Perälä, Samuli I. Saarni, Krista Partti, Suoma Saarni, Jaana Suokas, Annamari Tuulio-Henriksson, Jouko Lönnqvist, Jaana Suvisaari

Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Lasten ylipaino on yleistynyt erityisesti teollistuneissa maissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lasten ylipainoisuuden yleisyyttä Suomessa, sen alueellisia eroja ja sitä, vaikuttavatko erilaiset painon tarkastelumenetelmät lapsen määrittymiseen ylipainoiseksi tai lihavaksi. Tutkimuksen aineisto on osa THL:n Lasten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) yhteydessä toteutettua tutkimusta.

Päivi Mäki, Risto Sippola, Risto Kaikkonen, Kirsi Pietiläinen, Tiina Laatikainen

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa

Psykoosien esiintyvyydestä on tehty vähän väestötutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luotettavasti eri psykoosien esiintyvyys suomalaisväestössä sekä tutkia esiintyvyyden ikä-, sukupuoli- ja alueellisia eroja sekä eri psykooseihin liittyviä sosioekonomisia eroja.

Jaana Suvisaari, Jonna Perälä, Satu Viertiö, Samuli I. Saarni, Annamari Tuulio-Henriksson, Krista Partti, Suoma E. Saarni, Jaana Suokas, Jouko Lönnqvist

Toteutuuko Käypä hoito -suositus varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä?

Raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksessa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet raskauden keskeyttämisestä eri tilanteissa. Käytännössä yksikkökohtaiset hoitokäytännöt poikkeavat kuitenkin suuresti toisistaan. Selvitimme, miten raskaudenkeskeytyspotilaita hoitava henkilökunta ohjeistetaan ja kuinka hyvin Käypä hoito -suositus toteutuu maamme raskaudenkeskeytyksiä tekevissä terveydenhuollon yksiköissä.

Laura Trujillo, Oskari Heikinheimo, Sari Tuomi, Ritva Hurskainen

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988-2007

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on pitkään kuulunut suomalaisen terveyspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Siitä huolimatta ovat sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvaneet 2000-luvulle saakka. Kuolleisuuden kehitystä eri tuloluokissa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tuloluokkien ja sosiaaliryhmien elinajanodotteen muutoksia vuodesta 1988 vuoteen 2007 ja analysoidaan muutosta kuolemansyittäin ja ikäluokittain.

Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen, Mikko Laaksonen, Tapani Valkonen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden lääkehoito on tehostunut diabeetikoilla

Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että diabeetikoiden sepelvaltimotautikuolleisuus on korkea muuhun väestöön verrattuna. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, miten valtimotaudin vaaratekijöiden lääkehoito toteutui diabetesta sairastavilla sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa vuosina 1997-2007. Lipidi- ja verenpainelääkkeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan ikäryhmittäin erikseen niillä, joiden diabetes on joko insuliinista riippuvaista tai insuliinista riippumatonta sekä sepelvaltimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla.

Erja Forssas, Reijo Sund, Kristiina Manderbacka, Tuulikki Vehko, Martti Arffman, Pirjo Ilanne-Parikka, Ilmo Keskimäki

Eteisvärinän hoito Suomessa - FinFib-tutkimus

Eteisvärinä lienee yleisin yksittäinen diagnoosi sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten eteisvärinän vuoksi päivystykseen tulevia potilaita hoidetaan Suomessa ja mitkä tekijät vaikuttavat hoitokäytäntöjen valintaan. Vastaavaa laajaa kansallista eteisvärinäpotilaiden hoitoa kartoittavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Mika Lehto, Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen, Minna Peiponen, Hanna Kyhälä-Valtonen, Juha Hartikainen, Juha Lund, Jarmo Ahonen, Markku Mäkijärvi, Finfib-Tutkimusryhmän Puolesta

Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia

Vangit ovat erillisryhmä, joka poikkeaa monin tavoin tavallisesta suomalaisväestöstä. Terveydentilaltaan erityisen ongelmallisiksi ovat osoittautuneet sakon muuntorangaistusta suorittavat vangit. Sakkovangit kuormittavat vankilaterveydenhuoltoa päihteiden ongelmakäytön, runsaiden terveysongelmien ja muun huono-osaisuuden takia muita vankiryhmiä enemmän. Tämä tutkimus on osa laajaa suomalaista Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve -terveystutkimusta. Sakkovankeja ei ole aiemmin tutkittu erillisenä ryhmänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, löytyykö sakkovankien syrjäytymiselle selittäviä tekijöitä ja eroavatko he sosiodemografiselta taustaltaan, terveydentilaltaan ja työkyvyltään muista miesvangeista.

Terhi Wuolijoki, Heikki Vartiainen, Jorma Aarnio, Virpi von Gruenewaldt, Tomi Lintonen, Aino Mattila, Päivi Viitanen, Matti Joukamaa

Staphylococcus aureus -bakteerin puhdistushoidosta on hyötyä

Puhdistushoitoa on suositeltu Suomessa infektion ehkäisemiseksi ennen metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen (MRSA) kantajan vierasesinekirurgiaa. Lisäksi sitä on suositeltu epidemian estämiseksi MRSA:n kantajiksi todetuille terveydenhuollon työntekijöille ja pitkäaikaishoitoon sijoitettaville MRSA:n kantajille.

Mari Kanerva, Eeva Ruotsalainen, Petteri Sihvonen, Katariina Thomson, Asko Järvinen

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa

Tutkimuksessa analysoitiin TAYS:n teho-osaston elvytysryhmän kohtaamat elvytystilanteet. Tavoitteena oli selvittää niiden sairaalassa tapahtuneiden äkillisten sydänpysähdysten määrä, jotka johtivat elvytystilanteeseen sekä potilaiden selviytyminen tämän jälkeen.

Sanna Hoppu, Jari Kalliomäki, Vesa Pehkonen, Henri Haapala, Eveliina Nurmi, Jyrki Tenhunen

Keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden, sairaalahoidon ja kuolleisuuden lisääntyminen on saatu pysäytetyksi

Kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin valtakunnallisen ehkäisy- ja hoito-ohjelman 1998-2007 päätavoitteet olivat keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden pienentäminen, diagnostiikan ja hoidon parantaminen, keskivaikeiden ja vaikeiden tautitapausten sekä sairaalahoidon ja kustannusten vähentäminen. Ohjelman käyttöönotto käsitti yli 900 koulutustilaisuutta noin 25 000 terveydenhuollon ammattilaiselle. Keinoina käytettiin moniammatillista lähestymistapaa ja internetpohjaisia ohjeistoja.

Anne Pietinalho, Tuula Vasankari, Eva Kontula, Olli Säynäjäkangas, Anssi Sovijärvi, Vuokko Kinnula

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Itsensä vahingoittamisen epidemiologiasta ja potilaan psykiatrisen konsultaation toteutumisesta on suhteellisen vähän tietoa. Maanlaajuisesti niiden alueellinen seuranta on puutteellista. Kouvolassa itsensä vahingoittamiset tilastoidaan tapaturmiksi, joihin liittyviä tekijöitä ja epidemiologiaa seurataan systemaattisesti. Seurantatietoa käytetään tapaturmien suunnitelmalliseen ehkäisyyn.

Ilona Nurmi-Lüthje, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lasse Lundell, Peter Lüthje, Kirsi-Marja Karjalainen

Verensokerin omaseuranta raskausdiabeteksessa vähentää sikiön makrosomian riskiä

Raskausdiabetes on glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka diagnosoidaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tila altistaa perinataalikomplikaatioille. Häiriö esiintyy noin 10-12 %:lla raskaana olevista. Raskausdiabetekselle altistavat mm. äidin liikapaino, sukurasitus, aiempi raskausdiabetes, yli 40 vuoden ikä ja aiemmassa raskaudessa yli 4 500 g painava vastasyntynyt. Verensokerin omaseuranta oli raskausdiabeteksen hoidossa aiemmin ollut käytössä vain insuliinihoitoisilla. Tutkimuksessamme halusimme selvittää voidaanko raskausdiabeteksen hoitoa tehostaa käyttämällä verensokerin omaseurantaa myös ruokavaliohoitoisilla.

Sirkku Tulokas, Tiina Luukkaala, Jukka Uotila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030