Etelä-Suomen lääkäreille muistutuskirje

Etelä-Suomen läänin alueen lääkäreille on lähetetty ammattitauti-ilmoituksia koskeva muistutuskirje. Etelä-Suomen lääninhallituksen kirjeessä muistutetaan, että lääkärillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa työsuojelupiiriin toteamastaan ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä.

ReijoWaaran palkinto Erik Anttiselle

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt tämän vuoden Konrad ReijoWaaran palkinnon rantasalmelaiselle emeritusprofessori Erik Anttiselle. 17 000 euron suuruinen palkinto myönnettiin Anttisen ansioista psykiatristen potilaiden kuntoutustyössä. Erik Anttinen tunnetaan paitsi käytännön lääkärinä, erityisesti potilaiden arvon ja aseman puolesta puhujana. Hänen lääkärintyönsä on kohdistunut ensisijaisesti psykiatrisiin ja neurologisiin potilaisiin sekä sodassa aivovammautuneisiin. Hänen panoksensa kotisairaanhoidon ja asuntolatoiminnan kehittämisessä on ollut kansainvälisestikin merkittävä. Anttinen on ollut myös kantava voima pitkäaikaissairaiden tueksi luotua Sopimusvuori-mallia kehitettäessä.

Parekoksibi takaisin jakeluun uusin varoituksin

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla käsiteltiin äskettäin (SLL 2002;57:4483) Norjan lääkevalvontaviranomaisten päätöstä pysäyttää uudehkon COX-2:n estäjän parekoksibin (Dynastat, Pharmacia) jakelu allergisten ihoreaktioiden uudelleenarvioinnin vuoksi. Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) Euroopan lääkelaitoksessa (EMEA) Lontoossa on nyt käsitellyt parekoksibin metaboliitin valdekoksibin käyttäjillä ilmenneitä yliherkkyysreaktioita (anafylaksia, angioödeema, vakavat ihoreaktiot, kuten Stevens-Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi, eryteema multiforme ja eksfoliatiivinen dermatiitti). Samanlaisten haittavaikutusten mahdollisuutta ei voitu sulkea pois parekoksibin käyttäjillä, minkä vuoksi CPMP on asettanut lisävaroituksia parekoksibin tuoteselosteeseen. Kontraindikaatioihin on lisätty yliherkkyys sulfavalmisteille. Valmistajan mukaan lääkkeen jakelu jatkuu nyt taas myös Norjassa.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Suomalaiset terveitä entistä pidempään

Erikoistutkija Tuija Martelin Kansanterveyslaitokselta esitteli alustavia tuloksia toimintakykyisen elinajanodotteen kehityksestä Suomessa ikää ja toimintakykyä kartoittaneessa seminaarissa Tampereen yliopistossa. Tutkimus perustuu Mini-Suomi- ja Terveys 2000 -aineistoihin. Tämä selvitys kattoi 30 vuotta täyttäneet suomalaiset.

Ulla Toikkanen

MRSA:n torjunta tuo eteen vaikeita ratkaisuja

Metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureusta on alkanut yhä useammin löytyä Suomenkin sairaaloista, vaikka tiukka torjuntalinja on pitänyt epidemiat Pohjoismaissa edelleen harvinaisina. Akuuttisairaaloissa MRSA-löydös johtaa eristystoimiin, mutta uutena ongelmana on bakteerin leviäminen pitkäaikaishoitolaitoksiin ja terveyskeskusten vuodeosastoille. Ongelmaa on jouduttu puimaan Tampereella ja Oulussa.

Marianne Jansson

Huumeiden käyttäjien HIV-epidemia hidastunut

Pääkaupunkiseudulla huumeiden käyttäjien keskuudessa käynnistetyt torjuntatoimet näyttävät saaneen HIV-infektion leviämisen hidastumaan, kertoi erikoislääkäri Matti Ristola HYKS:n infektiosairauksien klinikasta valtakunnallisilla Tartuntatautipäivillä. Huumeiden käyttäjien uusia HIV-tartuntoja oli tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä ilmoitettu 20.

Huumeiden käytön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen vaikeutuneet

Stereotypia huumeiden käyttäjästä langanlaihana narkkarina ei enää päde, todetaan Olavi Kaukosen ja Pekka Hakkaraisen vastailmestyneessä artikkelikokoelmassa.

Anne Ernsten

Tunne outo rinnassani...

Tunteet ovat taas pinnalla. Uutiset osoittavat nuorisorikolliset tunteettomiksi, kodin lämmön puute uhkaa puuduttaa ja paaduttaa jo lapsena, ja työelämään perätään enemmän tunneälyä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten tunnesokeus nimettiin aleksitymiaksi, ei sanoja tunteille (1). Tämä Sifneoksen (1) kiteyttämä käsite linkosi liikkeelle tutkimusten ryöpyn, joka paljasti aleksitymiaa vähän siellä sun täällä, terveillä ja sairailla, miltei kaikissa psykiatrisissa ja somaattisissa potilasryhmissä (1). Jopa niin rajattomasti - ja estoitta Freudia ja neurobiologiaa naittaen - että koko aleksitymiaa on pidetty epäuskottavana kuplanakin (2). Kuitenkin yritykset hahmottaa arvokkainta psykologista piirrettämme, kykyä tunteisiin, neurobiologisesti syntyvänä ja psykodynaamisesti koetuksi tulevana siltana kehon ja mielen välillä (3) ovat ensisijaisen tärkeitä inhimillisyyden ja sairauksienkin ymmärtämisessä (3,4,5).

Pekka Leinonen

Masennuspotilaiden hoitotyytyväisyyskyselyt

Selvitimme seurantatutkimuksessamme osastolla hoidettujen masennuspotilaiden tyytyväisyyttä hoitojaksoonsa sekä hoitotyytyväisyyden yhteyttä kliinisen tilan muutokseen. Potilaat toipuivat osastohoidon myötä, mutta kliininen toipuminen ja hoitotyytyväisyys eivät olleet selvässä yhteydessä toisiinsa. Potilastyytyväisyyskyselyt ovat edelleen tarpeellisia. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä masennusoireiden lievittymisestä. Masennuspotilaiden kliininen toipuminen tulee arvioida erillisesti.

Heimo Viinamäki, Risto Antikainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Kirsi Honkalampi, Antti Tanskanen, Jouni Kontkanen, Jukka Hintikka

Perinnöllinen alttius rintasyöpään

Viime vuosina on saatu paljon lisää tietoa periytyvästä rintasyöpäalttiudesta. Tähän mennessä on tunnistettu geenit BRCA1 ja BRCA2, joiden mutaatiot altistavat rintasyövälle. Samat geenimutaatiot voivat altistaa myös munasarjasyövälle ja joillekin muillekin syöville. Nykyään voidaan laboratoriodiagnostiikan avulla tunnistaa monien riskisukujen jäsenet, jotka ovat perineet syövälle altistavan geenimutaation ja tarjota heille tarkempaa seurantaa ja syövän syntyä ehkäiseviä toimenpiteitä. Katsauksessa tarkastellaan tunnettuja rintasyöpäalttiusgeenejä ja niiden kliinistä merkitystä erityisesti suomalaisissa rintasyöpäsuvuissa.

Hannaleena Eerola, Kristiina Aittomäki, Heli Nevanlinna