Aikuisten virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa ja hoidossa on tapahtumassa muutoksia uusien suositusten myötä. Avohoidon diagnostiikassa tärkein muutos on komplisoitumattoman kystiitin laboratoriodiagnostiikan vähentäminen. Laboratoriodiagnostiikan vähentyessä bakteerien lääkeherkkyydessä tapahtuvia muutoksia pyritään seuraamaan alueellisesti. Hoitokäytännössä tapahtuvia muutoksia seurataan aktiivisesti asiantuntijatyönä.

Risto Ikäheimo

Syömishäiriöiden tutkimus ja hoito nuoruusiässä

Syömishäiriöt ovat erityisesti nuorten tyttöjen sairauksia. Viime aikoina ei uusien anoreksiatapausten määrä ole enää lisääntynyt, mutta bulimiaan sairastuvien joukko kasvaa yhä. Syömishäiriöt voivat pitkittyessään vaikuttaa pysyvästi nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen, ja pitkällä aikavälillä voi esiintyä monimuotoisia psykososiaalisia vaikeuksia. Hoidon varhainen aloitus parantaa ennustetta. Artikkelissa kuvataan Tampereella saatuja kokemuksia yhteistyöstä potilaan, hänen perheensä ja moniammatillisen hoitotiimin kesken.

Jaana Ruuska, Hanna-Liisa Lenko

Keuhkosyövän varhaisdiagnostiikka uusilla seulontamenetelmillä Olisiko asbestille altistuneille tarjottava seulontaa?

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa, uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain noin 2 000. Keuhkosyövän seulonnan hyödyllisyydestä käydään vilkasta keskustelua. Vaara sairastua ja kuolla keuhkosyöpään on suurin sellaisissa teollisuusammateissa, joissa altistutaan asbestille. Olisiko nykytietämyksen valossa aiheellista järjestää asbestille altistuneille työntekijöille keuhkosyöpäseulonta?

Pekka Roto, Tapio Vehmas, Sisko Anttila, Matti S. Huuskonen, Tuomo Komppa, Panu Oksa, Jukka Uitti, Jorma Rantanen

Siedätyshoidon uusi tuleminen ja hoitomuodot

Allergian siedätyshoidon suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut allergioiden voimakas lisääntyminen, parantuneet uutteet sekä uudet tutkimustulokset, joissa on voitu osoittaa, että riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan. Hoitoon liittyy aina hankalien haittavaikutusten mahdollisuus, jonka vuoksi hoitopaikassa täytyy olla riittävä ensiapuvalmius. Tulevaisuudessa paikallisesti annosteltavat siedätyshoitomuodot saattavat yleistyä myös Pohjoismaissa.

Timo Helin

Onko lasten kipu hoidossa?

Lasten kivun hoitoon on olemassa tarvittava tieto ja sopivat lääkkeet. Kuitenkin käytännössä lääkitys on usein riittämätöntä ja säännönmukainen kivun arviointi sekä lääkityksen vaikutuksen seuranta ja kirjaaminen unohtuvat. Lapsen kokemukseen kivusta ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, tiedollinen kehitys ja aikaisemmat kokemukset. Aikaisempi käsityksiä vastoin lapset eivät ole vastasyntyneisyyskauden jälkeen aikuisia herkempiä kipulääkkeiden vaikutuksille.

Katri Hamunen, Jukka Pouttu

Kuolema kotona

Kotona sattuneiden kuolemantapausten määrä on Suomessa pysynyt melko lailla samana 1990-luvun tilastoissa. Tapauksista yli puolet on päätynyt oikeuslääketieteelliseen selvittelyyn. Pohjois-Savossa tehdyissä oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa tavallisia kotona sattuneita kuolemantapauksia ovat olleet alkoholistien epäselvät kuolemat. Moni vaikeasti sairas esittää ainakin jossain vaiheessa toivomuksen, että saisi kuolla kotona, mutta todellisuudessa näin käy varsin harvoin.

Kari Karkola

Syövän lääkehoitoon liittyvä munuaisvaurion riski

Tehokkaan hoidon ansiosta yhä useampi potilas toipuu kokonaan syövästä. Siksi myös hoidon haittavaikutusten, kuten lääkkeiden aiheuttamien munuaisvaurioiden, ehkäisy on entistä tärkeämpää. Toistaiseksi tärkeintä munuaisten suojaamisessa on riittävä nesteiden ja elektrolyyttien anto solunsalpaajahoidon yhteydessä, mutta myös erityisiä kemoprotektantteja on kehitelty. Solunsalpaajista sisplatiini ja ifosfamidi ovat munuaisten suhteen ongelmallisimmat. Jatkohoidosta vastaavan perusterveydenhuollon lääkärinkin olisi syytä olla selvillä syöpäpotilaan munuaisvaurioiden mahdollisuudesta.

Mirja-Liisa Aitio, Erkki Elonen

Jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteaminen

Huolellisen haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lisäksi lääkäri tarvitsee jalan häiriintyneen valtimoverenkierron toteamista varten dopplerlaitetta nilkkaverenpaineen mittaamiseksi vastaanottotyössään, jotta jalan valtimoverenkierto saadaan tutkittua riittävän tarkasti. Nilkan ja olkavarren painesuhde on tärkeä objektiivinen mittari täydentämään epäluotettavaksi koettua sykepalpaatiota. Erityistilanteissa, kuten diabeetikon jalan valtimoverenkierron mediaskleroosin yhteydessä, tarvitaan lisäksi varvaspaineiden mittaamista. Mikäli potilaalla todetaan kriittiseen alaraajaiskemiaan viittaavat löydökset, on potilas syytä lähettää kiireellisesti verisuonikirurgin hoitoon.

Yrjö Leskinen, Jorma Lahtela, Juha-Pekka Salenius

Pienten lasten psykosomaattiset häiriöt

Pienen lapsen, vauvan tai leikki-ikäisen kohdalla on vaikea sanoa, mikä oirehdintatapa on psykosomaattinen, jos ajatellaan psykosomaattisen oireen oikeaoppista määritelmää. Psykosomaattinen oire koskee myöhempää kehitysvaihetta, jolloin psyyke jo sisältää monimutkaisempia toimintatapoja. Vauvalla ja pienellä lapsella on vaikea erottaa, mikä on ns. psyykkistä, mikä fyysistä.

Eeva-Riitta Kokkonen

Vaikeiden myrkytysten oireenmukainen ensi- ja tehohoito

Lääkeaineista, huumeista ja alkoholista johtuvien vaikeiden myrkytysten ensihoito annetaan useimmiten jo ennen potilaan toimittamista sairaalaan. Myrkytyksen uhrin tajunta on heikentynyt, hänellä saattaa olla hengitysvaikeuksia ja verenkierron häiriöitä. Ensihoitona varmistetaan ilmatiet, hengitys ja verenkierto sekä aloitetaan oireenmukainen alkuvaiheen vasta-ainehoito. Myrkyllisen aineen imeytymisen estossa suositaan nykyään lääkehiilen aikaista antoa mahahuuhtelun sijaan. Teho-osastolla myrkytyspotilaat voivat tarvita hengityskonehoitoa, munuaisten korvaushoitoa sekä verenkiertoa tukevaa ja rytmihäiriöiden lääkehoitoa.

Vesa Lund

Plantaarifaskiitti ja sen hoito

Plantaarifaskiitti on yleisin jalan kiputila, joten sen laadukkaaseen hoitoon on syytä perehtyä. Hoito on ensisijaisesti konservatiivinen, ja sitä on jatkettava pitkään, ennen kuin operatiivista hoitoa aletaan harkita. Suomessa plantaarifaskiitin hoidossa tulehduskipulääkkei-den, kortikosteroidien ja pohjallisten rinnalla ei käytetä riittävästi muualla tehokkaiksi todettuja venytysharjoituksia, yölastoja ja immobilisaatiota.

Oliver Michelsson, Pekka Paavolainen, Leena Kauppila, Seppo Santavirta, Yrjö Konttinen

Typpioksiduulianalgesia 200 vuotta Miten ilokaasu tuli Suomeen

Typpioksiduulin aikaansaama analgesia kuvattiin kirjallisuudessa ensi kerran 200 vuotta sitten. Ensi kokemukset aineen käytöstä saatiin hampaanpoistossa - ja maksullisissa ilokaasunäytöksissä. Kului reilusti toistasataa vuotta, ennen kuin typpioksiduulin käyttö anesteettina yleistyi. Suomessa ensimmäiset kokeilut typpioksiduulilla tehtiin jo 1880 tai vähän ennenkin.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Lapsi, perhe ja lapsen allerginen sairaus

Lasten allergiat ja astma vaativat aina koko perheen sopeutumista sairauteen. Allergia aiheuttaa rajoituksia ruokavalioon, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Sairas lapsi heikentää vanhempien itsetuntoa ja hänen saamansa huomio voi olla sisarusten kateuden aihe. Perhettä voi tukea ja motivoida luomalla luottamuksellisen hoitosuhteen ja antamalla positiivista palautetta onnistuneista ratkaisuista. Lapsen sairauden vaikutuksesta vanhempien ja koko perheen yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin on edelleen varsin niukasti tutkimustietoa.

Kaija Puura, Minna Kaila

Selkärankareuman kuntoutus

Kuntoutusprosessiin liittyvät fysioterapia- ja kuntoharjoittelukeinot yhdessä antireumaattisen ja tulehduskipulääkityksen kanssa muodostavat selkärankareuman hoidon perustan. Sekä taudin varhaisen diagnosoinnin tehostaminen että hoidon varhaisempi aloittaminen ja tehokkaampi hyväksikäyttö parantavat taudin ennustetta. Moniammatillinen laitoskuntoutus on monella tavoin tehokkaampaa kuin avohoidon fysioterapia, mutta myös kustannuksiltaan kalliimpi. Säännönmukainen laitoskuntoutus on selkärankareuman hoidon kulmakivi. Sitä tulisi antaa 1-5 vuoden välein tarvearvion perusteella vähintään 3-4 viikon mittaisena.

Jorma V. Viitanen, Kari Lehtinen

Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutus - näyttöön perustuvaa lääketiedettäkö?

Näyttöön perustuva lääketiede tarkoittaa parhaan ja ajantasaisen tiedon tarkkaa arviointia sekä soveltamista potilaiden hoitoon. Laajennettaessa käsitettä kuntoutukseen tulevat vastaan kuntoutus-käsitteen määrittelyn ja rajauksen ongelmat. Lisäksi tulisi määritellä kuntoutukselle asetettavat tavoitteet, jotta sen vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan kohdalla tarkkaa rajaa hoidon, kuntoutuksen ja sekundaariprevention välille ei edes voida asettaa, vaan nämä toimenpiteet limittyvät toisiinsa.

Helena Hämäläinen

Charcot'n jalka

Charcot'n jalka on ehkä vaikein diabeteksen neuropaattinen myöhäiskomplikaatio. Se on vaikea sekä diagnosoida että hoitaa, ja se aiheuttaa pitkäkestoisen invaliditeetin potilaalle. Akuutissa vaiheessa tunnistaminen on ongelmallista, ja muutoksen luonne havaitaan yleensä vasta deformiteetin synnyttyä. Onnistunut hoito edellyttää varhaista diagnoosia ja pitkää kevennyshoitoa. Charcot'n jalkaa tulisi epäillä aina diabetespotilailla, joilla on toisen jalan turvotus, kuumotus tai punoitus.

Jorma Lahtela, Heikki-Jussi Laine

Työterveyshuollon terveystarkastukset ja niiden tuloksellisuus

Työterveyshuollossa tehdään vuosittain 4,7 miljoonaa yksilökäyntiä, joista neljännes kirjataan terveystarkastuksiksi. Tutkimusten mukaan terveystarkastuksilla ei ole ryhmätasolla vaikutuksia pitkän aikavälin terveysmittareihin. Sen sijaan niillä on tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta yksilön elämäntapariskien vähentämisessä. Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen asema työelämän ja terveydenhoidon välimaastossa. Tämä yhdessä uuden tutkimustiedon kanssa antaa mahdollisuuden kehittää terveystarkastuksia vastaamaan entistä paremmin työelämän yksilölle tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen

Veriyskä päivystysongelmana

Veriyskä on tavallinen ja useimmiten itsestään rauhoittuva oire. Sen syy tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään. Kliinisen tutkimuksen, kurkunpään peilitutkimuksen, keuhkokuvan ja seurannan lisäksi tarvitaan erikoislääkärin kannanotto, ellei veriyskän todennäköinen syy ole aiempien tutkimuksien perusteella tiedossa tai ellei veriyskä liity akuuttiin alahengitystieinfektioon alle 10 askivuotta tupakoineella. Veriyskä voi olla ainoa parannettavissa olevasta sairaudesta ajoissa kertova oire.

Seppo Saarelainen

Syömättömät ja ylensyövät lapset Lastenpsykiatrinen näkökulma syömishäiriöihin

Erilaisia syömisvaikeuksia esiintyy lapsuusiän kehityksen aikana yleisesti, vaikka varsinaiset syömishäiriöt, anoreksia ja bulimia nervosa, ovat lapsuusiässä harvinaisia. Pikkulapsen psykiatriset syömiskäyttäytymisen häiriöt kytkeytyvät tiiviisti vanhempi-lapsivuorovaikutukseen ja lapsen kokonaiskehitykseen. Varhain puhkeavassa anoreksia nervosassa on erityispiirteitä murrosiän jälkeen puhkeavaan häiriöön verrattuna. Syömisvaikeuksia tai poikkeavaa syömiskäyttäytymistä voi liittyä myös muihin lastenpsykiatrisiin häiriöihin.

Ilona Luoma, Mirjami Mäntymaa, Tuula Tamminen