Lasten toistuvat vatsavaivat

Toistuvat vatsavaivat ovat päänsäryn ohella yleisimpiä syitä leikki- ja kouluikäisten tuloon lääkärin vastaanotolle. Tutkimusmenetelmien kehityttyä on osoittautunut, että vatsaoireiden syynä on jopa puolella lapsipotilaista jokin hoidettava maha-suolikanavan sairaus tai toiminnallinen poikkeavuus. Sairauksista tavallisimpia ovat laktoosi-intoleranssi, keliakia, refluksitauti ja mahakatarri. Osalla potilaista psykosomaattiset mekanismit toimivat vatsakipujen laukaisijoina.

Merja Ashorn

Sytokiinigeenien polymorfismi infektio- ja autoimmuunitaudeissa

Tulehdusreaktio on hyödyllinen ja useimmiten välttämätön hyökkäävien mikrobien torjunnassa, mutta toisaalta liian voimakas tai liian herkästi laukeava tulehdusreaktio voi olla osatekijänä eri tautien patogeneesissä. Tulehdusreaktio on elimistössä säädelty hyvin monin tavoin, mutta sytokiineillä näyttää olevan keskeinen osuus tässä säätelyssä. Tärkeimpiä tulehdusta sääteleviä sytokiineja ovat interleukiinit 1, 6 ja 10, tuumorinekroositekijä sekä interleukiini 1 -reseptorin salpaaja. Viime vuosina on osoitettu, että useimpien näiden sytokiinien geeneissä on polymorfiaa ja että eri alleelit voivat poiketa toisistaan sytokiinintuotantokyvyn suhteen. Nämä löydökset ovat johtaneet tutkimuksiin, joissa on osoitettu tämän geneettisen komponentin vaikutus toisaalta infektiotautien torjuntakykyyn ja toisaalta alttiuteen sairastua tulehduksellisiin tauteihin tai niiden vaikeusasteeseen.

Mikko Hurme

Keuhkosyövän liitännäishoito

Uusien tutkimusmenetelmien ansiosta voidaan keuhkosyövän pahanlaatuisuus ja levinneisyys määritellä melko tarkasti. Ennen leikkaus- tai sädehoitoa on ruvettu ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville antamaan solunsalpaajahoitoa, jolla pyritään pienentämään kasvaimen kokoa ja näin mahdollistamaan sen kirurginen hoito. Liitännäislääkehoidon antamisesta ennen leikkaushoitoa on saatu osittain rohkaisevia tuloksia, mutta monia kysymyksiä jää edelleen avoimeksi. Hoitojaksojen määrä ja ajoitus, lääkeyhdistelmien kokoonpano ja annosmäärät sekä liitännäishoidon todellinen vaikutus hoidon onnistumiseen ja potilaan eliniän pidentämiseen ovat vielä ratkaisematta.

Guillermo Blanco Sequeiros

Siedätyshoidon asema aikuisten allergioiden hoidossa

Allergeenispesifisellä siedätyshoidolla voidaan lievittää huomattavasti IgE-välitteisten sairauksien nenä-, silmä- ja keuhko-oireita. Siitepölyallergioiden hoitona se on todettu vanhastaan tehokkaaksi, mutta siedätys tulee kyseeseen myös eläinallergioissa. Mehiläis- ja ampiaismyrkyn aiheuttamiin reaktioihin se on ainoa tehokas hoito. Onnistumisen edellytyksenä on tarkka allergologinen diagnostiikka ja oikea potilasvalinta. Odotettavissa olevaa hyötyä on punnittava mahdollisten sivuvaikutusriskien kanssa. Vaihtoehdoksi allergisten sairauksien muulle hoidolle menetelmä ei sovi, vaan tavanomainen lääkehoito sekä allergeenien eliminaatio ovat edelleen ensisijaiset hoitomuodot. Allergisten sairauksien jatkuvasti lisääntyessä on herännyt kysymys, voidaanko taudin aikaisessa vaiheessa aloitetulla siedätyshoidolla ehkäistä sen pahenemista.

Ilkka Annila, Matti Penttilä, Paula Kuusisto

Terveyskeskuslääkäreiden röntgendiagnostiikan osuvuus

Terveyskeskuslääkärit saavat vain välttävän tyydyttävän arvosanan taidoistaan tulkita natiiviröntgenkuvia. Kuusamon terveyskeskuslääkäreiden ja kahden radiologin lausuntoja 108 röntgentutkimuksesta verrattiin keskenään ja todettiin, että terveyskeskuslääkärit ylsivät ainoastaan 68 %:n diagnostiseen osuvuuteen. Terveyskeskuslääkäreiden kannattaisi kirjoittajien mukaan tukeutua nykyistä paljon useammin radiologin konsultaatioon. Tällainen lähestyminen parantaisi röntgendiagnostiikkaa ja systemaattisesti toistuvat virheet voitaisiin välttää. Teleradiologisin keinoin voidaan tyydyttää varsin suuri osa tästä konsultaatiotarpeesta.

Jaakko Kinnunen, Juhani Ahovuo, Eero Vierimaa, Tuulikki Vääräniemi

Lannerangan röntgentutkimukset terveyskeskuksissa: oikeutettuja ja tarpeellisia?

Potilaiden röntgentutkimuksessa saama sädeannos on pienentynyt tekniikan kehittyessä, silti tarpeettomalta säteilyltä suojaaminen on edelleen tärkeää. Altistusta vähennetään mm. toiminnan laadunparannuksella ja laitteiden toimintakunnon valvonnalla. Säteilyaltistusta voidaan vähentää harkitsemalla tarkkaan kuvauksen tarpeellisuutta. Kajaanin terveyskeskuksessa todettiin, että lannerangan kuvauksia tehtiin runsaasti, ja usein puutteellisin perustein. Aiheettomista tutkimuksista tulee potilaille turhaa säteilyaltistusta ja yhteiskunnalle miljoonien markkojen ylimääräiset kustannukset.

Jukka Lehtovirta, Seppo Soimakallio, Olavi Pukkila

Syntyvyys ja ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus 1900-luvun Suomessa

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa lukuunottamatta on syntyvyys maassamme ollut koko 1900-luvun ajan pienenemään päin. Tämä on merkinnyt väestörakenteen vanhenemista ja tulee johtamaan vääjäämättä väestömme vähenemiseen. Hyvin toimivan terveydenhuoltomme ja sairaanhoitomme ansiosta ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus on maailman pienimpiä. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvasti ponnisteluja tason säilyttämiseksi. Ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus johtuu nykyään pääasiassa epämuodostumista ja joko välittömästi tai välillisesti keskosuudesta. Keskoshoidon tulosten parantumisesta huolimatta näiden lasten kuolleisuuden vähentämiseksi ja vammaisuuden ehkäisemiseksi olisi vielä paljon kehitettävää.

Maila Koivisto, Marja-Leena Pokela

Kansanterveyslaki 25 vuotta Terveyskeskukseen tullaan kun ei muuallekaan osata

Kansanterveyslain myötä 25 vuotta sitten Suomi astui perusterveydenhuollon järjestelmällään maailman kärkeen ja päätyi WHO:n mallimaaksi. Järjestelmän lastentaudeista on päästy, ja kansa on ottanut terveyskeskukset omakseen. Terveyskeskukseen mennään silloinkin, kun ei oikein tiedetä, minne mennä. Kansanterveyslaki 25 vuotta -juhlaseminaarissa ennakoitiin myös muutoksia: suuria terveyskeskuksia kritisoidaan nyt kasvottomiksi supermarketeiksi, joista pitäisi muokata turvallisia lähikauppoja. Huikeimpia näköaloja maalaili ruotsalainen kirjailija ja lääkäri Per Jersild, joka pohti terveydenhuollon tulevaisuutta ja priorisoinnin etiikkaa.

Suvi Sariola

Cochrane-katsaus Sähkösokkihoito skitsofreniassa

Sähkösokkihoito esiteltiin vuonna 1938 skitsofrenian hoitomuotona. Epäilykset hoidon turvallisuudesta ja tehokkaat psykoosilääkkeet syrjäyttivät sähkösokkihoidon 1950-luvulla. Länsimaissa sähkösokkihoidon aiheina ovat nykyisin lähinnä vakavat masennustilat. Monissa kehitysmaissa sähkösokkihoitoa on käytetty jatkuvasti myös skitsofrenian hoidossa, koska se on edullinen ja helposti saatavilla.

Helena Varonen

KT tutkitutti omalääkärijärjestelmää: Johtavat ylilääkärit väestövastuun vankka tukijoukko

Terveyskeskusten johtavat ylilääkärit osoittautuivat omalääkärijärjestelmän innokkaimmiksi kannattajiksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa väestövastuujärjestelmästä. Myönteisesti mutta esimiehiään epäröivämmin järjestelmään suhtautuvat terveyskeskuslääkärit. Kuntien sosiaali- ja terveystoimesta vastaavien johtajien sekä terveyslautakuntien puheenjohtajien asenteet olivat kaikkein kriittisimmät. Mitä paremmin vastaaja tunsi väestövastuujärjestelmän, sitä todennäköisemmin hän myös kannatti sitä. Tutkimus vahvistaa entisiä näkemyksiä: väestövastuujärjestelmä parantaa palvelujen saatavuutta, hoidon jatkuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Lääkärien palkkakustannukset omalääkärijärjestelmässä ovat 10-15 % suuremmat kuin perinteisessä terveyskeskusmallissa. Koska järjestelmä vähentää yksittäisten vastaanottokäyntien kustannuksia, kunnan terveydenhuollon kokonaiskustannukset kuitenkin pysyvät ennallaan.

Suvi Sariola

Karvediloli ja atenololi diabeteksessa

Beetasalpaajia on pidetty vähemmän suotavana lääkeryhmänä diabeetikoille, sillä beetasalpaajat lisäävät insuliiniresistenssiä ja vaikuttavat epäedullisesti veren lipidiarvoihin. Toisaalta tiedetään, että beetasalpaajista on oleellista hyötyä mm. sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa sokeriaineenvaihdunnaltaan terveillä ihmisillä. Olisiko sittenkin mahdollista käyttää jotakin lukuisista beetasalpaajista nykyistä huolettomammin diabetespotilailla?

Robert Paul

Suomalaisrekisterit alkoholikuolemien tiedonlähteenä

Olemme usein kuulleet, miten erinomaisia suomalaiset henkilörekisterit ovat, ja niitä oikein käyttämällä voidaan saada tietoa, jota ei muissa maissa voitaisi ajatellakaan saatavan. Nyt ovat asialla Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkijat, jotka ovat yhdistäneet väestörekisteri- ja kuolemansyyrekisteritietoja. Rekisteritietoja yhdistämällä on mahdollista selvittää, missä määrin alkoholi on ollut osallisena eri kuolemantapauksiin. Tutkimusotos käsittää yli 18 000 miestä ja yli 2 800 naista, jotka kuolivat vuosina 1987-93. Henkilöt jaettiin viiteen eri sosiaaliluokkaan ja selvitettiin, missä määrin alkoholi on ollut myötävaikuttamassa kuolemaan eri sosiaaliryhmissä ja eri ikäkausina. Tapaukset on nähtävästi jouduttu käsittelemään tapaus tapaukselta käsin, joten aineiston kasaaminen on hatunnoston arvoinen uroteko.

