Senioripysäkki vanhusten tueksi Helsingissä

Helsingin kaupunkilähetys on aloittanut uuden palvelumuodon, Senioripysäkin, jonne eläkeikäiset voivat tulla juttelemaan mieltään painavista ongelmista.

Syöpäsäätiöt jakoivat lähes 18 miljoonan markan tutkimusapurahat

Syöpäsäätiöt jakoivat tänä vuonna apurahoina yhteensä 17,6 miljoonaa markkaa, eli enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Miljoonan markan suurapurahoja jaettiin peräti kolme. Lisäksi säätiöt jakoivat yhteensä 50 muuta vähintään 100 000 markan apurahaa.

Valtiolta apua ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden lääkärien harjoitteluun

Valtio maksaa ensi vuodesta lähtien kunnille korvausta myös ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden lääkärien ja hammaslääkärien harjoittelun kustannuksiin. Lainmuutoksella pyritään lieventämään lääkärivajetta helpottamalla muissa kuin ETA-maissa lääkärintutkinnon suorittaneiden lääkärien pääsyä Suomen työmarkkinoille.

Valtaosa apteekeista myy ruiskuja ja neuloja huumeiden käyttäjille

Apteekeilla on vuosittain noin 100 000 asiakaskontaktia huumeiden käyttäjiin, ja määrä on kasvussa. Noin 85 % apteekeista myy ruiskuja ja neuloja suonensisäisten huumeiden käyttäjille.

Tehoaako ryhmäneuvonta tyypin 2 diabeetikkojen hoidonohjauksessa?

Tyypin 2 diabetes on kasvava kansantauti, johon liittyy huomattavasti kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa tehdyssä interventiotutkimuksessa verrattiin yksilö- ja ryhmäneuvontaa tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidonohjauksessa. Menetelmät osoittautuivat yhtä tehokkaiksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden vähentämisessä. Tärkeänä edellytyksenä diabeteksen hoidon onnistumiselle pidetään pitkäjänteistä toimintaa ja hyvää hoitomyöntyvyyttä.

Pertti Tuominen, Toivo Rintamäki, Mauri Jussila, Sirpa Kotisaari, Anna-Liisa Sipilä, Heikki Oksa

Milloin pitää epäillä eturauhassyöpää - mitä potilas valittaa?

Eturauhassyöpä on yleistynyt varsinkin väestön ikääntymisen myötä, ja miehet myös hakeutuvat aiempaa herkemmin tutkimuksiin. Tyypillistä eturauhassyöpäpotilasta ei ole eikä myöskään tyypillistä vaivaa, joka saa potilaan tulemaan vastaanotolle. Milloin kliinikon on syytä epäillä potilaalla eturauhassyöpää?

Christian Palmberg, Teuvo L. J. Tammela

Hormonihoito ja naisen psyyke

Hormonaalisilla tekijöillä on naisen elämässä suuri merkitys. Tyypillisimpiä fysiologisia tilanteita, joissa nainen voi kärsiä vaikeistakin psyykkisistä oireista ja hakea niihin lääkäriltään apua, ovat premenstruaalinen oireyhtymä, synnytyksen jälkeen esiintyvä masennus ja vaihdevuosi-ikään liittyvät oireet. Mitä enemmän opitaan ymmärtämään fysiologiaa ja keskushermoston biokemiaa, sitä paremmin voidaan löytää lääkkeellisiä keinoja lievittää oireita. Toisaalta on muistettava, että hormonit eivät naisellakaan ole selitys kaikkeen.

Eila Suvanto-Luukkonen

Aivohalvauspotilaan kuntoutuksen vaikuttavuus ja käytännön periaatteet

Maassamme sairastuu vuosittain noin 12 000 henkilöä aivohalvaukseen, joka on merkittävin aikuisiän invaliditeettia aiheuttava sairaus. Tutkimuksissa on todettu, että myös aikuisen ihmisen aivoissa tapahtuu plastisia muutoksia ja hermosolujen uudelleenjärjestäytymistä. Tätä ominaisuutta hyödynnetään aivohalvauspotilaiden kuntoutuksessa, jossa ns. käden pakotetun käytön ohjelmilla ja painotuetulla kävelymattokuntoutuksella on saatu hyviä tuloksia, vaikka halvauksesta olisi kulunut jo vuosia.

Juhani Sivenius

Oireettomien potilaiden varjoainekuvaukset eivät kannata pallolaajennuksenkaan seurannassa

Osalla maallikoista ja lääkäreistä on kiihkeä halu diagnosoida oireetonta sepelvaltimotautia mahdollisimman varhain, vaikka näyttöä ponnistelun hyödyllisyydestä ei ole. Oireeton suonen uudelleen ahtautuminen (restenoosi) on edelleen varsin tavallista pallolaajennuksen jälkeen ja saattaa ennustaa myöhempiä sydäntapahtumia. Potilaiden seurannassa on vaihtelevia restenoosin diagnostiikkaan tähtääviä käytäntöjä.

Juhani Airaksinen

Neurokognitiivinen kannustusterapia parantaa skitsofreniapotilaan ennustetta

Suurin osa skitsofreniaan sairastuneista joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Kognitiiviset puutosoireet, joihin nykyinen lääkehoito vaikuttaa varsin vähän, ovat keskeisiä huonon sosiaalisen ja ammatillisen ennusteen indikaattoreita skitsofreniassa.

Raimo Kr Salokangas