76164 osumaa

Suomalaiselle kantasolututkimukselle laadittiin pelisäännöt

Voimassa oleva laki lääketieteellisestä tutkimuksesta on valmisteltu ja hyväksytty ennen kloonaus- ja kantasolutekniikoiden käyttöönoton yleistymistä. Laissa ei yksiselitteisesti säännellä kloonaamalla tuotettujen alkioiden käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa. Hedelmöityshoidoissa yli jääneitä alkoita saa lain mukaan käyttää tutkimukseen, mutta alkioiden tuottaminen yksinomaan tutkimustarkoituksiin on kielletty. Alkiotutkimukseen ei saa ryhtyä ilman sukusolujen luovuttajien tietoon perustuvaa kirjallista suostumusta.

Ulla Toikkanen

Mäkelälle ja Turpeiselle vakava huomautus TEO:lta

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on antanut vakavan huomautuksen Suomen Hiihtoliiton entisille lääkäreille Pirkka Mäkelälle ja Juha Pekka Turpeiselle heidän menettelystään Hiihtoliiton lääkäreinä erityisesti hiihdon maailmanmestaruuskisoissa Lahdessa. TEO toteaa, että selvitysten mukaan lääkärit olivat Lahden MM-kisoissa helmikuussa 2001 osallistuneet plasmanlaajentajaliuoksen antamiseen urheilijoille. Lisäksi he olivat määränneet lääkkeitä Hiihtoliiton nimellä. Sen sijaan ei ilmennyt, että lääkärit olisivat itse määränneet reseptillä tai muuten hankkineet plasmanlaajentajaliuosta tai suunnitelleet tällaista toimenpidettä.

Tehokas verenpainelääkitys vähentää myös normaalipaineisten potilaiden aivohalvauksia

Suuressa kansainvälisessä tutkimuksessa tehokas verenpainelääkitys (ACE:n estäjä perindopriili yhdistettynä indapamidi-diureettiin) vähensi merkittävästi sydäninfarkteja ja uusien aivohalvauksia niilläkin, joiden verenpaine oli normaali. Tutkimuksessa oli mukana yli 6000 aivohalvauspotilasta (Lancet 2001;358: 1033-1041). Aiemmin lääkityksen on uskottu auttavan vain kohonneesta verenpaineesta kärsiviä potilaita. Yli kaksi kolmesta aivohalvauksesta ilmaantuu kuitenkin henkilöille, joiden verenpaine ei ole suurentunut. Tässä ns. PROGRESS-tutkimuksessa joka 18. hoidettu potilas vältti kokonaan sydänkohtauksen, kuoleman tai uuden aivohalvauksen viisivuotisen hoidon aikana; yleisesti vaarat pienenivät 25-30 prosenttia.

Pekka Leinonen

Kansanterveyslaitos 90 vuotta

Valtion seerumilaboratorion toiminta käynnistyi Suomen suuriruhtinaskunnassa 1911. Aikojen kuluessa on laitoksen nimi muuttunut kahdesti: ensin 1970 Kansanterveyslaboratorioksi ja 1982 Kansanterveyslaitokseksi. Nykyään Kansanterveyslaitoksessa työskentelee pääjohtaja Jussi Huttusen johdolla yli 900 työntekijää. Kansanterveyslaitos vastaa useista kansallisista seurantatehtävistä kuten infektiotautien ja kroonisten kansantautien seurannasta sekä kansallisesta rokoteohjelmasta.

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Astman ja keuhkoahtaumataudin valtakunnalliset hoito-ohjelmat ovat viime vuosina lisänneet spirometriatutkimusten tarvetta. Valtakunnallisen kyselyn perusteella Suomessa tehtiin vuonna 1998 arviolta 395 000- 425 000 spirometriatutkimusta. Tutkimusten laatu on monilta osin ollut puutteellinen, ja vaikka laatu on parantunut aiempaan tutkimukseen verrattuna, puutteita todettiin edelleen mm. tutkimukseen valmistautumisessa, tutkimuksen suorittamisessa, onnistuneen spirometriakäyrän tunnistamisessa ja tutkimuksen toistettavuuden arvioimisessa. Lisäksi tutkimuksen tekemiseen varattiin usein riittämättömästi aikaa. Spirometriatutkimuksien laadun parantamiseksi koulutus ja laaduntarkkailu ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Päivi Piirilä, Anne Pietinalho, Minna Loponen, Helga Naumanen, Markku Nurminen, Suvi-Päivikki Salo, Aino Siukola, Olli Korhonen, Kaj Koskela, Anssi Sovijärvi

Lasten päiväkirurginen nielurisaleikkaus

HYKS:n korvaklinikalla selvitettiin, kuinka lasten nielurisaleikkaukset onnistuvat päiväkirurgisina toimenpiteinä ja miten lasten vanhemmat päiväkirurgian kokevat. Sadasta lapsesta 90 pääsi kotiin leikkauspäivänä. Lasten vanhemmille soitettiin leikkausta seuraavana päivänä ja 1-4 kuukautta leikkauksen jälkeen. Primaarisia jälkivuotoja ei ollut. Kivun hoidossa ei ollut ongelmia. Yleisin komplikaatio oli oksentelu. Selvityksemme perusteella lasten nielurisaleikkaus on turvallinen ja päiväkirurgiaan hyvin soveltuva toimenpide. Suurin osa perheistä piti päiväkirurgiaa heille soveliaana.

Mervi Kanerva, Pekka Tarkkila, Anne Pitkäranta

Syövän vai hoidon aiheuttamat oireet

Syövän maine vakavana sairautena saa potilaan usein pitämään uusia oireita merkkinä taudin pahenemisesta tai leviämisestä. Toisaalta lääkäri voi pitää kummallisiakin oireita raskaiden, ehkä itselle tuntemattomien hoitomuotojen haittavaikutuksina. Oireenmukaiset hoidot tehoavat usein, mutta syyn selvittäminen ja sen hoito on luonnollisesti järkevämpää ja tuloksellisempaa. Selvittelyistä ja tutkimuksista huolimatta oireiden alkuperä saattaa pitkäksi aikaa jäädä epäselväksi ja joidenkin tyypillistenkin oireiden syitä kannattaa pysähtyä miettimään.

Risto Johansson

Lasten verenkierron ahtaumaviat

Aorttastenoosi, pulmonaalistenoosi ja aortan koarktaatio ovat synnynnäisiä sydänvikoja, joissa anatominen ahtauma rajoittaa verenvirtausta. Taitava auskultaatio riittää usein oikeaan diagnoosiin, mutta ahtauman vaikeusasteen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Sydämen kaikututkimuksella pystytään luotettavasti tutkimaan hoidon tarve. Korjaamattomina nämä viat voivat olla henkeä uhkaavia ja korjauksen jälkeenkin potilas on seurannassa lopun ikäänsä. Seuranta on erikoissairaanhoidon vastuulla, mutta yleislääkärinkin on syytä tietää olennaisista muutoksista. Potilaat tarvitsevat aina endokardiittiprofylaksin bakteremiaa aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä.

Markku Leskinen

Masennuslääkkeet avohoidossa

Käytössä olevat masennuslääkkeet tehostavat monoamiinien fysiologisia prosesseja ja lieventävät samalla depression oireita. Ne lisäävät keskushermoston noradrenaliinin ja serotoniinin transmissiota hermopäätteissä estämällä monoamiineja hajottavan entsyymin, monoamiinioksidaasin, toimintaa (moklobemidi), estämällä amiinien takaisinottoa (mm. trisykliset serotoniinin takaisinoton estäjät, venlafaksiini, reboksetiini) tai vaikuttamalla alfa 2-reseptoriin antagonistina (mianseriini, mirtatsapiini).

Liisi Bashmakov

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030