Ilmaantuvuuden, uusintakohtausten ja kohtausten tappavuuden muutosten osuus sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen Suomessa 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksen tulokset

Suomessa toimivat osana FINMONICA-projektia sydäninfarktirekisterit Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien sekä Turun ja Loimaan alueilla vuosina 1983-92. Rekistereihin kirjattiin tiedot jokaisesta näiden alueiden 25-64-vuotiaassa väestössä ilmaantuneesta sydäninfarktitapauksesta ja sepelvaltimotautikuolemasta. Infarktirekisteritutkimuksen lopulliset tulokset vahvistavat sepelvaltimotautikuolleisuuden jyrkän vähenemisen tutkimusalueilla. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että kuolleisuuden vähenemiseen ovat eniten vaikuttaneet onnistuneet sekundääri- ja primääripreventiotoimet. Akuutin kohtausvaiheen kuolleisuuden pieneneminen jäi yllättävän vähäiseksi etenkin Itä-Suomessa, mutta Lounais-Suomessa se näytti kuitenkin vaikuttaneen merkittävästi kuolleisuuden vähenemiseen.

Veikko Salomaa, Heikki Miettinen, Kari Kuulasmaa, Matti Niemelä, Matti Ketonen, Tapio Vuorenmaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Matti Arstila, Esko Kaarsalo, Harri Mustaniemi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1997 Kommentteja

Kohonneen verenpaineen seurannassa olevien 35-54-vuotiaiden turkulaisten elintavat

Kohonneen verenpaineen vuoksi pitkäaikaisseurannassa olevien terveystietoisuus on varsin hyvä, mutta se ei välttämättä välity elintapoihin, ilmeni tutkimuksessa, jolla selvitettiin keski-ikäisten, ilman lääkitystä toimeen tulevien ravinnonsaantia ja liikuntatottumuksia Turussa. Suolan käytön ja tyydyttyneen rasvan saannin sekä alkoholin suurkulutuksen vähentämiseen ja täysjyvävalmisteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön sekä liikunnan lisäämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vaikka puolet tutkituista oli saanut terveysneuvontaa edeltäneen vuoden aikana, eivät sen vaikutukset näkyneet tutkittavien elintavoissa toivotulla tavalla. Terveydenhuollossa tulisi kokeilla ja kehittää tehokkaiksi todettuja ruokavalioneuvonnan ja liikunnan ohjauksen malleja, joita voitaisiin toteuttaa terveyskeskusten ryhmissä.

Antti Jula, Ritva Seppänen, Tuula Aaltonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1997 Kommentteja

Histologinen rintabiopsia käyttäen digitaalista stereotaktista mammografiaohjausta

Mammografian laajan käytön vuoksi nykyään havaitaan herkemmin rintamuutoksia, jotka vaativat koepalan ottamista. Kirurginen biopsia on tähän saakka ollut standardimenetelmä. Jos biopsian kohde ei ole varmuudella tunnettavissa palpoiden, on se pitänyt merkitä metallilangalla mammografiaohjauksessa.

Wolf-Dieter Roth, Arto Haapanen, Timo Raudaskoski

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1997 Kommentteja

Päihdepotilaan masennuksen arviointi ja hoito

Masennus on yleinen päihderiippuvuuden yhteydessä, mutta useimmat toipuvat ilman masennuslääkitystä vieroitushoidon ja päihteettömyyden avulla. Jos toipuminen ei käynnisty vieroitushoidon myötä, masennuslääkitys aloitetaan potilaan oltua 2-4 viikkoa ilman päihteitä. Vaikka masennuksen ennuste on päihderiippuvaisella potilaalla useimmiten hyvä, hoitamattomaan masennukseen liittyy itsemurhariski. Hoito on turvallista aloittaa sairaalassa, mutta suhteellisen lyhyt hoitoaika riittää. Retkahdusten esto on keskeinen tavoite jatkohoidossa. Lääkehoito, psykososiaaliset hoitomuodot ja itseapuryhmät sopivat rinnakkaisiksi hoitomuodoiksi. Hyvin suunniteltu hoito ja toipuminen masennuksesta kannustavat jatkamaan päihteettömyyttä.

Riitta Alaja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030