Hoidetaanko statiineilla pian autoimmuunitautejakin?

Kolesterolilääkkeiksi kehitetyt statiinit tuntuvat olevan varsinaisia ihmeaineita, jotka ehkäisevät kaikkea mahdollista sepelvaltimotaudista dementiaan. Stanfordilaisten tutkijoiden tulosten perusteella on mahdollista, että statiinien käyttöaiheisiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä autoimmuunitauditkin.

Matti Viljanen

IV 2beeta vai eikö - kas siinä pulma

Hieman shakespearemaisesti otsikoivat Chestin pääkirjoituksen laatijat tekstinsä, joka koskee beeta2-agonistien suonensisäistä käyttöä akuutin astman hoidossa. Suomalaisesta näkökulmasta aihe ehkä vähän kummastuttaa. Joka tapauksessa kyseessä on arvio samasta lehdestä löytyvästä meta-analyysistä, jossa selvitettiin eri lähteistä kaikkien niiden tutkimusten tuloksia, joissa oli verrattu suoneen annetun beeta2-agonistihoidon vastetta akuutin vaikean astman hoidossa. Tutkijat löysivät 746 työtä, joista he kelpuuttivat lähempään analyysiin 55. Näistä 15 pääsi mukaan itse tuloksiin; tutkimukset jaettiin vielä sen mukaan, mihin hoitoa oli verrattu (esim. inhaloitaviin beeta2-agonisteihin tai ksantiineihin).

Hannu Puolijoki

Ennakoiko pienentynyt hippokampus skitsofreniaa?

Kuvantamistutkimuksissa on osoitettu, että suurella osalla skitsofreniaan sairastuneista on tavallista laajemmat aivokammiot sekä pienemmät otsa- ja ohimolohkot, useimmiten vasemmalla puolella. Samanlaisia muutoksia, joskin pienempinä, on löydetty myös potilaiden ensi asteen sukulaisilta. Viime aikoina mielenkiinnon kohteena on ollut hippokampus.

Raimo Kr Salokangas

Luuytimestäkö apua sydäninfarktin korjaamiseen?

Koska kokeelliset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että luuytimestä peräisin olevat solut saattavat erilaistua sydänlihassoluiksi ja auttaa sydäninfarktivaurion parantumisessa, päättivät saksalaiset kardiologit testata hypoteesia käytännössä. He hoitivat 20 uhkaavaa sydäninfarktia tavanomaiseen tapaan pallolaajennuksella ja metalliverkkoputken asennuksella keskimäärin 12 tuntia kivun alusta. Puolet potilaista suostui koeryhmään, jossa heiltä kerättiin viikon kuluttua pallolaajennuksesta luuydintä. Kerätyt mononukleaariset luuydinsolut ruiskutettiin sepelvaltimon kautta suoraan infarktialueelle ja liuoksen pääsy terveelle alueelle estettiin tukkimalla infarktisuoni tilapäisesti uudelleen pallolla aikaisemmasta tukkokohdasta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Beetasalpaaja ja lumelääke yhtä tehokkaita vasovagaalisen synkopeen ehkäisyssä

Beetasalpaajia käytetään vasovagaalisen pyörtymisen ehkäisyssä, vaikka tieteellinen näyttö tehosta on olematon. Lisänäyttöä ei saatu myöskään viimeisimmästä tutkimuksesta, jossa verrattiin beetasalpaajaa lumelääkkeeseen 30 potilaalla, joilla oli usein toistuvia vasovagaalisia pyörtymisiä ja positiivinen kallistuskoe. Sekä lumelääke että beetasalpaaja vähensivät pyörtymisiä erittäin merkitsevästi (p < 0,0001). Kumpikin lääke paransi kolmen kuukauden hoitojaksojen aikana myös potilaiden elämänlaatua.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Syntymäpaino ja lapsuusiän painon kehitys heijastuvat aikuisiän mielenterveyteen

Englantilaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa arvioitiin tutkittavien psykologinen rasittuneisuus 23, 33 ja 42 vuoden iässä. Ennustavina tekijöinä käytettiin syntymäpainoa ja painon kehitystä 7 vuoden ikään mennessä. Mitä pienempi oli tutkittavien syntymäpaino, sitä enemmän he ilmaisivat psyykkistä stressiä aikuisiässä. Samoin hidastunut lapsuusiän kasvu ennakoi lisääntynyttä rasittuneisuutta aikuisiällä. Tutkijat päättelevätkin, että pieni syntymäpaino ja hidas painon kehitys lapsuudessa heijastuvat aikuisiän mielenterveyteen mutta että pienen syntymäpainon haitallinen vaikutus voi kompensoitua lapsuusajan hyvällä painonnousulla. Vaikutusmekanismi jää kuitenkin auki.

Raimo Kr Salokangas

Mitä lääkkeitä satavuotiaat käyttävät?

Lääkekorvauksia maksettiin vuonna 2001 yli kahdellesadalle sata vuotta täyttäneelle, joista valtaosa oli naisia. Yli satavuotiaat käyttivät lääkkeitä vähemmän kuin 90-99-vuotiaat tai nuoremmat vanhukset. Yli 100-vuotiaat käyttivät yleisimmin verenkiertoelinten ja hermoston sairauksien sekä virtsateiden oireiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Pitkän iän salaisuus ei näytä olevan ainakaan uusien lääkkeiden käyttö, vaan pikemminkin päinvastoin.

Timo Klaukka, Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu

Atsitromysiini aiheuttanut vakavia haittoja Japanissa

Japanin lääkevalvontaviranomainen (Ministry of Health, Labour and Welfare) on julkaissut lehdessään tiedot atsitromysiinin (Zithromax, Pfizer) käyttöön liittyneistä 21:stä Stevens-Johnsonin oireyhtymästä ja 25 anafylaktisesta sokista. Medwatcher Japan -kuluttajansuojelujärjestö vaatii nyt lääkkeen vetämistä pois käytöstä siten, että vain suurin (600 mg) tabletti jäisi käyttöön Mycobacterium aviumin hoitoon. Mainitut haitat tunnetaan entuudestaan atsitromysiinin ja muidenkin makrolidien harvinaisina haittavaikutuksina. Suomessa atsitromysiini on yksi avohoidon käytetyimmistä mikrobilääkkeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU laitonta halpalääkekauppaa vastaan

Tällä palstalla kerrottiin äskettäin kehitysmaille tarkoitettujen halpojen HIV/AIDS-lääkkeiden laittomasta paluusta Euroopan apteekkeihin (ks. SLL 2002;57: 4483). EU on nyt päättänyt rekisteröidä tällaiset halpalääkevalmisteet, seurata elektronisesti kauppaa 72 kehitysmaahan ja merkitä pakkaukset näkyvästi logolla, jossa 15 keltaista tähteä ympäröi sinisen E-kirjaimen. Logon saavat mm. Afrikkaan ja Aasiaan tarkoitetut HIV/AIDS-, tuberkuloosi- ja malarialääkkeet, joiden hinta on korkeintaan 10 % yli tuotantokustannusten. Nähtäväksi jää, löytyykö kehitysmaihin suuntautuvasta lääkekaupasta tämän jälkeen vielä uusia porsaanreikiä ja liittyvätkö muut maat EU:n rintamaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokuronin haitoista varoitus Ranskassa

Ranskan lääkevalvontaviranomainen (AFSSAPS) muistuttaa lääkäreitä lihasrelaksantti rokuroniin (Esmeron, Organon) liittyvistä anafylaktisista reaktioista. Spontaanien haittavaikutusilmoitusten perusteella rokuronista on ilmoitettu enemmän näitä vakavia haittoja kuin muista kuraretyyppisistä lihasrelaksanteista. Tiedotteessa muistutetaan ristiyliherkkyyden mahdollisuudesta, varhaisen diagnoosin merkityksestä ja valmiudesta anafylaksian tehokkaaseen hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä