Ihomelanooman liitännäislääkehoidot

Melanooman liitännäislääketutkimussa on selvitelty sytostaattien, interferoni-alfan (IFN-alfa), interleukiini-2:n (IL-2) ja melanoomarokotteiden tehoa. IFN-alfaa on eniten tutkittu. Vakiintunutta liitännäislääkehoitokäytäntöä ei ole.

Micaela Hernberg

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uudistuva lääkehoito

Litiumin klassikkoasemaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ei ole perusteita horjuttaa, vaikka uusia lääkkeitä onkin saatu käyttöön.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen

Vastasyntyneen hyperbilirubinemian hoitokaaviot

Yli puolet vastasyntyneistä lapsista kellastuu, ja osalle heistä kehittyy hoitoa vaativa hyperbilirubinemia.

Marika Grönroos, Pertti Koskinen, Liisa Lehtonen

Diabetes altistaa hammas- ja suusairauksille

Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 64 % 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista sairastaa parodontiittia. Diabeetikon riski sairastua parodontiittiin on suurentunut. Erityisesti huonossa hoitotasapainossa oleva diabeetikko on altis hampaiden kiinnityskudossairauksille.

Tellervo Tervonen, Taina Raunio

Syylien kustannustehokas hoito: apteekin sijasta rautakauppaan?

Syylät ovat yksi yleisimmistä ihovaivoista, joiden takia hakeudutaan yleis- ja ihotautilääkärienkin vastaanotoille.

Sirkku Peltonen

Follikulaarisen lymfooman hoito

Follikulaarinen lymfooma on hidaskasvuinen imukudossyöpä. Uusia tautitapauksia todetaan vuosittain Suomessa noin 250.

Sirkku Jyrkkiö, Esa Jantunen, Leena Keskinen, Outi Kuittinen, Sirpa Leppä, Kaija Vasala, Martine Vornanen, Tuula Lehtinen

Tärinäharjoittelu - haitallista, humpuukia vai hyödyllistä?

Työperäinen, pitkäkestoinen tärinäaltistus on tunnetusti haitallista elimistölle, mutta viime vuosina säännöllistä, lyhytkestoista ja matala-amplitudista tärinä- eli vibraatioharjoittelua on alettu tutkia tehokkaana keinona parantaa fyysistä suorituskykyä ja lisätä luuntiheyttä.

Juha Kiiski, Saila Koivusalo, Harri Sievänen

Hormonikierukka vatsaontelossa

Kohdunsisäisen ehkäisimen perforoituminen vatsaonteloon on harvinainen mutta potentiaalisesti vaarallinen komplikaatio.

Pentti K. Heinonen

Malaria Suomessa vuosina 1941-45 Voivatko hyttysten levittämät taudit lisääntyä Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä?

Malaria on alkueläimiin kuuluvan plasmodin eli horkkaloision aiheuttama infektiotauti, jota esiintyy tropiikissa ja trooppisilla alueilla. Malaria leviää horkkasääsken välityksellä, joista mm. Anopheles maculipennis -ryhmän lajeja elää Suomessa.

Ritva Nissi, Juhani Itämies

Urheilijan astma

Huippu-urheiluun - erityisesti kestävyyslajeihin - liittyy suurentunut astmaan sairastumisen riski.

Pekka Malmberg, Paula Rytilä, Tommi Vasankari, Helena Punkari, Tari Haahtela

Miten tutkitaan ja hoidetaan Pagetin tautia?

Pagetin tauti on krooninen luustosairaus, jossa laajuudeltaan vaihtelevia paikallismuutoksia esiintyy yhdessä tai useammassa luussa.

Camilla Schalin-Jäntti

Remissio skitsofrenian hoidon tavoitteeksi

Skitsofrenian hoitotulosten arviointi on ollut varsin moninaista. Yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita tai vakiintunutta tapaa ei ole ollut eikä toisaalta sopivia mittareitakaan.

Jukka Hintikka, Jussi Seppälä, Olli-Pekka Mehtonen, Hannu Koponen, Grigori Joffe, Matti Isohanni

Keuhkosyövän oireet ja diagnostiikka

Keuhkosyövän pääoireet ovat yskä, veriyskä, hengenahdistus, rintakipu ja toistuvat keuhkokuumeet. Keuhkosyöpää epäiltäessä thoraxröntgenkuvaus on tärkein alkututkimus.

Riitta Mäkitaro

Keuhkosyövän radiologinen diagnostiikka ja leikattavuuden selvittely

Keuhkosyövän primaaridiagnostiikassa thoraxkuvan merkitys on edelleen suuri, mutta menetelmän rajoitukset on hyvä olla tiedossa.

Airi Jartti

Keuhkosyövän kirurginen hoito

Kirurgia joko yksinään tai yhdistettynä solunsalpaaja- ja sädehoitoon voi parantaa potilaan alhaisen levinneisyysasteen ei-pienisoluisesta keuhkosyövästä.

Vesa Anttila, Jussi Rimpiläinen, Vesa Toikkanen

Keuhkosyövän liitännäislääkehoito

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän pitkäaikaisennuste on radikaalileikkauksenkin jälkeen varsin huono, koska mikrometastasointi jo taudin varhaisvaiheessa on todennäköistä.

Aija Knuuttila, Pekka Mali, Mauri Kouri, Riitta Mäkitaro, Paavo Pääkkö, Henrik Riska, Maija Liisa Romppainen, Jarmo Salo, Vesa Toikkanen, Maria Tengström, Antti Ojala

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän sädehoito uudistuu

Kuratiivistavoitteinen sädehoito on indisoitu hyväkuntoiselle potilaalle, jolla on leikkaushoitoon soveltumaton ja anatomisesti suhteellisen rajoittunut I-III asteen ei-pienisoluinen keuhkosyöpä.

Antti Ojala, Tuija Wigren

Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito ja uudet täsmälääkkeet

Levinneen, ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidon valintaan vaikuttavat potilaan suorituskyky, muut sairaudet ja ikä.

Pekka Mali

Mukosiitti - syövän hoidon merkittävä pulma

Mukosiitilla tarkoitetaan syövän solunsalpaaja- ja sädehoitoon liittyvää limakalvovauriota.

Esa Jantunen, Vesa Kataja

Perhe ja nuorten mielenterveyden häiriöt

Geenit ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa ja molemmat yhdessä ja erikseen muokkaavat nuoren mielenterveyttä.

Sari Fröjd, Mauri Marttunen, Riittakerttu Kaltiala-Heino