Miten seurata hoidettua kolorektaalisyöpää?

Hoidetun syövän seuranta on usein kustannustehotonta, mutta inhimillistä ja potilaita miellyttävää. Suomessakin on tehty tutkimus, jossa todetaan, ettei kolorektaalisyövän tiivis seuranta radikaalin leikkauksen jälkeen auta löytämään kasvainten uusiutumia riittävän ajoissa. Yleensä paksusuolisyövän seurannassa on käytetty seerumin CEA-merkkiainetta. Nyt tähän lisättiin tietokonetomografia (TT).

Hannu Paajanen

EVO-pisteiden ja Julkaisufoorumin tasoluokituksen vertailu terveystutkimuksen arvioinnissa

Valtion rahoitus terveydenhuollon erityisvastuualueiden yliopistotasoiselle terveyden tutkimukselle perustuu niiden julkaisemien tutkimusten tuottamiin EVO-pisteisiin, jotka pohjautuvat julkaisu- kanavien impaktilukuihin. Tieteellisten seurain valtuuskunta on laatinut julkaisutuotannon laadun indikaattoriksi uuden luokituksen, Julkaisufoorumin (JUFO), jota opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus soveltaa yliopistojen valtionrahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Tässä tutkimuksessa vertaillaan EVO-pisteisiin ja Julkaisufoorumin tasoluokitukseen perustuvia arviointimenetelmiä.

Helena Tähtinen, Päivi Rautava, Risto-Pekka Happonen

EVO-pisteiden ja Julkaisufoorumin tasoluokituksen vertailu terveystutkimuksen arvioinnissa

Valtion rahoitus terveydenhuollon erityisvastuualueiden yliopistotasoiselle terveyden tutkimukselle perustuu niiden julkaisemien tutkimusten tuottamiin EVO-pisteisiin, jotka pohjautuvat julkaisu- kanavien impaktilukuihin. Tieteellisten seurain valtuuskunta on laatinut julkaisutuotannon laadun indikaattoriksi uuden luokituksen, Julkaisufoorumin (JUFO), jota opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus soveltaa yliopistojen valtionrahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Tässä tutkimuksessa vertaillaan EVO-pisteisiin ja Julkaisufoorumin tasoluokitukseen perustuvia arviointimenetelmiä.

Helena Tähtinen, Päivi Rautava, Risto-Pekka Happonen

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Sikiötutkimuksen uusi vaihe on käynnistynyt

Kymmeniä vuosia paikallaan polkenut tutkimus sikiön sairauksien diagnosoinnista äidin verinäytteestä on muutaman viime vuoden aikana oleellisesti harpannut eteenpäin. Uusilla laboratoriomenetelmillä on opittu nopeasti ja laajasti määrittämään plasman DNA-fragmenttien koostumusta ja määrää jopa niin, että saadaan kuva yksilön koko perimästä. Varsinkin digitaalisen PCR:n MPS-menetelmän (massively parallel sequencing) ja eräiden muiden uusien tekniikoiden mukaantulo on tehnyt mahdolliseksi määrittää, onko näytteessä yliedustettuna sikiön jonkin tietyn kromosomin DNA-palasia tai tietyn geenin aktiivista toimintaa osoittavaa vapaata RNA:ta. Erityistä kliinistä merkitystä on kromosomien 21, 18 ja 13 tilanteen selvittämisellä.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030