78798 osumaa

Terapia peittoaa unilääkkeet ikääntyneillä

Ikäihmiset käyttävät paljon unilääkkeitä, joista on heikosti näyttöä mutta runsaasti erilaisia haittavaikutuksia. Norjalaistutkimuksessa satunnaistetiin unihäiriöistä kärsiviä, keskimäärin 61-vuotiaita kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen sai kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) (n = 18), toinen tsopiklonia (n = 16) ja kolmas lumetta (n = 12) kuuden viikon ajan. Potilaita seurattiin aktiivihoitoryhmissä puoli vuotta. CBT sisälsi mm. koulutusta ja neuvontaa unihygieniasta, kognitiivista terapiaa sekä rentoutustekniikoiden harjoittelua. CBT toistui viikottain noin tunnin ajan kuuden viikon ajan. CBT-hoito johti parempaan unen laatuun ja hoitoa saaneet olivat vähemmän hereillä yöllä. Sekä lyhyt- että pitkäaikaistulokset erosivat merkitsevästi kahdesta muusta ryhmästä. Kokonaisnukkumisaika oli sama kaikilla ryhmillä. Tsopiklonin käyttäjät eivät eronneet lumeen käyttäjistä. Tutkimus on pieni, mutta lupaava. Kuuden kerran hoito voisi olla toteutettavissa myös muissa konteksteissa, mutta kognitiivinen terapia vaatii oman asiantuntemuksensa.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen komplikaatiot

Englannissa seurattiin 41 sydänkeskuksessa sepelvaltimoiden varjoainekuvausten komplikaatioita kuukausittain koko 1990-luvun ajan. Toimenpiteitä tehtiin keskuksissa yli 210 000 aikuispotilaalle ja merkittäviä komplikaatioita ilmeni 0,7 %:lle. Yleisimpiä komplikaatioita olivat erilaiset rytmihäiriöt ja punktiokohdan merkittävät vuodot. Kuolemaan johtavia komplikaatioita ilmeni 0,07 %:lle potilaista ja aivoverenkiertohäiriöitä ilmaantui saman verran. Komplikaatiot vähenivät selvästi koko 1990-luvun ajan. Keskuksen koko ei vaikuttanut komplikaatioiden määrään. Suomessa ei ole valitettavasti tehty vastaavaa seurantaa, mutta oletettavasti komplikaatioiden esiintyminen on meilläkin samaa tasoa.

Juhani Airaksinen

Kuinka hoitaa selittämättömistä somaattisista oireista kärsivää potilasta?

Selittämättömiä, toiminnallisia (psyko)somaattisia oireita esiintyy noin 10-20 %:lla yleislääkärin potilaista. Monet näistä potilaista ovat myös terveyspalvelujen suurkäyttäjiä. Potilaat eivät hyödy perinteisistä tutkimus- ja hoitomenetelmistä, mutta silti niihin usein turvaudutaan. Syitä tähän ja mahdollisuuksia puuttua palvelujen suurkäyttöön on selvitelty kahdessa eri tutkimuksessa.

Katariina Korkeila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat