Luottamus ja sopimustoiminta (pääkirjoitus SLL 46/2001)

Lääkäriliitolla ja kuntatyönantajalla on ollut sopimusasioissa luottamuspula jo pitkään. Luottamuspula johtuu työnantajan neuvotteluiden jälkeen tekemistä yksipuolisista sopimustulkinnoista, joiden tarkoitus on ollut lääkärien palkkojen heikentäminen. Ärsyttävimmillään tulkintaohje on lähetetty kuntiin kesken kesälomien, jolloin paikallisten luottamusmiesten on lähes mahdotonta reagoida palkkausperusteiden heikennyksiin.

Lääkärisopimuksen soveltamisesta syntyi riita

Lue lisää Lääkärilehden nrosta 46/2001, s. 4797-98.

Terveysmenot on taas arvioitu - entäs sitten?

Kuntaliitto on julkistanut vuosittaisen maamme yhdentoista suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannuksia koskevan selvityksen nyt viidennen kerran. Tulokset eivät yllätä. Helsinki piti perinteisen johtoasemansa edelleen: vuonna 2000 se käytti ikävakioituna terveydenhuoltoonsa - mukaan lukien sosiaalitoimen vanhusten kotipalvelu ja ympärivuorokautinen hoito - asukasta kohden 8 052 mk . Myös seuraavilla sijoilla on tuttuja: Oulu 7 075 mk, Vantaa 7 039 mk ja Jyväskylä 7 019 mk. Skaalan toisessa päässä on edelleen Lahti, joka selvisi 6 165 mk:n, Pori 6 399 mk:n ja Espookin 6 596 mk:n panostuksella asukasta kohden. Kaupunkien väliset erot ovat kieltämättä suuria.

Taito Pekkarinen

Ny jämförelse av städernas vårdkostnader - än sen då?

Kommunförbundet har nu för femte gången offentliggjort sin årliga utredning av vårdkostnaderna i landets elva största städer. Resultaten är inte överraskande. I en jämförelse av åldersstandardiserade kostnader för hälso- och sjukvård inklusive socialtjänstens äldrevård (hemtjänst och anstaltsvård) leder Helsingfors fortfarande: år 2000 använde staden 8 052 mark per invånare. Inte heller de följande i storleksordning överraskar: Uleåborg 7 075 mk, Vanda 7 039 mk och Jyväskylä 7019 mk. I skalans nedre ända ligger fortfarande Lahtis som klarade sig med 6 165 mk, Björneborg med 6 399 mk, och t.o.m. Esbo med 6 596 mk per invånare. Skillnaderna mellan städerna är otvivelaktigt stora.

Taito Pekkarinen

Sepelvaltimotauti tulehdustautina

Sepelvaltimotautia on pidetty tulehdustautina reilut kymmenen vuotta (1). Seerumin kohonneet tulehdusarvot (CRP) on havaittu arterioskleroosin vaaratekijäksi silloinkin, kun veren rasva-arvot ovat normaalit (2). Äärimmillään CRP on jopa ennustanut sepelvaltimotapahtumia osuvammin kuin pahanlaatuinen LDL-kolesteroli (2). Myös hoidon kannalta tulokset ovat olleet kiinnostavia: tyypillisenä kolesterolilääkkeenä pidetyt statiinit kykenevät vähentämään sepelvaltimotautitapahtumia niilläkin potilailla, joiden veren rasva-arvot ovat olleet normaalit mutta CRP-arvo suurentunut (2). Ilmiöiden yhteys on erittäin kiinnostava, mutta mikä on syytä ja mikä seurausta?

Pekka Leinonen

Pentti Huovinen Turun Lääkäripäivillä Vain potilas voi muuttaa antibioottikäytäntöjä

Potilas, joka vaatii antibioottikuuria, saa usein haluamansa. Tieto on Mikstra-ohjelmasta, jonka uusimpia havaintoja esitteli Turun lääketiedetapahtumassa Mikstran johtoryhmän puheenjohtaja, dosentti Pentti Huovinen. Hän ei enää usko, että resistenssiongelmasta puhuminen muuttaa antibioottikäytäntöjä. Siksi on vedottava ihmisen itsekkyyteen.

Liisa Koivula

Lääkärien vaihtuvuus häiritsee Mikstraa

Suomalaisen terveydenhuollon kuohunta heijastuu myös Mikstra-ohjelmaan, kertoo Pentti Huovinen. Mikstraan osallistuneissa terveyskeskuksissa lääkäreiden vaihtuvuus on ollut niin suurta, että sen voi epäillä heikentäneen projektin onnistumismahdollisuuksia.

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma kaikkiin kuntiin

Kaikkiin kuntiin on tarkoitus tehdä mielenterveystyön kokonaissuunnitelma kahden seuraavan vuoden kuluessa. Kokonaissuunnitelmaa esitetään laadittavaksi mielenterveyspalvelujen uudessa laatusuosituksessa.

Lastenpsykiatrian korvamerkityn rahan käyttö selvitettiin

Lasten- ja nuortenpsykiatriaan kaksi vuotta sitten korvamerkityllä rahalla on perustettu lähes 400 uutta määräaikaista tai pysyvää virkaa, aloitettu yli 300 projektia, järjestetty runsaasti koulutusta ja perustettu uusia toimintayksiköitä.

Helsingin ostopalveluleikkauksia tehty tähän mennessä noin 700

Helsinkiläispotilaille tarjottuja ostopalveluleikkauksia on lokakuun loppuun mennessä tehty alustavan tiedon mukaan noin 700, kertoo jonojenpurkuprojektia vetävä lääninlääkäri Arto Alanko.

Suvi Sariola