CP-lasten ja -nuorten systemaattinen lonkkaseuranta puuttuu Suomesta

Lähtökohdat Tutkimuksessa verrattiin Suomen CP-vammaisten lasten ja nuorten lonkkien seuranta­käytäntöjä Ruotsissa kehitettyyn CPUP-ohjelmaan. Ohjelman tarkoitus on ehkäistä lonkkien sijoiltaanmenoa varhaisella ­konservatiivisella tai operatiivisella hoidolla.

Tuija Löppönen, Helena Mäenpää, Jari Peltonen, Matti Ahonen, Tuula Kiviranta

Muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöiden seulonta sairaalassa on aiheellista

Lähtökohdat Iäkkäillä sairaalapotilailla on akuutin ongelman lisäksi usein muitakin sairauksia ja geriatrisia oireyhtymiä. Yleisiä mutta usein alidiagnosoituja ovat dementia ja delirium. Molemmat heikentävät potilaan ennustetta ja toipumista.

Tilda Kangas, Roosa Hämäläinen, Jaakko Valvanne, Esa Jämsen

Synnynnäisen hypotyreoosin seulonta vastasyntyneiltä kuiva- ja napaverinäytteistä

LÄHTÖKOHDAT Synnynnäisiä aineenvaihduntasairauksia seulotaan kuivaverinäytteistä koko Suomessa. Synnynnäistä hypotyreoosia seulotaan napaverinäytteistä, toisin kuin muissa länsimaissa.

Anna Linko-Parvinen, Annika Kouki, Johanna Uitto, Riikka Kurkijärvi, Britt-Marie Loo, Tiina Heinonen, Kirsti Näntö-Salonen, Harri Niinikoski, Ilkka Mononen

Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 2002–2016

Lähtökohdat Tarkastelimme Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolotrendejä ikäryhmittäin.

Hilla Sumanen, Kustaa Piha, Tiina Pohjonen, Eero Lahelma, Olli Pietiläinen, Ossi Rahkonen

Astma ja allergia lievenevät Suomessa – apteekkien allergiabarometri 2010–2016

Lähtökohdat Apteekeissa on seurattu barometrikyselyillä astma- tai allergialääkkeitä ostavien potilaiden oireita sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon käyttöä.

Juha Jantunen, Tari Haahtela, Johanna Salimäki, Anna Pelkonen, Mika Mäkelä, Paula Kauppi

Keuhkoahtaumatautipotilaiden ryhmäliikunta kannattaa

Lähtökohdat Tavoitteena oli osoittaa, että vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavia voidaan kuntouttaa turvallisesti avohoidossa.

Joni Niskanen, Sirpa Leivo-Korpela, Leena Seppi, Tiina Luukkaala, Kirsi Laasonen, Lauri Lehtimäki

Kohti luotettavampia tuottavuuslukuja

LÄHTÖKOHDAT THL:n vuotuisen sairaaloiden tuottavuusvertailun perusteita ja virhelähteitä selvitettiin TYKS:n lastenklinikassa. Aiemmat tiedonmuodostuksen ja -siirron ongelmat oli korjattu.

Susanna Siitonen, Tuija S. Ikonen, Jussi Mertsola

Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut

Lähtökohdat Opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidosta ei ole kattavaa rekisteritietoa. Tämän poikkileikkaus­selvityksen tavoitteena oli saada vuoden 2015 tilanteesta vertailukelpoinen ­kokonaiskuva vuonna 2011 tehtyyn selvitykseen nähden.

Airi Partanen, Hannu Alho, Martta Forsell, Elina Kotovirta, Kristiina Kuussaari, Niklas Mäkelä, Sanna Rönkä, Jani Selin, Helena Vorma

Iäkkäät käyttävät vältettäviä lääkkeitä yleisesti

LÄHTÖKOHDAT

Anna-Kaisa Vartiainen, Virva Hyttinen, Johanna Jyrkkä, Leena Saastamoinen, Hannu Valtonen

Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13

Lähtökohdat Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ehkäistävissä olevien ennenaikaisten kuolemien takia menetettyjä elinvuosia Suomessa ja seitsemässä muussa pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaassa.

