78805 osumaa

Könttäsumma sumentaa vanhempien arvostelukyvyn

Yhdysvaltojen Kansallisen terveysinstituutin (National Institute of Health, NIH) selvityksen mukaan joka neljännessä lapsilla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa lapselle tai perheelle maksetaan osallistumisesta. Summa on vaihdellut 26:n ja 1 600 euron välillä, ja sen tarkoituksena on kattaa lähinnä ajankäytöstä ja matkoista aiheutuneita kustannuksia. Nyt kehotetaan välttämään suuria kertamaksuja, koska ne selvästi heikentävät lapsen vanhempien harkintakykyä. Tämän sijasta kehotetaan suosimaan pienempiä korvauksia kattamaan viikoittaisia käyntejä klinikalla. Lapselle voidaan myös tarjota osakkeita. Lahjashekkejä tai kirja- ja videolahjoja tai elokuvalippuja pidetään parhaina vaihtoehtoina. EU-maissa suositeltu luopuminen maksuista ja pitäytyminen vain kulukorvauksiin katsotaan raportissa haitalliseksi, sillä se saattaisi vähentää halukkuutta pediatriseen tutkimukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Internetistä pois tehoton autismilääke

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on takavarikoinut Internetissä mainostetun ja myydyn dieetin lisäaineen, jonka on väitetty parantavan lasten autismin. Valmiste (Kirkman's HypoAllergenic Taurine Capsules, Humphrey Laboratories) sisältänee mm. tauriinia, mutta viranomaisen mukaan hoidollisesta vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paroksetiiniin lisävaroitus Irlannissa

Irlannin lääkevalvontaviranomainen (Irish Medicines Board, IBM) on kehottanut liittämään lisävaroituksia depressiolääke paroksetiiniin (Seroxat, GlaxoSmithKline). Uusitussa potilastiedotteessa mainitaan voinnin paranevan viikossa tai parissa hoidon aloittamisesta, mutta joskus vasta myöhemmin. Masennuksen oireisiin voi liittyä ajatuksia itsensä vahingoittamisesta tai itsemurhasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Potenssilääke sildenafiilista kouristuksia?

Israelissa on julkaistu kaksi potilastapausta, joissa sildenafiilin (Viagra, Pfizer) käyttöön liittyi toonis-kloonisia kouristeluja. Toinen potilaista otti ensimmäisen kerran 50 mg Viagraa ja sai kolme tuntia myöhemmin kouristuksia. Sairaalatutkimuksessa suljettiin pois sydän- ja aivoperäisten sairauksien mahdollisuus. Kolme kuukautta myöhemmin hän käytti uudelleen Viagraa ja sai jälleen neljä tuntia myöhemmin kouristuksia. Toinen julkaistu tapaus on anamneesiltaan lähes identtinen. Pfizer on ilmoittanut, että kehittelytutkimuksissa neljä potilasta sai epileptisiä kouristuksia, mutta yhteys lääkkeeseen oli epäselvä. Tapaukset julkaisseet neurologit kehottavat lääkäreitä muistamaan kouristelujen mahdollisuuden Viagran käyttäjillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

"Ei" on aina perusteltava

Kahdenkin päivälehden yleisönosastoissa oli jokin aika sitten aborttipotilaan omalla nimellään julkaisema tarina siitä, miten abortista aiheutuva verenvuoto vei hänet terveyskeskuslääkärille, joka ehdotti seurantaa ja myöhemmin sairaalaan, jossa niinikään päädyttiin seurantaan. Sairaalaan potilas pääsi vihdoin kovan riitelyn ja itkemisen jälkeen, kun veristä vuotoa oli jatkunut viikon. Erikoislääkärin vastaanotolle päästyään potilas sai ensin puhuttelun, nuhtelun siitä, että ei täällä nyt kaikkien raskaana olevien jokaista veritippaa voida tutkia. Kun lääkäri sitten tutki potilaan ja huomasi, että kyseessä oli sikseen jäänyt abortti, joka vaati operatiivisen tyhjentämisen, hän pyysi anteeksi, mutta mielestäni se anteeksipyyntö oli vähän myöhäinen.

Pekka Vuoria

Lääkevahinkovakuutuksesta korvatut lääkevahingot vuosina 1990-2000

Vuosina 1990-2000 Lääkevahinkovakuutuspoolille jätettiin uusia lääkevahinkoilmoituksia noin 200 vuodessa, ja niistä vajaa puolet johti korvaukseen. Ylivoimaisesti eniten korvattavia vahinkoja aiheuttivat systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet. Yleisimmät vahinkoa aiheuttaneet lääkeaineet olivat nitrofurantoiini, kefuroksiimi, klindamysiini, amoksisilliini ja karbamatsepiini. Suurin osa korvattavista vahingoista oli lieviä. Sekä lääkevahinkoilmoitusten määrä että korvaukseen oikeuttavien vahinkojen osuus on pysynyt vuodesta toiseen jokseenkin samana, ja voi olla, että edelleen osa lääkevahingoista jää ilmoittamatta.

Helena Gylling, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Jyrki Särkämö, Barbro Walther, Asko Nio

Potilaan tiedonsaannin kehittäminen - ratkaisu informaatioteknologiasta?

Hyvinkään sairaalassa on kehitetty potilasopetusta tietoteknologiaa hyödyntäen. Sairaalassa on toiminut vuodesta 2000 Potilasoppimiskeskus Soppi, jossa on tarjolla tietomateriaalia eri sairauksista ja niiden hoidosta. Potilaiden käytössä on kirjoja, esitteitä, videoita, cd-rom-ohjelmia, aikakauslehtiä sekä Internetyhteys. Hyvinkään sairaalasta kotiutuville potilaille tehdyssä kyselyssä todettiin, että tiedon saamista sairaudesta, diagnoosista, tutkimuksista ja niiden tuloksista pidettiin tärkeänä. Vähiten tietoa oli saatu potilaan oikeuksista ja potilasjärjestöjen toiminnasta.

Maritta Välimäki, Riitta Suhonen, Heljä Nenonen, Arja Tamminen, Pertti Viikinkoski

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat