Tel Lappi -projekti etenee

Telelääketieteen ja informaatioteknologian kokonaisjärjestelmän kehittämisprojekti, Tel Lappi, on nyt käynnistymässä kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa. Projektissa tehtyjen haastattelujen perusteella miltei kaikki alueen kunnat pitivät erittäin tärkeänä sähköiseen potilastietojärjestelmään suoraan liittyvää lähete-palautejärjestelmää, videoneuvotteluna toteutettua koulutusta ja ensihoitojärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Useimmat saamelaislääkärit eivät jää töihin saamelaisalueelle

Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Suomessa asuu 6 500 saamelaista, Norjassa heitä on yli 40 000, Ruotsissa 15 000 ja Venäjällä 2 000. Saamenkieliset voivat pyrkiä opiskelemaan Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan omassa kiintiössään. Tämä kiintiö on ollut yli kymmenen vuoden ajan Oulun yliopistossa.

Päivystysmaksulla yritetään ohjata kiireettömät potilaat omalääkärille

Terveyskeskusten päivystyksiin suunnitellaan ensi vuodeksi uutta päivystysmaksua. Enintään 15 euron eli 90 markan suuruisen maksun toivotaan ohjaavan vähemmän kiireellisiä potilaita käyttämään omalääkärin ajanvarausvastaanottoa.

Suvi Sariola

Uusi palvelu vanhuksille Yhä useammassa kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä

Jo noin 40 kunnassa tehdään ehkäiseviä kotikäyntejä omassa kodissaan asuvien vanhusten luo. Lisäksi kymmenen kuntaa ryhtyy kokeilemaan niitä Kuntaliiton hankkeessa, ja moni kunta kehittelee ajatusta omin voimin.

Suvi Sariola

Voiko siirtoelinten laadusta tinkiä? Malmössä kaksi jonoa munuaisensiirtoihin

Pula siirrännäisistä on maailmalla johtanut keskusteluun elintensiirtojen laatukriteerien muokkaamisesta. Pohdintaa käydään mm. siitä, voisiko iäkkäälle, pitkään odottaneelle tai vakavaa perustautia sairastavalle potilaalle tarjota elintä, joka ei täytä normaaleja laatukriteerejä. Jos potilas muutenkaan tuskin elää kovin pitkään, siirrännäisenkään ei tarvitsisi olla pitkäikäinen.

Marianne Jansson

Päihderiippuvaisille äideille suunnitellaan uusia ensikoteja

Ensi- ja turvakotien liitto hakee Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta, jolla voitaisiin aloittaa viiden uuden päihderiippuvaisille äideille tarkoitetun ensikodin toiminta. Avustusta haetaan noin 22 miljoonaa markkaa.

Suvi Sariola

Päihdekoukkuun jäämistä täytyisi ehkäistä jo varhain

Ylilääkäri Mauri Marttunen kertoi Psykiatripäivillä, että nuorten päihteiden käytön taustalla on usein mielenterveyshäriö kuten depressio, ahdistuneisuus, käytöshäiriö tai epäsosiaalinen persoonallisuus. Miltei kaikki nuoret kokeilevat päihteitä, mutta kuitenkin koukkuun jää heistä vain pieni osa. Peruskoulun kahdeksasluokkalaisista kannabista on kokeillut joka kymmenes. Tutkimusten mukaan nuoreen itseensä, perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät lisäävät riippuvuuden syntymisen vaaraa. Nuoreen itseensä liittyviä tekijöitä ovat levottomuus, tarkkaamattomuus ja voimakkaiden elämysten etsiminen.

Helsinki kärjessä terveydenhuollon kustannuksissa

Helsingissä on jälleen suurimmat terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset koko maassa. Suurten kaupunkien vertailussa Helsingin kustannukset olivat viime vuonna 8 532 markkaa asukasta kohden, eli noin 2 000 markkaa suuremmat kuin Lahdessa. Helsingin kustannukset kasvoivat edellisvuodesta hieman keskiarvoa enemmän.

Mitä viitearvoja tulisi käyttää Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten spirometriatuloksia arvioitaessa?

Erirotuisilla kansoilla on rakenteellisissa mittasuhteissa eroja. Suomalaisten keuhkot ovat kookkaat, ja niinpä maahanmuuttajien spirometriatutkimuksissa suomalaisten viitearvojen käyttö voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Esimerkiksi virolaisten, ruotsalaisten ja venäläisten viitearvoina tuleekin käyttää keskieurooppalaisia ECSC-arvoja. Pienikokoisempien kansojen edustajille nämä arvot korjataan tarvittaessa eri etnisistä ryhmistä laaditun korjauskerrointaulukon mukaisesti.

Päivi Piirilä, Ari Lindqvist, Paula Rytilä, Petteri Välimäki, Anssi Sovijärvi

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee 15-180 minuuttia kestävinä kohtauksina. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita, kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mioosi, ptoosi tai nenän tukkoisuus. Suurin osa potilaista on työikäisiä miehiä. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko. Hoitona käytetään happihengitystä tai nopeavaikutteisia triptaaneja. Estohoitoon sopivia lääkkeitä ovat verapamiili, prednisoni ja litium.

Maija Haanpää, Aki Hietaharju, Markus Färkkilä