Pekka Jousilahti, Mikko Vienonen, Karolina Mackiewicz, Veli Koistinen, Ilkka Vohlonen

Murtumapotilaiden osteoporoosin tunnistaminen ja hoito Kouvolassa vuonna 2015

Lähtökohdat Tässä rekisteritutkimuksessa selvitettiin osteoporoottisten murtumien sekundaariprevention toimivuus Kouvolassa vuoden aikana.

Peter LÜThje, Ilona Nurmi-LÜThje, Saara Pigg, Nina Tavast, Ansela Villikka, Pirjo Rasilainen, Jaana Siiskonen, Matti Kataja

Nuorten uratoiveet korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla

Lähtökohdat Erikoisalan ja sille hakeutuvien kannalta on hyödyllistä selvittää, mitkä tekijät ohjaavat ­lääkäreitä erikoisalan valinnassa ja uralla eteenpäin.

Annika Wickman, Erna Kentala, Elianne Riska, Piitu Parmanne, Leena-Maija Aaltonen

Kaikkein iäkkäimmät käyttävät statiineja yhä yleisemmin

Lähtökohdat Selvitimme statiinien käytön yleisyyttä 65 vuotta täyttäneillä ja käytön muutosta Suomessa v. 2008–15.

Veera Lonka, Heidi Taipale, Leena K. Saastamoinen, Raimo Kettunen, Sirpa Hartikainen

Lihavuus ja terveydenhuollon kustannukset synnytyksen jälkeen

Lähtökohdat Tutkimuksessa arvioitiin painoindeksin ja siinä seitsemässä vuodessa tapahtuneen muutoksen yhteyttä terveydenhuollon suoriin kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin.

Päivi Kolu, Jani Raitanen, Riitta Luoto

Suomalaisella lääkärillä on auttajan identiteetti

Lähtökohdat Selvitimme lääkärien ammatti-identiteettiä ja siinä ilmeneviä eroja sukupuolen, iän ja ­työskentelysektorin mukaan.

Pyry Mattila, Harri Hyppölä, Markku Sumanen, Hannu Halila, Teppo Heikkilä, Jukka Vänskä, Sami Heistaro, Elise Kosunen, Santero Kujala, Kari Mattila

Selkäydinvammojen ilmaantuvuus on ennakoitua suurempi

Lähtökohdat Selkäydinvammojen hoito keskitettiin vuonna 2011 kolmeen yliopistosairaalaan. Tietoa ilmaantuvuudesta oli tuolloin niukasti.

Eerika Koskinen, Eija Väärälä, Markku Alén, Mauri Kallinen, Aki Vainionpää

Hoidon keskittäminen nopeuttaa selkäydinvammapotilaan kotiutumista

Lähtökohdat Selkäydinvamman hoito keskitettiin v. 2011 kolmeen yliopistosairaalaan. Selvitimme ­keskittämisen vaikutusta hoitoaikoihin ja yleisen komplikaation, painehaavauman, ilmaantuvuuteen.

Työkykyä koskeva tieto työterveyshuollon tietojärjestelmissä

Lähtökohdat Sähköisten potilastietojärjestelmien hyödyntämisessä on ongelmia. Tietoja on vaikea löytää, eivätkä ne aina vastaa tarvetta. Työterveyshuolto tarvitsee tietoja muun muassa työkyvyn ylläpitämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä.

Sari Nissinen, Tuula Oksanen, Kinnunen Ulla-Mari, Timo Leino, Simo Kaleva, Kaija Saranto

Palliatiivisen vaiheen syöpäpotilaiden eksistentiaalinen kärsimys

Lähtökohdat Tutkimus kuvaa palliatiivisen vaiheen syöpäpotilaiden kokemuksia eksistentiaalisesta kärsimyksestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja ilmenemismuodoista. Tavoitteena on tarjota sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tietoa saattohoidon kehittämiseksi vastaamaan entistä paremmin kuolevien potilaiden erityistarpeisiin.

Annu Haho

Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina

Lähtökohdat Tutkimusten mukaan väestön terveys on alemmissa koulutusryhmissä huonompi kuin ­ylemmissä. Pitkän aikavälin tutkimustieto terveyserojen muutoksista on kuitenkin puuttunut. Selvitimme 25–64-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten koetun terveyden koulutusryhmittäisten erojen muutoksia 36 vuoden aikana.

Eero Lahelma, Oona Pentala, Anni Helldán, Satu Helakorpi, Ossi Rahkonen