Milloin lapsen verenvuototaipumus vaatii lisäselvittelyä?

Lapsen verenvuototaipumuksen selvittely on merkittävä haaste sekä avohoito- että sairaalalääkärille. Nopeasti kannanottoa vaativat syyt, kuten leukemia, vaikea hemofilia, infektiot ja pahoinpitely, olisi tärkeää tunnistaa. Lievätkin vuotohäiriöt tulisi diagnosoida ennen kirurgisia toimenpiteitä, jotta voidaan varautua korvaushoitoon. Sukuanamneesin selvittäminen on vuotohäiriötä epäiltäessä olennaista, sillä lapsilla hankinnaiset hyytymishäiriöt ovat harvinaisia. Selvästi vuoto-oireista lasta tutkittaessa kannattaa muistaa erikoislaboratorion mahdollisuudet.

Anne Mäkipernaa, Jukka Rajantie

Ca X P - suurituloisen lääkehoidon vanhat ja uudet ongelmat

Munuaisten krooniseen vajaatoimintaan liittyvä mineraaliaineenvaihdunnan häiriö tulisi saada hallintaan, jotta vältyttäisiin sen seuraamuksilta, luutaudilta ja pehmytkudosten kalkkeutumiselta. Hyperfosfatemian hoidossa pyrittiin alumiinihydroksidin haittojen takia siirtymään kalsiumsuoloihin, mutta niiden runsas käyttö näyttää jopa lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tarvittaisiin uudentyyppisiä fosfaatinsitojia, ja yksi tällainen, sevelameeri, onkin saanut myyntiluvan EU:n alueella. Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa hillitään D-vitamiinin metaboliiteilla, mutta ne voivat aiheuttaa hyperkalsemiaa ja hyperfosfatemiaa. Uusilla D-vitamiinin analogeilla tämä haitta on ilmeisesti vähäisempi. Apua hoitoon saattaa tulla myös aivan uudentyyppisistä lääkkeistä, ns. kalsimimeeteistä.

Mirja-Liisa Aitio

Lyhyesti: Altistuminen tupakansavulle lapsena lisää astmaa aikuisena

Osana Suomen, Ruotsin ja Viron kattavaa hengityselinsairauksien tutkimusta selvittivät ruotsalaiset Örebron alueella 8 008 iältään 15-69-vuotiaan hengityselinoireilua ja aiempia altistumisia mm. tupakansavulle. Tupakansavulle altistuneilla lääkärin toteaman astman esiintyvyys oli 7,6 %, kun taas niistä, joilta altistus ympäristöstä puuttui, astmaa oli 5,9 %:lla (p = 0,036). Yhteys korostui nonatooppisilla. Löydös niin ikään oli vahvempi, jos perhepiirissä ei ollut astman suhteen positiivista anamneesia. Altistus oli myös yhteydessä runsaampaan aikuisiässä tupakointiin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, varsinkin isoiksi tul-tuaan.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sukurasitus altistaa puerperaalipsykoosille

On tunnettua, että kaksisuuntaisen (bipolaarisen) mielialahäiriön sairastaneet naiset ovat alttiitta synnytyksen jälkeisille psykooseille. Äskettäinen tutkimus osoitti lisäksi, että 74 % bipolaarista häiriötä sairastavista naisista sairastui puerperaalipsykoosiin, jos jollain heidän ensiasteen sukulaisellaan oli bipolaarihäiriö. Jos tällaista häiriötä ei suvussa ollut, riski oli 30 %, joka sekin on suuri. Vaikka tutkimus rajoittui bipolaarihäiriöstä kärsiviin naisiin, voidaan siitä epäsuorasti päätellä, että lähisuvun bipolaarihäiriöt (mania ja hypomaniat) lisäävät huomattavasti puerperaalipsykoosin riskiä. Tämä tulisikin ottaa huomioon jo raskaudenaikaisissa tutkimuksissa ja kun suunnitellaan synnytyksenjälkeistä hoitoa.

Raimo Kr Salokangas

Inhaloitavalla steroidilla luukatovaikutusta

Hengitettävien steroidien osteoporoosia aiheuttavasta vaikutuksesta on taitettu peistä melko pian suurempien annosten tultua käyttöön eli runsaan vuosikymmenen verran. Eroja steroidien kesken on toki metaboliassa ja paikallisvaikutuksissakin.

Hannu Puolijoki

Anamneesi avuksi astmadiagnostiikkaan

Vaikka astma on lasten tavallisin pitkäaikaissairaus, sen diagnosoiminen pieniltä lapsilta on edelleen haaste. Kun diagnoosi perustuu pelkkään sairaushistoriaan, huoli taipumuksesta yli- tai alidiagnostiikkaan lienee jokaisen peruspediatrin jatkuva seuralainen. Vanhemmille esitettyjen vakiokysymysten perusteella tehdyn astmadiagnoosin osuvuutta on nyt tutkittu amerikkalaisessa Easy Brea-thing Surveyssa, jossa vakiokysymykset validoitiin 178 lapsen aineistossa (ikä 6 kk-18 v).

Marjo Renko

Milloin K-vitamiinia kupeeraamaan liiallista antikoagulaatiota?

Aina kun potilaan INR-arvo humpsahtaa yli arvon 4,0, kliinikolle tulee kylmä rinki, sillä vuotoriski suurenee eksponentiaalisesti, kun tuo arvo ylitetään. Mitä tehdä? Riittääkö varfariinista pidättäytyminen, vai pitäisikö antaa lisäksi K-vitamiinia? Tähän vaikeaan kysymykseen tulee arvokasta valaistusta amerikkalaisissa Harvardin ja Kalifornian huippusairaaloissa tehdystä tutkimuksesta.

Robert Paul

Lyhyesti: Proteomiikalla yllättäviä tuloksia tuberkuloosibakteerista

Genomiikka eli geenisekvenssien analyysi kertoo mm. kuinka monen proteiinin tuottamiseen eliön perimästä löytyvät eväät. Proteiinien laaja-alainen tutkiminen eli proteomiikka sitten paljastaa, kuinka moni geeni todella tulee ilmennetyksi. Yleisesti oletetaan, että proteiineja löytyy vähemmän kuin geenejä. Niinpä olikin melkoinen yllätys, kun tuberkuloosibakteerista löytyi kuusi proteiinia, joiden geenejä ei nykymuotoinen genomiikka ollut tuonut esiin. Näyttää siltä, että meillä on vielä paljon opittavaa geenien ilmentymisestä.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Klonatsepaamin lisänä SSRI-lääkitykseen nopeuttaa paniikkihäiriöstä toipumista

Paniikkihäiriöiden hoidossa yhdistetään selektiiviseen serotoniinin takaisinoton estäjään (SSRI) usein myös bentsodiatsepiinilääkitys. Tämän hyödyllisyydestä ei kuitenkaan ole ollut kontrolloitua tietoa. Kaksoissokkokokeessa hoidettiin paniikkihäiriöpotilaita joko sertraliinilla (100 mg/vrk) ja klonatsepaamilla (0,5 mg kolmasti vuorokaudessa) tai sertraliinilla ja lumeella 4 viikon ajan, minkä jälkeen klonatsepaamihoito lopetettiin asteittain 3 viikon kuluessa. Klonatsepaamia lisälääkkeenä saaneet paranivat selvästi nopeammin kuin lumetta saaneet eikä klonatsepaamihoidon lopettamiseen liittynyt erityisiä ongelmia. Mikäli tavoitteeksi otetaan nopea paniikkihäiriön hoito, on bentsodiatsepiinin yhdistäminen hoidon alkuvaiheessa SSRI-lääkkeen kanssa käyttökelpoinen vaihtoehto.

Raimo Kr Salokangas

Mikrobilääke näyttää menevän hyvin perille

MIKSTRA-ohjelman yhteydessä on selvitetty paitsi infektioiden hoitokäytäntöä, myös potilaiden menettelyä terveyskeskuksessa käynnin jälkeen. Hoitomyöntyvyyden kannalta on kiinnostavaa, kuinka suuri osa potilaista hakee lääkkeensä apteekista ja kuinka moni kertoo ottaneensa kuurin loppuun. Tietoa näistä on koottu puhelinkyselyllä, joka vuonna 1998 tehtiin yli tuhannelle potilaalle kahden viikon kuluttua siitä, kun he olivat käyneet vastaanotolla infektiotaudin vuoksi.

Petter Tuderman, Timo Klaukka, Erkki Palva