Äitikuolleisuus Suomessa vuosina 1970-89

Suomen äitikuolleisuus on laskenut 42 %, kun 1970- ja 1980-lukua verrataan toisiinsa. 1980-luvun alkupuoliskolla äitiyskuolleisuus oli kansainvälisesti erittäin matala: 100 000:ta synnytystä kohti kuoli 3,10 äitiä. 1980-luvun jälkipuoliskolla kuolleisuus kuitenkin nousi alkupuoliskoon verrattuna kaksinkertaiseksi eli 6,46:een kuolemaan 100 000:ta synnytystä kohti. Tärkein yksittäinen kuolinsyy koko tutkimusaikana oli keuhkoembolia (25 %) joko veritulpan tai lapsivesiembolian muodossa, toiseksi tärkein oli verenvuoto (23 %). Pre-eklampsiaan liittyvät kuolemat ovat melkein hävinneet. Optimaalisella hoidolla äitikuolleisuutta saatettaisiin kuitenkin pystyä entisestään alentamaan.

Risto Erkkola

Mikä auttaa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa? Potilaiden näkemys asiasta

Sitä, millainen hoito psykiatrisen potilaan mielestä on hyödyllistä, ei juuri ole selvitetty - näkökulma on yleensä ollut terapeutin. Erityisen vähän tiedetään niiden potilaiden mielipiteistä, jotka eivät ole hakeutuneet hoitoon omasta tahdostaan. Erilaisia hoito- ja kuntoutusmuotoja koskevia mielipiteitä kysyttiin Niuvanniemen sairaalan potilailta, joista lähes kaikki ovat hoidossa tahdostaan riippumatta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että vaikeimpienkin psykiatristen potilaiden hoitomyöntyvyyttä voitaisiin parantaa ottamalla potilaat entistä paremmin mukaan hoidon suunnitteluun.

Heikki Vartiainen, Osmo Vuorio, Panu Hakola

Takriinilääkitys Alzheimerin taudin hoidossa

On kulunut liki 90 vuotta siitä, kun saksalainen lääkäri Alois Alzheimer kuvasi nimeään kantavan dementoivan sairauden. Vasta nyt, varhaisdiagnostiikan kehityttyä, on ensimmäistä kertaa mahdollista lievittää taudin aiheuttamia oireita ja mahdollisesti hidastaa taudin etenemistä. Tämä on onnistunut osalla potilaista antikoliiniesteraasilääkkeellä, takriinilla (THA). FDA hyväksyi syyskuussa 1993 lääkkeen käyttöön Yhdysvalloissa indikaatiolla lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti. Suomessakin myyntilupahakemus on tiettävästi jätetty.

Kari Alhainen, Raimo Sulkava, Timo Erkinjuntti, Paavo Riekkinen

Vanhuusiän paranoidisuus - sairaus vai yritys selviytyä?

Vanhuusiän paranoidisuutta voidaan tarkastella tautiluokituksen kriteeristöjen pohjalta sairautena. Iäkkäiden harhaluulohäiriöihin liittyy melko usein erilaisia aistiharhoja ja somaattisia tuntemuksia, ja tästä syystä 1950-luvulta peräisin olevan myöhäisiän parafrenia -käsitteen tarpeellisuutta on alettu uudelleen pohtia. Vanhojen ihmisten paranoidisuuden oirekuvan sisältöön on myös kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kognitiivisen psykologian viitekehystä käyttävän mallin mukaan paranoidisuuden kehittyminen on tulkittavissa vanhuksen yritykseksi sopeutua tilanteeseen, joka ylittää psyykkisen sietokyvyn.

Raimo K.R. Salokangas, Tuula Saarela

Lääkkeiden ja alkoholin aiheuttaman unettomuuden hoito

Alkoholin ja lääkeriippuvuuden aiheuttamien unihäiriöiden hoidossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Lääkäristä voi tuntua vaikealta ohjata lääkkeitä pakonomaisesti pyytävää potilasta muiden hoitomuotojen piiriin. Se kuitenkin kannattaa, sillä hyvä hoitosuhde, paneutuminen potilaan ongelmiin ja vähitellen pienentyvät lääkeannokset tepsivät.

Antti Holopainen

Nuoren naisen erilainen kuolema

Lääkärin työhön on perinteisesti liittynyt velvollisuus varjella elämää. Nykyaikainen lääketiede mahdollistaa kuitenkin yhä pidemmälle menevät hoidot; elintärkeitä fysiologisia toimintoja voidaan tukea tai ylläpitää kauan sen jälkeen, kun toipumisen edellytykset on jo menetetty. Pitäytyminen yksinomaan elämän säilyttämisen päämäärissä saattaa johtaa vastoin potilaan perusteltuja pyyntöjä annettavaan hoitoon ja kärsimysten pitkittymiseen. Lisäksi hyödyttömään hoitoon käytetyt voimavarat ovat poissa sieltä, missä lääkäri voisi vielä vähentää sairauden aiheuttamia haittoja. Artikkelissa kuvataan vaikeaa neurologista tautia poteneen nuorehkon naisen kohtalo. Hän kuoli sairaalassa itse valitsemallaan hetkellä sen jälkeen kun oli selvää, että vain kuolema voi tuoda todellista helpotusta elämän aiheuttamiin kärsimyksiin.

Juhani Partanen, Outi Lapatto, Juhani Lähdevirta, Markus Färkkilä, Paula Kokkonen

Johtaminen ja työorganisaatiot muutostilanteessa

Tässä katsauksessa ei tarkastella varsinaisesti muutosjohtamista - so. miten muutosta johdetaan - vaan muuttuvia käsityksiä johtamisesta ja työorganisaatioista. Näiden käsitysten muuttuessa myös johtajien ja johdettavien väliset suhteet nähdään eri tavalla. Luonnollisesti meneillään oleva nopea muutos vaikuttaa johtamistapoihin ja työorganisaatioihin. Viime kädessä se heijastuu erilaisina käytäntöinä eri työpaikoilla ja vaikuttaa myös koko henkilöstön henkiseen hyvinvointiin.

Kari Eklund

Miten muodostuu akuutin sydäninfarktin hoidon hinta

Sairaaloiden kustannuslaskennan kehittämiseen on monenlaisia paineita. Kirurgisten toimenpiteiden hinnanmäärittely on ollut ongelmana helpommin lähestyttävä kuin konservatiivisen hoidon. Seinäjoen sairaalassa on kokeiltu hinnan määrittelemistä akuutin sydäninfarktin hoidolle, joka on yksi tärkeimmistä sisätautiosaston palvelutuotteista.

Liisa Hautamaa, Rauno Savola, Hannu Puolijoki

Lisätietoa tukostaipumuksesta

Tromboosipotilaan etiologisiin selvittelyihin kuuluu yleensä proteiinien C ja S sekä antitrombiini III:n kokonaismäärien mittaaminen ja mahdollisesti plasminogeenin aktivaation häiriön selvittäminen, mutta näillä tutkimuksilla pystytään selittämään korkeintaan viidennes kaikista tapauksista. Vuosi sitten Ruotsissa toimiva hematologiryhmä julkaisi ensimmäisenä havainnon, että monella laskimotukospotilaalla on huonosti toimiva mutta normaali määrä proteiini C:tä.

Rutiiniepisiotomia historiaan

Synnytyksen yhteydessä tehtävä välilihan leikkaus on joissain paikoin rutiinitoimenpide, jolla on arvioitu vähennettävän synnytyksen aiheuttamaa perineaalivauriota ja siitä seuraavaa lantionpohjan lihasten heikkoutta. Asiaa ei kuitenkaan ole millään tavoin dokumentoitu, ja rutiiniepisiotomian aiheellisuudesta on pitkään keskusteltu. Keskusteluun saadaan nyt painokas argumentti - rutiiniepisiotomiaa vastaan.

Alkoholi ja sydäninfarkti - vielä kerran

Harvardin yliopistossa tutkittiin 340 infarktipotilaan ja yhtä monen verrokin alkoholinkäytön ja seerumin lipidiarvojen välisiä yhteyksiä. Tiedämmehän vanhastaan, että etanoli vähentää infarktiriskiä, ainakin kohtuudella nautittuna, ja että se nostaa HDL-kolesterolipitoisuutta.

Viallisen hiustenkuivaajan aiheuttama vaurio: kuplahiukset

Maailmassa on kuvattu kolme potilastapausta, jossa oireena olivat kaasukuplat hiuksissa. Kuplat aiheuttavat hiusten katkeilemista ja sitä kautta tukan laadun heikkenemisen. Syy kuplahiuksisuuteen ei ole ollut selvillä.

Ihmelääkkeiden loppu!

Maaliskuun lopun Newsweekin kansikuva koskettaa meitä jokaista: Antibiotics - The end of miracle drugs? Warning - No longer effective against killer bugs!

Kroonisen haimatulehduksen kirurginen hoito OYKS:ssa 1985-91

Krooninen haimatulehdus on tyypillisimmillään alkoholisoituneiden miesten sairaus, jonka yleisin oire on vatsakipu. Taudin edetessä sen komplikaatioina voi kehittyä sekä endokriininen että eksokriininen haiman vajaatoiminta muiden komplikaatioiden lisäksi. Parantavaa hoitoa krooniseen haimatulehdukseen ei ole, sekä konservatiivisia että kirurgisia hoitovaihtoehtoja kylläkin. OYKS:ssa 1985-91 hoidetuista 80 kroonisesta haimatulehduspotilaasta kolmasosalle tehtiin tähystys- ja leikkaustoimenpiteitä. Kipuoireeseen saatiin aikaan helpotusta suurimmalla osalla potilaista. Toimenpiteisiin ei liittynyt kuolleisuutta.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Nieluajoksen hoitokäytäntö TYKS:ssa

Turun yliopistollisen keskussairaalan

Joanne Orava, Reidar Grènman Olli-Pekka Lehtonen, Jouko Suonpää

Oikaisu. Alfentaniiliannoksissa virhe

Lasten toimenpidekivun hoitoa koskevaan Pauli Ryhäsen artikkeliin (SLL 11/94, s.1145-1149) oli toimituskäsittelyn aikana pujahtanut mittayksikkövirhe. Opiaatit-kappaleessa esiintyvien alfentaniilimäärien tulee olla 20 myyg/kg ja alle 15 myyg/kg.

Liikunta sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksena

Liikkuminen edistää sepelvaltimotautipotilaan toipumista akuutista infarktista tai ahtaumien invasiivisten hoitojen jälkeen. Suorituskyvyn kohentamiseksi riittää puoli tuntia voinnin mukaan kohtalaisen tehokasta liikuntaa lähes päivittäin. Intensiivisellä harjoittelulla voidaan saada suotuisia muutoksia sydänlihaksen toimintaan ja verenkiertoon sekä vähentää ateroskleroosia. Myös suuren etuseinäinfarktin sairastaneet sekä sydämen vajaatoimintapotilaat voivat hyötyä heille sopivasta liikuntaohjelmasta, vaikka iskemia ja vajaatoiminta rajoittavatkin suorituskyvyn paranemista.

Helena Hämäläinen

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelko on tavallinen, usein huomattavasti elämää rajoittava oireyhtymä. Viime aikoihin saakka sitä ei ole osattu diagnosoida riittävän hyvin, ja myös hoito on ollut puutteellista. Ahdistuneisuushäiriöiden tutkimus on tuonut tämänkin häiriön hoitoon uusia mahdollisuuksia.

Esa Leinonen, Ulla Lepola, Hannu Koponen

Paniikkihäiriön vaikutus terveyskäyttäytymiseen - hoidon haasteet

Paniikkihäiriö on lääketieteen käsitteenä nuori. Se on oirekuvaan perustuva taudinmääritys, ja sellaisena se on tuonut ihmisille uuden mahdollisuuden ilmaista ahdistustaan. Paniikkihäiriöpotilaat käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluja. Jos häiriö jää huomiotta, potilas saattaa ohjautua tarpeettomasti kalliisiin ja monimutkaisiin tutkimuksiin, joilla pyritään sulkemaan pois harvinaisia elimellisiä sairauksia. Selittämättömistä somaattisista oireista kärsivän potilaan tilannetta ei myöskään helpota toteamus, että häntä ei vaivaa mikään. Oireiden psykodynaaminen tarkastelu antaa mahdollisuuden taustalla olevan ahdistuksen käsittelyyn. Paniikkihäiriöpotilaan hoito on haaste lääketieteen erikoisalojen ja terveydenhuollon ammattiryhmien yhteistyölle.

Hannu Holm

Hygienian taso päiväkodeissa

Tartuntatautien torjunnan toteutumista päiväkodeissa selvitettiin valtakunnallisessa

Matti Uhari, Marjo Niemelä, Elja Herva