Verisuonitoimenpiteisiin liittyvät komplikaatiot potilasvahinkona

Vaikeissa valtimosairauksissa tarvitaan sekä invasiivisia tutkimuksia että hoitoja. Molempiin liittyy myös komplikaatiomahdollisuus. Invasiiviset tutkimukset ovat oikeutettuja silloin, kun tutkimusten ja hoidon yhteinen riski on pienempi kuin hoidosta saavutettava hyöty. Korkean riskin potilaalla tutkimustoimenpiteisiin liittyvät komplikaatiot yleistyvät ja hoitomahdollisuudet huononevat. Pelkkien tutkimusten tekeminen ilman mahdollisuutta vaikuttavaan hoitoon merkitsee potilaan kannalta vain komplikaation riskin lisääntymistä. Tällöin teknisesti oikein suoritettuun tutkimukseenkin (esimerkiksi varjoainekuvaukseen) liittyvät komplikaatiot voivat tulla korvattavaksi potilasvahinkoina.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Älykkäitä tennismailoja?

Suuri tennismailojen valmistaja on tuonut markkinoille tuhansia markkoja maksavan tennismailan, joka tärisee vähemmän palloon iskettäessä. Kuinka paljon mukavuudesta kannattaisi maksaa?

Erkki Karjalainen

Toveruus ja kohtalonyhteys sotalääkärin voimavaroina

Suomen Lääkäriliiton vuonna 1989 eräiden lääkäreiden aloitteellisuuden tuloksena toimittaman Lääkärinä sodassa -teoksen esipuheessa todetaan mm: Monelle uraansa aloittelevalle lääkärille samoin kuin kaikille mukana olleille sota oli kokemus, joka lävisti koko tunne-elämän ja arvomaailman. Lääkäri joutui näkemään sodan koko säälimättömyyden, epäinhimillisyyden ja sen ristiriitaisuuden oman tehtävänsä kanssa. Samalla lääkärit kuitenkin toivat haavoittuneille ja sairaille sitä humaanisuutta ja inhimillisyyttä, jota sodassa edustivat toveruus ja kohtalonyhteys.

Erkki Kivalo

Vilkaisu: Lämmöllä raskaudesta ja äitiydestä

Oululainen psykiatri Leena Väisänen on perehtynyt raskauden ajan ja äitiyden mukanaan tuomiin muutoksiin naisen elämässä. Äidiksi tulemiseen liittyvät mielialan vaihtelut tulevat monelle yllätyksenä, ja uudenlaisen vastuun kantaminen voi kuluttaa henkisiä voimavaroja.

Vilkaisu: Enemmän ymmärrystä elämänkulusta

Kansanterveystieteen ja kasvatussosiologian professorit pysähtyvät tarkastelemaan toimittamassaan kirjassa suomalaisen elämänkulun eri pisteitä, joiden osoitetaan sisältävän säikeitä ajassa eteen- ja taaksepäin ja usealle taholle. Artikkeleissa pohditaan mm. geenien ja nuoruuden terveyden vaikutusta elämänkulkuun, elinikäistä oppimista, elämänkulun kertomistapoja sekä suurten ikäluokkien käsitettä.

Vilkaisu: Hoitotyön kultaiset muistot

Suomalaisen hoitotyön muistot -kirja perustuu Kansallisarkiston projektiin, jonka tavoitteena oli kerätä hoitotyön yksityisiä arkistoaineksia ja hoitotyön perinnettä. Projektissa koottiin muistitietoa haastattelujen ja kirjoituskilpailun avulla. Kirjassa on julkaistu nelisenkymmentä suomen- ja ruotsinkielistä muistelua eri puolilta maata ja hoitotyön eri alueilta: lasten tehohoito-osastolta, syrjäseudun kunnalliskodista, sairaanhoidon hallinnosta, saattohoidosta jne.

Vilkaisu: Sohvaperunat liikkeelle!

Mistä tulee motivaatio liikkumiseen, terveellisiin elämäntapoihin, stressin hallintaan, laihduttamiseen....? Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa on lähestynyt aihetta nykyaikaisen kaupunki-ihmisen näkökulmasta. Kirjan terminologia on nimeä myöten anglo-amerikkalaista tv:stä tuttua kieltä. Mukana on voimapuhetta, trendiaddiktiota, fiiliksiä ja syysbluesia. Kirjan kohderyhmäksi sopinevat kolmekymppiset uraohjukset, jotka voivat selailla kätevästi taskukokoista kirjaa esim. odotellessaan valon vaihtumista liikennevaloissa tai hissin saapumista.

Kesällä kerran

Naurava mies tuli vastaani Parikkalan valtatiellä. Ei vallan tavallista. Suu leveässä hymyssä hän suositteli vierailua patsaspuistoon. Paluumatkalla minäkin nauroin. Hyvä mieli purkautui kokemusten riemusta.

Veikko Karskela

Endeeminen malaria Suomessa

Tämän päivän ihmisestä tuntuu lähes uskomattomalta kuulla, että malaria on ollut Suomessa ainakin 1700- ja 1800-luvulla jatkuvasti esiintynyt endeeminen tartuntatauti, johon sairastui vuosittain jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä ja joka aiheutti enimmillään yli 1 000 kuolemantapausta vuodessa.

Arno Forsius

Onko lonkkamurtuman geriatrisen moniammatillisen kuntoutuksen pitkäaikaishyöty osoitettu?

Suomen Lääkärilehden numerossa 43/2001 oli Tiina Huuskon, Pertti Karpin, Hannu Kautiaisen ja Raimo Sulkavan kirjoitus lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksesta. Tuloksina esitettiin, että geriatrinen moniammatillinen kuntoutus nopeuttaa kotiutumista verrattuna perinteiseen laitoskuntoutukseen ja että keskivaikeassa dementiassa ehkäistään pitkäaikaista laitoshoitoa merkittävästi.

Pekka Satomaa